Siilinjärvellä, ratkaisujen aika

Kävimme Siilinjärvellä. Kahvit joimme paikan parhaassa kahviossa - terveyskeskuksella. Kauppaliikkeen (pesuaineita ja leipää) jälkeen menimme kierrätyskeskukseen ja kotimatkalla Kasurilan pieneen kirpputoriin. Mitään emme kummastakaan löytäneet, joten ajoimme kotiin syömään.
Aamulla nousin viiden aikaan ja luin loppuun yhden kirjan:

150. Päätalo Kalle: RATKAISUJEN AIKA §§§

638 s. Gummerus 1986 YK

Iijoki-sarjan kuudestoista osa, vielä odottaa hyllyssä kymmenen tiiliskiveä. Kalle puuhailee kaikenlaista ja tarkasti työvaiheet kuvataan, monet liiankin tarkasti. Mielenkiinto on lopahtaa välillä, joskus taas lukee tekstiä suurella riemulla. Mukana pyörii kirvesmies Rousto-Ville, josta loppupuolella tuleekin Vemmel-Ville. Lisänimet viittaavat sukupuoliseen kykyyn. Kalle käy kotipuolessaan ja jatkaa elämäänsä Lainansa kanssa vinttikamarissa. Lopussa Kalle käy pääsykokeiisa ja pääsee opiskelemaan rakennusmestariksi.

Retkeilyä galaksien seassa

148. MacLean Alistair: KAPTEENI COOK §§§

193 s. Wsoy 1972 (Panu Pekkanen) AK

MacLean ei nyt kirjoitakaan vetävää seikkailuromaania vaan kuivaa asiatekstiä. Ehkä liiankin kuivaa. Kyseessä on erään maapallomme suurimman löytöretkeilijän elämäkerta. Ihan turha mies ei lähtisi tuntemattomille merille vuosikausiksi purjehtimaan ilman kartaa. Henkensäkin kapteeni heitti Havaijilla, kun tuli riitaa asukkaiden kanssa. Koko ajan kerrotaan, kuinka sitä ja sitä löydettiin. Kuinka lie paikallisväki päässyt saarille, kun niitä ei ollut löydetty?

149. MARKKASEN GALAKSIT §§

141 s. Ursa 2019 (Toim. Pekonen & Sten) YK

Tapio Markkasen (1942 – 2017) muistokirja, joka muistelukohteeseen verrattuna on kalpea tekele. Nimi kertoo, että Markkanen löysi kaksi ennen tuntematonta galaksia avaruudesta. No, avaruudessa lie noin 200 miljardia – 2 biljoonaa galaksia. Markkasen galaksit löytyivät Linnunradan kaasuraoista kurkistelemalla. Teoksen artikkelit liittyvät vain marginaalisesti astronomiaan.

***************************

- Kapteeni Cookin elämäkerran appiukko sai työpaikastaan eläkkeellepääsylahjana. Ei Janne sitä lukenut vaan antoi minulle.

- Kun olin Kuopion tähtitieteellinen seura Saturnuksen puheenjohtaja, kutsuin kerran Markkasen Kuopioon esitelmöimään avaruudesta. Leppoisan asiallinen mies.

Umbra ja muuta käsittämätöntä

146. Gercke Doris: KUOLEMA KULKEE PUUTARHASSA §§

128 s. Wsoy 1998 (Anja Meripirtti) Sapo 410 YK

Suppea kertomus, joka taitaa pyrkiä kirjoitustaiteen puolelle. On murhia, huumeita yms. tarpeellista, jotta dekkari saadaan kasaan. Liian hieno minulle.

147. Krohn Leena: UMBRA

153 s. Wsoy 1990 AV

Alaotsikko "Silmäys paholaisen arkistoon" ei sen kummemmin selvittänyt minulle, mistä tässä on kysymys. Umbra on lääkäri, ja potilaina mm. Don Giovanni, kuuluisan oopperan pääosahenkilö. Jos tästä teoksesta nyt ketään järjellisiä henkilöitä löytää. Teos on mieliala, epäuskottavuuksien tunneperäinen kokemus ja runoutta, jota minä en tajua.

****************

Kävin Jyväskylässä sisaren luona tiivistämässä ikkunoita ja tekemässä muuta tarpeellista pikkuremonttia.

Puita hakemassa

Ajoimme sumussa metsämökille. Lossilla vastarantaa ei juuri erottanut. Lämpötila viisi astetta ja liki kaikki lumi sulanut. Savusaunalle saattoi ajaa. Keräsimme liiteristä kuusi laatikollista ja yhden suuren muovikassillisen puita keväällä rantamökille vietäviksi. Sisällä viivyimme vain hetken.

Näkymä mökin rappusilta savusaunalle päin. Auto jäi kuusen taakse piiloon.

Ja samasta paikasta kuva pikasaunalle päin. Talvi on tulossa. Paikka rapistuu. Niin kuin omistajatkin.

Heikkaa

145. Heikka Mikko: PARATIISI AJATTELEE MEISSÄ

191 s. Kirjapaja 1999 AK

Luterilainen em. piispa hahmottaa maailmaansa. Teosta oli hankala lukea, koska koko ajan omat ajatukset karkasivat ko. asiaa selvittämään. Kiinaan piispa selvästi asennoitui väärin - Kiinasta näyttää kehittyvän suurvalta, etenkin kun Trump pienentää USA:n maailmallista vaikutusvaltaa. - Ranskalainen ekonomisti August Walras (1800 - 1866) on viehko veikkonen, Nallen kaveri. "Yhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa". Eli murhat, varkaudet yms. joista ei jää kiinni, ovat sallittuja. Koetin hakea Walrasista tietoja, vaan ei niitä suomeksi ole wikissäkään tarjolla. Ei Aukusti Heikankaan kaveri ole.

  

Kovin ovat joet hiljaiset - eli luettua

143. Niemi Mikael: KARHUN KEITTO §§§§

410 s. Like 2018 (Jaana Nikula) YK

Kertomus Lars Levi Laestadiuksesta, Jussista ja muutamasta murhasta. Jussin niskoille esivalta syyllisyyttä tyrkyttää, mutta herännäispappi on eri mieltä. Onnellinen taitaa loppu olla, ja lumi peittää jäljet. Teos saisi viisi pykälää, ellei kerronta viime hetkillä hajoaisi.

144. Verronen Maarit: HILJAISET JOET §§§

177 s. Aviador 2018 AK

Dystopiakertomus, missä maailmankaikkeudessa kulkeva väristys tuhoaa Maan pinnan ja sammuttaa auringon hehkumaan jälkilämpöään. Pieni uudeksi  aluksi tarkoitettu ihmisryhmä nousee avaruuteen pahimman myräkän ajaksi ja laskeutuu vähitellen jäähtyvälle ja kovettuvalle maapinnalle. Liki jäniksinä mukana olevat nainen ja viisi löytölasta jäävät lopulta ainoina henkiin aloittamaan kaiken alusta. Verronen on tähtitieteilijä, joten ihme kumma - kaikki on miltei loogista ja voisi tapahtua. Korkeintaan tapahtumien aikataulu on liian nopea.

Liekö Verronen siirtynyt Aviadorin kirjailijaksi, vai eikö Tammi suostunut julkaisemaan? Kannen tekstistä saa huonosti selvän.

Kuusia siellä ja täällä

Tallinnan Raekoja platsin kuusen pystyttivät juuri, kun olimme paikalla. Komea puu, täytyy tunnustaa.

Kuopion kaupungin torikuusi. No, taitaa se pitempi olla mutta nälkiintyneeltä vaikuttaa.
- Kyllä me aiomme taas joulukuusen kotiimme hankkia. Rivitalorykelmässämme on neljä rivitaloa ja 32 asuntoa. Joulun jälkeen keräyspisteessä seisoo pari kolme rankaa.

Uhritulilla Utrion kanssa

141. Repo Niina: VARJO ?

189 s. Wsoy 1995 AV

Koskenkorva-palkittu fantasiaan viittaava teos, jossa pyörii kloonausta, muukalaisia ja ihan rehellistä mielenvikaisuutta. Ota tästäkin jotain selvää. Viimeiset parikymmentä sivua ovat miltei tyhjiä, tätä hienoutta en ymmärrä lainkaan. Sovitaan, että olin väärä lukija. Teos pysyy fantasiahyllyssä.

142. Utrio Kaari: UHRITULET §§§§

451 s. Tammi 1993 AK

Judit Mikhofin elämäntarina 1300-luvun Pohjolassa. Neito murhaa isänsä (joutikin), on aviossa iljetysten kanssa, kärsii ja kituu ja lopuksi vähän paremman miehen parina saavuttaa mielenrauhan. Oiva viihdekirja kertoo ison tarinan asiallisen sujuvasti.

Päälleänkeävä talvi ja kirjojakin on hankittu

Marraskuu ei ole puolessakaan ja lunta on jo ihan liikaa. Tokko pari tulevaa sadepäivää asiaa parantaa. Talvikammoiselle tämä ei hyvältä näytä. Kuva rivitalomme pihasta tänä aamuna.

Kirpputorikierrokselta eilen jäi käteen pari teosta: Sapo nro 410, Doris Gercke: Kuolema kulkee puutarhassa. Sapo-lukumme on nyt 336. Lisäksi ostin Verrosen kirjan Hiljaiset joet, viime vuodelta. Pääsee ulkojäsenenä fantasiahyllyyn. Lisäksi jätimme kirjaston vaihtohyllyyn neljä teosta ja otimme kolme, joten yhteensä kirjamäärä lisääntyi yhdellä vaikka toisin oli tarkoitus.

Luettua, kevyempää tekstiä matkan kunniaksi

137. Paasilinna Arto: TOHELO SUOJELUSENKELI §§

194 s. Wsoy 2004 TAL

Kevyttäkin kevyempi kertomus suojelusenkeli Sulo Auvisesta, tohelo eläissään, tohelo myös enkelinä. Tosin kirkonmiesten mukaan kuollut ei kohoa enkeliksi vaan kuolee ja odottaa lopullista ylösnousua. Enkelit syntyivät valmiina heti luomisessa. Fantasiahyllyyn ulkojäseneksi.

138. Stout Rex: SAMPANJAA YHDELLE §§§

233 s. Wsoy 1997 3.p (Eero Ahmavaara, Matti Montonen) Sapo 64 TAL

Hyvin tyypillinen Wolfe-dekkari jonka mielikseen luki. Arcie Goodwinillä tavallista suurempi osuus murhan selvittämisessä. Leppoisa tappoteos.

139 Jungstedt Mari: NELJÄS UHRI §§§

331 s. Otava 2014 (Emmi Jäkkö) TAL

Huumeita, ryöstöjä, liivijengejä ja murhia. Gotlanti-sarjan yhdeksäs teos, jossa helkilösuhteet ovat liiankin kanssa sotkussa. Taitavan mitäänsanomattomasti kirjoitettu.

140 Sariola Mauri: REVONTULET EIVÄT KERRO §§

217 s. Gummerus 1976 3.p YK

Juonipaljastus: Lapissa pyöritään, nainen kuolee, sisar saapuu, sisar kuolee, perintö sinne ja rahat tänne roistojen tarkkojen suunnitelmien mukaan. Susikoski lentelee Lontooseen ja selvittelee lopuksi Lapin autiokämpällä hommat siihen malliin, että pääpiru henkensä heittää.

Siellä ja täällä

Junalla Helsinkiin, kävellen Länsi-Satamaan, Finlandialla lahden yli ja maitse Metropol-hotelliin. Sateella oli uhkailtu mutta eipäs satanutkaan, suotta oli sadevarusteet mukana.

Tutustumiset:

Valokuvamuseo Telliskivessä, uusvanhassa komeassa tehdasrakennuksessa. Alakerrassa oli viehättävän fantastinen näyttely, hahmot kuin sadusta, tunnelmaa riitti. 

Ylemmässä kerroksessa oli sitten jonkun amerikkalaisen kuvakäsittelyä tunnetuista kuninkaallisista ja mm. Trumpista. Enpä yhtä mautonta paskaa ole ennen nähnyt. Moukkamaisia kuvia mm. kuningatar Elisabetistä vessassa jne. Vaikka inhoankin Trumpia, jossain kulkee soveliaisuuden raja hänenkin kohdallaan. Ei pidä olla yhtä kusipää kuin hän. Yhtään kuvaa en yläkerrassa ottanut ja poistuimme nopeasti.

Maarjamäessä (sic) oli hieno näyttely Viron itsenäistymisestä, miehitysajasta ja uudesta vapautumisesta. 

 

Ruokailut:

Ensin tietenkin söimme Talukörtsissä normaalit annokset, sitten Hell Huntissa paimenpojan pait. Ravintola oli uusinut astiansa - vanhojen emalikuppien tilalla oli siistit keramiikkakupit. Hyvin maistui. 

Kolmannen aterian söimme Karjakelderissä, jossa tunnelma on oiva ja ruoka kelvollista. Kahvit joimme myös tutuissa paikoissa, Energiassa, Pagarikodassa ja Pagaripoisidissa. Jaa niin, tuloiltana haimme Sparista voileipäkakun ja olutta ja söimme ne hotellihuoneessa.

Kuljimme paljon ratikoilla ja paikallisbusseilla. Latasimme kortteihin kolmen päivän matkat a´ 5 €. Bussilla kävimme mm. Rocca al Maressa, valtavassa ostoskeskuksessa, jossa taas näimme paljon sellaista tavaraa, mitä emme tarvitse emmekä ostaneet mitään. Keskturgille satuimme juuri, kun keskelle toria pystytettiin joulukuusi.

Paluumatka laivalla sujui ongelmitta mutta Helsigissä meillä oli neljä tuntia luppoaikaa. Niinpä kävimme Amos Rexissä katsomassa näyttelyn. Paikka on upea eikä Carlstedtin maalauksissa vikaa ollut. Enhän tosin mitään ymmärrä esittämättömästä taiteesta.Onneksi oli muunkinlaisia töitä.

 

Sitten kävimme Hesburgerissa syömässä tungoksessa muun nuorison kanssa hampurilaisaterian ja menimme kurkistamaan sisälle Hiljaisuuden kappeliin. Rauhaisa paikka. Ja vielä ennen junan lähtöä paikkasimme erään sivistysaukon, kävimme Oodissa (Jonka nimen pitäisi olla Lastu) joka on muka kirjasto, mutta todellisuudessa on oleskelutila missä on tarpeettomia ompelukoneita ja muutama ravintola sekä vessoja. Jaa, oli ylimmässä kerroksessa muutama lainattava kirja, vanhuksille hankalissa matalissa hyllyissä.

Juna kuljetti Kuopioon ja taksilla saavuimme puolen yön seutuvilla lumiseen kotiin.

Luin ja laivaan

35. Nilsonne Åsa: PISARA PUNAISTA VERTA §§

334 s. Otava 2003 Loisto (Leena Pelkomaa) YK

Jos dekkari tuntuu pitkäveteiseltä, jossain lie vikaa. Murhaaja murhasi perinnön takia, ja veikeästi saa pitää perintörahat, kun vapautuu vankilasta. Jokin rahastokiemura siisä on, jota en ymmärtänyt.

136. Paasilinna Arto: HIRTETTYJEN KETTUJEN METSÄ §§

240 s. SSKK 1984 YK

Kepeälukuinen, kuten Paasilinnat yleensä. Varkaat ja murhamiehet puuhastelevat kaikenlaista ja seassa pyörii ainoa rehellinen, 90-vuotias Naska-koltta kissoineen. Tapetaan moniakin ihmisiä, mutta kettujen hirttämisestä en tykkää. Siksi ei heru enempää pykäliä.

************************

Huomenna aamujunaan ja Helsinkiin, laivalla yli Tallinnaan ja perjantaina takaisin kotiin. Tiistai on sadepäivä, silloin menemme parturiin ja Livikoon. Loppuaika pitäisi olla poutaa. Toivotavasti Tallinnassa on vähemmän lunta kuin Kuopiossa.

Syksyn Varkaus-päivä

Varkaudessa joimme ensin kahvit Björnillä ja lopuksi ruokailimme Kaks´ruusua-ravintolassa. Siinä välillä hankimme kirjoja.

Tärkeimmät teokset: Sariola: Revontulet eivät kerro  (Sariola-kokoelmaani)
                                   Rutherford:  Viisitoista minuuttia lähtöön Sapo 138
ja lisäksi kahdeksantoista muuta kirjaa.  Kirjaston pienentämstavoite kärsi siis taas takaiskun. No, muutama kirja menee sisarelle Jyväskylään, osa vaimon henkilökohtaiseen  hyllyyn (mm. Claes Andersonin Kootut runot ja Sirpa Kähkösen Tankkien kesä). Lisäksi muutama menee piakkoin luettavat-hyllyyn, josta kirjan voi ottaa esille tarpeen mukaan.
Koko lasti maksoi 8,80 €. (Mukana on myös ilmaiskirjoja Varkauden kirjaston vaihtohyllystä).