perjantai 17. elokuuta 2012

Kaide

Pitkään suunniteltuani ja kuljetettuani kaikenlaisia tavaroita ympäriinsä, höylättyäni tuntikausia ja ostettuani erilaisia ruuveja, vetäisin lopulta kakkoskakkosen helpoimpaan mahdolliseen paikkaan ja maalasin. Siinä kaide, joka ei vapise. Enää ei tarvitse pelätä, että astuu vahingossa saunomistauolla reunan ylitse. Kunnon rojahdustahan tuo ei estä. Ei pidä rojahtaa.
Isosilmäiset verkotkin kävimme laskemassa. Onhan niitä hauska nostaa, vaikka ei mitään saisikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luettua, edellen fantasiapuolelta

150. Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ **** 322 s. Wsoy 1992 F YK Erittäin sujuva teos Kainuun korvesta, jonne Eemeli Toropaine...