torstai 29. lokakuuta 2015

Paluu kaupunkiin ja pari Sapoa

Lähdimme radio yhden Bulevardin aikana ajamaan rantamökiltä itään, kaupunkikotia kohti. Viitasaarella kävimme kirpputorilla, josta ostimme kaksi Sapoa, Eeva Tenhusen Mustat kalat ja Joyce Porterin  Dover ja hankala raskaus. Siitä ajoimme Pielavedelle leipomon kahvilaan munkkikahveille ja leivänostoon. Kuopiossa kaikki näyttää olevan ennallaan. Pitänee alkaa etsiä talvilomakohdetta etelästä.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Luettua

137. Corsari Willy: PIKAJUNA PYSÄHTYI ***
200 s. Wsoy 1961 (Eero Ahmavaara) Sapo 56 RM
Hillitysti perusmenosta poikkeava kertomus kostomurhineen, mukana poliisi, joka ei ymmärrä jouhikvartettimusiikkia (sic). Eikä klassisesta musiikista tajua mitään kirjailijakaan. Oma.


138. Carr John Dickson: KEISARIN NUUSKARASIA ****
277 s. Wsoy 1990 2.p (Kaija Kauppi) Sapo 16 RM
Kerrassaan kelvollinen dekkari, jossa ei mennä helpoimman kaavan mukaan eteenpäin. Viimeinen kappale antaa mahdollisuuden monelle tulkinnalle, joista voi valita itselleen mieluisen. Toki murhaaja tiedetään. Oma.


139. Simenon Georges: MAIGRET NEW YORKISSA ***
228 s. Otava 1954 (Osmo Mäkeläinen) RM
Tyypillistä Simenonia. Maigret on matkustanut laivalla New Yorkiin, ja tapahtumat kulkevat yhtä rauhallisesti kuin valtamerilaiva Atlantilla. Jokaisesta rikoksesta ei niin tarvitse rangaistakaan, kunhan pahimmat roistot napataan kiinni. Viinaa juodaan kuin WH-porukassa. Oma.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Karstulassa

Ajoimme Karstulaan,  kävimme kahvilla vanhalla suojeskuntatalolla, jonka kahvila Hertassa on hyvää kahvia ja maukkaita munkkeja. Siitä kiersimme kirpputorit mitään löytämättä, jaa, yksi pöytäliina tarttui mukaan. Ja sitten ajoimme näköalatornille, mikä oli hieno paikka.



Paikallinen Lions-klubi on tehnyt tuhansia talkootyötunteja ja paikalle on rakennettu upea grillikatos ja yhtä upea näkötorni. Kiitokseksi paikallinen (?)  nuoriso (?) on jättänyt terveisensä grillikatoksen seinälle. Tyylikästä metallikilpeä on hakattu laavulla olevalla kirveellä. Myös kaikki katoksen sivulasi-ikkunat on rikottu.

Ylhäältä on hieno näköala joka suuntaan. Järviä riitti melkein yhtä paljon kuin Puijon tornista katsottaessa.

Ajoimme takaisin rantamökille ruoanlaittoon. Illalla lämmitämme saunan.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Venho nurin

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä hankalampaa on veneen kääntö. Toki tuo vielä lykästi.

 Kivikossa homma ei aivan niin onnistunut kuin yritimme. Emme saaneet venettä pysymään hieman kallellaan pihlajaa vasten. Luulisimme keväällä olevan hankalaa saada vene taas oikeinpäin.


Kellarin oven edessä olevan montun peitimme laudoilla ja pressulla. Aikanaan kun emme tätä tehneet, kellarin sai auki vasta juhannuksena.
Linnunpöntöt pitäisi vielä puhdistaa. Ehkä teemme sen kevättalvella hangen päältä. Huomenna menemme Karstulaan, aikeissa kiivetä näkötorniin. Toivottavasti ovi on auki.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Rantamökillä 24-29.10.2015, talvikuntoonlaitossa

Syksyiseltä näyttää. Eilen tulimme mökille ja kävimme kalliolta poimimassa viisi litraa puolukoita, sen verran kuin arvelemme tällä matkalla syövämme. Tarkoitus on vetää vene maille ja kaataa se kumolleen. Vesille emme mene enää.
Suunnitelmissa Karstulassa käynti ja kellarin aukon peitto. Kerran kylvemme ja muuten vain lepäämme.


Tallinnassa noin viikko sitten kävin parturissa ja jalkahoidossa. Paikkana Rottermanin vanha puoli, mikä ei tilojen komeudella leuhki. Eikä hinnoilla. Parran ja tukan hoito maksoivat 16 euroa, ja miltei tunnin jalkahoito 30 €. Jalat tulivat hyvään kuntoon.


Luettua

134. Berkeley Anthony: MINÄ OLEN SYYLLINEN ****
382 s. Wsoy 1958 (Juhani Jaskari) Sapo 36
Tämäkin kirja tuli luettua Tallinnanmatkalla, pari viimeistä lukua kotona. Hyvinkin erilainen poliisiromaani, jossa syyllisyys ja syyttömyys sekoittuvat. Jopa lopullinen loppuratkaisu on kiinnostava. Oma.


135. Topelius Z.: RAUTAKYLÄN VANHA PARONI ***
n. 110 s. Wsoy 1955 (1846) 5.p YK
Kokoomateoksessa yhdessä Jungarin tarun ja Sumutarinoiden kanssa. Kirjasta tehtiin Suomen ensimmäinen kauhufilmi vuonna 1923. Eipä tuo luettuna kovin kauhua herättänyt. Olipa kuitenkin susia ja salaovia sekä petollinen nainen ja kuoleva rikas mies. Oma.


136. Curwood James Oliver: KUOLLEISTA HERÄNNEET **
172 s. Wsoy 1957 (1929) 3.p (Aune Lindström) YK, RM
Parasta tässä Riksin sarjan teoksessa on positiivinen asenne luonnonsuojeluun, josta toinen täplä arviointiin. Luola jonka halki kulkee virta toi mieleen novellini Perinne. Mitään muuta yhteistä niissä ei ole. Aikaansa kuuluvaa jaloutta ja sivellisyyttä työntyy joka tuutista ja onnellinen on loppu. Rakastavaiset saavat toisensa. Oma.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Tallinnassa 18-22.10. 2015

Sunnuntaina junalla Helsinkiin, ratikalla Länsi-Satamaan ja Eckerön Finlandialla yli. Hotellina Ilmarine, meille mainio oleskelupaikka.

Kuvassa pääovi vaimon pään kohdalla takana oikealla. Ilmarine on vanha teollisuuslaitos, jonka kuoret ovat tallella ja sisus uusi. Hotellista on lyhyt matka niin satamaan kuin vanhaan kaupunkiinkin, ja ratikkapysäkki on aivan vieressä.

Taskukamera ei ollut mukana, joten kuvia otimme vähän. Tässä Tammsaaren patsas takaapäin. Parhaillaan luen erästä Tammsaaren kirjaa, Hornanperän uusi paholainen. Ja Totuus ja oikeus-sarja oli mainio.
Kadriorgin puisto on komea vielä näin syksylläkin. Puiston vierellä on Kumu, taidemuseo, ja siellä taas kävimme. Jäi ainoaksi kulttuurilaitokseksi tällä matkalla.

Ensimmäisen ravintolaruoan söimme Talukörtsissä, pihvi loistava mutta valkosipuliperunat kehnot. Menemme silti toistekin, paikka on viehättävä. Toinen ruoka F-hooneessa, jossa edellisellä matkalla söimme herkullisimman ruoan. Nyt paikka oli pilattu nuorison hampurilaishollituvaksi. Emme mene siihen läävään enää. Ja kolmas ruoka Ses Besissä, jossa takuuruoat, täytetty kana ja dolmedokset. Tästä emme luovu.
Samaten Energia-kahvila saa tästä lähtien olla rauhassa. Laihaa kahvia ja kehnot eväät. Pagaripoisid kelpaa jatkossakin, ja parhaat pisteet sai nyt Pagarikoda Kalamajassa.
Sukkia ostimme ison kassillinen Kalamajan tehtaanmyymälästä ja juomia Livikosta.
Paluumatka sujui moitteettomasti. Ja huomenna lähdemme laittamaan rantamökin talvikuntoon.

Auliksen värssy oli ilmestynyt Savon Sanomissa matkan aikana.


torstai 22. lokakuuta 2015

Luettua

131. Hill Reginald: KEN VARTIJAKSI PRINSSIN VALITAAN ***
303 s. Wsoy 1987 (Kristiina Drews) Sapo 305 YK
Hissukseen junnaava juttu, jota takakannen merkki väittää Perinteiseksi salapoliisiromaaniksi, mutta joka kuuluu luokkaan Modernia jännitystä. Eli äktsöniä liiankin kanssa. Jotain viehätystä kirjassa silti on, vaikka en juuri ymmärrä, miksi Vapaamuurariliike on pitänyt sotkea mukaan. Ikään kuin Hillin anomus muurariveljeksi olisi joskus hylätty... Oma.


132. Pekkanen Toivo: TÄYTTYNEIDEN TOIVEIDEN MAA *
142 s. Wsoy 1951 AK
Fantasialistoilla pyörivä teos, joka joutaa niissä ollakin. Etenkin, kun lopussa ei kuitenkaan herätty unesta. Joko olin täysin väärä henkilö tämän lukemaan, tai sitten kirja on silmittömän typerä. Mieleen tuli Unto Seppäsen Satukaupunki, joka ei tätä fiksumpi ollut ja joka myös minun fantasiahyllyssäni seisoo. Oma.


133. Dickson Carter: PRONSSILAMPUN KIROUS ***
287 s. Wsoy 1958 (Eero Ahmavaara) Sapo 33
Tallinnanmatkalla luettu Sapo, jonka parissa juna- ja laivamatka menivät mukavasti. Jonkin samanlaisen muistan ennenkin lukeneeni. Näitä faaraon hauta-kirjoja taitaa riittää. Oma.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Aulis herkistelee

Pakolaisongelma on ollut odotettavissa. Jos ihmiskunta pysyy hengissä, elintaso ja koulutus tasoittuvat tuhannen (?) vuoden sisällä. Tietenkin Euroopan pitää nyt yrittää hillitä ja rajoittaa maahanmuuttoa, jotta tasoittuminen onnistuu rauhanomaisesti. Aulis suhtautuu ongelmaan tunteenomaisesti. Suotakoon se hänelle. Niin, värssyn nimi on tietenkin Mamulapsen kehtolaulu.
(Ettei tulisi epäselvyyksiä, tunnustan, että Armas on minun sivupersoonani. Etunimeni ovat Pekka Armas Pietari. Pekka on virallinen minä, Pietari on ortodoksi ja kirjoitti novelleja, ja Armas rustaa värssyjä.)
Lisäksi ostin kirpputorilta Sapon 423. Westlake: Tappoaikaa.  Myös ostin Auran kirjan Härkmannin pojat 50 sentillä, jälkisidos, ja nimilehti puuttuu. Tämä on vuodelta 1887, tietääkseni.

torstai 15. lokakuuta 2015

Kontissa ostoksilla

Kontissa (SPR:n kirpputori) myytiin kaikki puoleen hintaan. Toki menimme paikalle. Rantamökin tuvan seinälle hankimme raanun. Edellinen seinällä roikkuva raanu on tympeän värinen ja likainen. Kuvan otan sitten, kun raanu roikkuu paikallaan. Lisäksi vaimo osti yhden elokuvan ja muutaman cd-levyn.
Tärkeintä tietenkin kirjat.


Sapot:
Berkeley: Minä olen syyllinen  (36)
Dickson:  Pronssilampun kirous  (33)
Gilbert:  Kuolema vankileirillä (38)
Stout: Punaisen rasian arvoitus  (385)
Lisäksi: Curwood: Kuolleista palanneet  (Riksin sarjaa 63)
ja Kivi: Seitsemän veljestä.  Itse en lue enää Veljeksiä muuten kuin fraktuuralla. Tämä on vaimolle.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Luettua

129. Jotuni Maria: ARKIELÄMÄÄ **
188 s. Otava 1951 4.p AV
Kovinpa on kansankuvausta.Asiata taas ei juurikaan. Oma.


130. Pekkanen Toivo: HÄMÄRTYVÄ HORISONTTI *
173 s. Wsoy 1944 YV
Sodasta palaavan miehen traumakuvaus, joka tuntui minulle erittäin vieraalta. Enpä ole onneksi koskaan sodasta palannutkaan. Kirjan on saanut joku kahdeksanneksi palkinnoksi Miehikkälän Vilkkaan viestinhiihdossa. Oma.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Paluu Blogspotiin

Tervetuloa blogiini, joka nyt palaa taas Blogspotin pariin. Panenpa tuosta kuvan vaikkapa auringonnoususta rantamökillä juhlistamaan tapausta.  Vanhat Vuodatustekstit napinpainalluksen päässä, nappula oikealla.


VELHOJA MERELLÄ

Luettua:  36. Talvio Maila: PIMEÄNPIRTIN HÄVITYS §§§ 299 s. Wsoy 2021 (2001) 5.p Hirvittävä melodraama. Patruuna raiskasi huusholle...