perjantai 19. lokakuuta 2018

Vanemuisen jaloissa ja muuta hauskaa Tallinnassa

Tallinnanmatka: Bussilla Kuopion torille, junalla Helsinkiin, kävellen Länsisatamaan, lahden yli Finlandialla ja kävellen satamasta hotelli Ilmariseen. Neljä yötä perillä, sitten paluu päin vastoin paitsi Länsisatamasta asemalle raitiovaunulla ja Kuopiossa loppumatka taksilla.
14.10 Saavuttuamme hotelliin haimme lähikaupasta pitsapalat ja olutta ja ruokailimme hotellihuoneessa. Iltakävelyn teimme vielä Raekojalle ja sitten nukkumaan.
15.10: Päätapahtumana käynti Maarjamäessä, jonne oli valmistunut muistomerkki kommunismin uhreille. Vaikuttava paikka.


Hohtavien seinien väliin oli kaiverrettu yli 20 tuhannen uhrin nimet. (Kännykkäkameralla paikalla oli hankala kuvata)


Vaimo katselee mahdollisen sukulaisensa nimeä. Anoppi oli Maandi tyttönimeltään.






Eräällä seinällä oli ikäänkuin teloitusten jälkeen luodinreikiä, ja niihin kurkistamalla näki teloitettujen upseerien kuvia.
Kahvin joimme Pagarikodassa ja ruoan söimme Talu Körtsissä. Mainiot paikat molemmat.

16.10  Menimme bussilla Nõmmen torille, siitä kävelimme vajaat kaksi kilometriä von Glehnin linnalle ja puistoon.


Linna on rakennettu 1886 ja entisöity 1966-1977. 


Puiston lohikäärme.


Vanemuine-patsas, jonka jalkojen väliin olen itseni änkenyt.

Puisto oli rauhaisa, ei tosin kovin suuri. Sieltä kävelimme takaisin Nõmmen keskustaan ja palasimme bussilla kaupunkiin.  Kahvit joimme Energiassa ja ruoan söimme uudessa paikassa nimeltä NoNii. Ei ruoassa mitään vikaa ollut, mutta jotenkin laimea kuva paikasta jäi.

17.10  Viimeisen kokonaisen päivän päätapahtuma oli käynti Kumussa, jossa oli balttialainen näyttely "Kesyttömät sielut". Loppupäivä menikin ostosten teossa (ostin kolme pyyhekumia, ja pari Tilkin lautasta haimme Tilkkikaupasta) ja yleisessä kuljeskelussa. Mm. katselimme tätä kohtaa Rataskaevu 16 seinässä:


Lipun yläpuolella, rappaamattomassa kohdassa, on paikka, mihin on elävä nainen aikoinaan muurattu. Vieläkin paikalla kummittelee. Keskipäivän auringonpaisteessa tosin emme voihketta kuulleet.
Viimeisen kahvin joimme Pagaripoisidissa ja ruoan söimme Karja Kelderissä. Jumputtavan taustamusiikin korvasi erittäin maukas ruoka. 
Ilmarine oli rauhallinen, ehkä hieman jo kulahtava hotelli hyvine aamupaloineen. Viihdyimme erinomaisesti.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen ja mukava on taas ollut käyntinne Tallinnassa. Sieltä löytyy kyllä niin paljon katseltavaa. Tuo muistomerkki on varmasti näkemisen arvoinen.

    VastaaPoista
  2. Kovinhan tuo Tallinna kotoisalta jo tuntuu, etenkin sen jällkeen kun opimme kulkemaan paikallisilla liikennevälineillä. Ja muistomerkkiä voi todella suositella.

    VastaaPoista

LUETTU MM. KORONAN ETIÄINEN

  Kävimme eilen Varkaudessa, mitään emme löytäneet kirpputoreilta ja Elävä Kauppa oli lopetettu. Kirjaston vaihtohyllystä otimme muutaman ki...