Sapoja

Kirpputorilta ostimme viisi Sapoa.
Arjouni: Onnea vaan, turkkilainen! (396);    Hövermark: Dynamiittia ja ompelutarvikkeita (268);  Lindell: Orkesterimonttu (445); Lindell: Unenvartija (425);  Tey: Murha lippuluukulla (286). Jokaisen hinta oli 0,50 euroa, joka etenkin Lindellin kirjoista on hyvinkin kohtuullinen.

Sapolukumme on nyt 243.

Luettua

151. de Witt Patrick: SISTERSIN VELJEKSET ***

345 s. Siltala 2012 (Tero Valkonen) YK

Palkkamurhaajien tarina Villistä Lännestä 1800-luvulla. Letkeää kerrontaa, eikä ihmishengellä juuri arvoa ole. Äidin luokse veljekset lopuksi tappohommista palaavat. WHH-kirjakiertolainen, joka oli hautautunut kirjakasan alle. Lähtöisin HH:lta, tuli minulle BH:n kautta ja ensi kesänä jatkaa kulkuaan.

152. Pohjanmies Juhani: AVARUUSLAIVA *

149 s. Wsoy 1948 YV

Ehkä en tätä sarjan viimeistä teosta nuorena lukenutkaan. Mukaan on sekoitettu oikeaa tietoa ja vielä enemmän väärää. Jotkin muka moraaliset höpinät eivät tunnu asiallisilta, vaikka niitä esittääkin venuslainen vaari. Oma.

153 Lovell Jim & Kluger Jeffrey: APOLLO 13 ****

431 s. Book studio 1995 (Tarmo Haarala) AK

Kertomus kuulennosta, josta tuli susi. Lovell oli aluksen kapteeni, Kluger lie tehnyt kirjoitustyön. Kiintoisa kertomus, paitsi niiltä osin, kun viivytään lennolla olleiden kolmen miehen kotioloissa. Amerikkalaiset vaimot kauhuissaan halivat lapsiaan ja läheiset voivottelevat ovilla. Lentohan päättyi miehistön kohdalla onnellisesti, ja kyseessä oli poikkeuksellisen taitava pelastusoperaatio. Oma.

Kirjansidontaa

HH:lle tein pari kirjansidontajuttua. Olivat molemmat kurjassa kunnossa. Olen tyytyväinen. Alkuperäinen muoto on pyritty säilyttämään niin pitkälle, kuin mahdollista.

Pekka Poikanen on vuodelta 1922, nykyään tunnettu nimellä Peter Pan.

Ja tämä alempi on Marsin Sotavaltias vuodelta 1923. Sain kaksi yhtä kehnoa paperinivaskaa, joista sai yhden kokonaisen kokoon. Jos minulla olisi käytössä kunnollinen paperileikkuri, jälki olisi paljon siistimpää.

Iljettävää

Amerikasta kantautui Suomeen kaunis ajatus Black Friday. Voiko enää ällöttävämpää olla? Englanninkielisellä nimellä varustettu tavaranostonihannoimispäivä? Osta jotain turhaa, kun halvalla saat. Siitä se rytinä alkaa ja kuukauteen ei juuri uskalla kaupungille lähteä. Hyvä että joulukirkkoon onnistuu puikahtamaan houhouttavien punanuttupukkien väleistä.

Jyväskylässä 18 - 21.11.2016

Kun vaimo lähti Helsinkiin ja Edinburgiin, minä lähdin Jyväskylään sisaren luo. Päijänne-antikvariaatista ostin kirjat Luukkonen: Tähtisumun vangit (lastenkirja) ja Paulaharju: Tunturien yöpuolta. Tunturi-kirja on kolmas painos, sen Urpo Huhtanen on loisteliaasti lyijykynätöillä kuvittanut.

Lisäksi ostin vaimolle joululahjaksi kirjoja, joita hän on halunnut.
Jouduin lyhentämään Jyväskylän matkaani, kun yläleukaa alkoi kivistää. Kuopiossa pääsen hammaslääkärille tiistaina klo 13.45.

Päivitys tiistaina: Penisilliinikuurilla tässä eletään. Hammaslääkäri kaiveli ylätakaikeniä mutta ei porannut ja paikannut.

Luettua, etupäässä Jyväskylänmatkalla

148 Christie Agatha: LENTÄVÄ KUOLEMA ****

240 s. Wsoy 1993 (1935) (Kirsti Kattelus) Sapo 347 YK

Vetävä kertomus murhasta, eikä ratkaisukaan ollut tarkalleen se, minkä oletin. Oma.

149. Brown Fredrik: SYNTIPUKIN YÖ ***

291 s. Book studio 1999 (Matti Rosvall) JKL

Ei ollenkaan toivoton rikosromaani, eikä aivan tavanomainen. Luin junassa matkalla kohti Jyväskylää, ja perillä loput. Oma.

150. Paulaharju Samuli: TUNTURIEN YÖPUOLTA ****

197 s. Wsoy 1981 (1934) 3.p JKL

Päijänne-antikvariaatista ostamani teos, jonka on loisteliaasti kuvittanut Urpo Huhtanen. Kummitus- ja uskomusjuttuja saamelaisten maasta. Oma.

Luettua

144. Högstrand Olle: VERIKOSTO ****

238 s. Wsoy 1982 YK

Erilaisuus se hellytti minut pistämään täpliä peräkkäin. Romaniyhteisössä touhutaan. Toinen murha on täysin käsittämätön. Niin minun, kirjailijan kuin murhan tekijänkin mielestä. Oma.

145. Tolkien J. R. R.: LA DU TUREGOJ *****

430 s. Sezonoj 1996 /William Auld) RM/YK

Sormusten herran toinen osa. Huimaa menoa. Loistelias käännös loisteliaasta teoksesta. Mitäpä siihen lisättävää. Oma.

146. Pohjanmies Juhani: LABORATORIO 13 *

128 s. Wsoy 1948 YV

Jännittäviä poikaseikkailuja ja huimia keksintöjä. Asenteessa on minun mieleeni vikaa. Jos tappoase USA:lle annetaan, ei se taida maailmalle rauhaa pelastaa. Yritetään tässä edes atomipommia tehdä vaarattomaksi. Ja ihme kumma, lempikin soman siveästi leiskahtaa. Oma.

147. Vonnegut Kurt: GALAPAGOS ***

275 s. Tammi 1985 (Jukka Kemppinen) KK 200 AV

Aikanaan pidin suuresti KV:n kirjoista. Älylläänhän tämä mies leveilee, ja on siinä viisauttakin mukana. Ihmiskunta kehittyy – eipä eräänlaisena matelijana enää pahoihin joukkosurmiin pysty. Oma.

Isäinpäivän Varkaus

(Käytän sanaa 'isäinpäivä', vaikka Kotus suosittelee sanaa isänpäivä)
Vuosittaisen isäinpäivämatkamme Varkauteen teimme nyt, koska kirpputorit ovat auki ja lounasta saa ravintoloista.
Harvoin kirjasaalis on ollut yhtä heikko. Vain Sariolan teoksen Viimeiset ritarit löysin kierrätyskeskuksesta. ViaDiasta taasen ostin itselleni kokopuvun. Takki olisi riittänyt, mutta kun siihen tulivat lisäksi housut, liivit ja kravatti, piti nekin ostaa. Viidentoista euron paketti.
Alkukahvit tietenkin Björnin leipomokahvilassa. Olivat perhanat lopettaneet vanhan viihtyisän kahvilan ja siirtäneet koko toiminnan uuteen moderniin myymälään. No, hyvältä maistui.
Ruoan söimme Kaks´ Ruusua-ravintolassa, kuten tavallista. Lounas oli makoisa ja paikka on viehättävä, vanha tehtaan ruokala.
Aamulla menomatkalla irtolumi pöllysi, kotimatkalla oli jo normaali talvikeli. Yhtään kuvaa emme ottaneet.

Luettua, ja käynti asianajajan luona.

141. Reijonen Tuuli: VALOT SYTTYVÄT **

248 s. Otava 1945 JKL/YK

Idyllisen alun jälkeen koittaa sota-aika ja karmea loppu. Vanhoja heiloja, pettämistä, kituva haavoittunut päähenkilö. Ja lopussa pommi surmaa saarelle miehen, jonka vaimo on raskaana. Epäuskottavia henkilökuvia ja tapahtumia. Oma.

142. Papp Desiderius: MAAILMAN TULEVAISUUS JA LOPPU

405 s. Karisto 1934 (1932) (V. Hämeen-Anttila) AK

Oman aikansa tieteeseen perustuva käsitys Maapallon (siis ei maailman), myös ihmisten ja elämän, loppumisesta. Uskomuksista ei puhuta sanaakaan. Nykytiede on osittain samoilla linjoilla. Kirjailija ei uskalla kuvitella ihmisten siirtymistä muualle avaruuteen ennen loppuaikoja. Enpä usko minäkään. Tappavat sitä ennen itse itsensä. Oma.

143 Pohjanmies Juhani: HELIKOPTERI *

112 s. Wsoy 1957 2.p YV

Pienenä poikana tämä teos jäi mieleen. Niin isonakin. Vajassa pojat rakentavat maailman tehokkaimman lentävän laitteen. Sillä huristellaan ympäri Maapalloa ja aiheutetaan suurta tuhoa ja toimitetaan hengiltä lukuisa joukko ihmisiä. Hei hurraa, reippaat pojat saapuvat takaisin Suomeen, tuhoavat keksintönsä ja jatkavat elämäänsä. JP oli säveltäjä, joka pykäsi joutessaan kolme scifijuttua, pitää niiden jokaisen keräilijän hyllystä löytyä. Oma. 

************

Olimme tulleet siihen tilanteeseen, että yhteisellä päätöksellä marssimme asianajajan luokse.  Testamenttihan siinä laadittiin. Homma on meille helppo, koska meillä on vain yksi perillinen. Mutta paljon pyörittelyä mm. lesken asemasta silti löytyi. No, nyt on kaikki selvää, ja voi kuolla rauhassa.

Luettua

138. Mäki Reijo: SLUSSEN **

269 s. Otava 2016 YK

Roivas-sarjaa. Positiivista vähän vähempi typerä sanailu, jonkalainen täyttää Varekset. Mutta hoopo on se lukija, joka ei jo puolessa välissä keksi murharatkaisun jujua. Kirjastosta.

139. Sayers Dorothy L.: YKSI KUUDESTA **

368 s. Wsoy 1993 (1931) 2.p Sapo 295 JKL

Peter Wimsey-kertomus, joka oli minulle liian monimutkainen. Sanoisinpa että pitkäveteinen. Murhaajakin saa ymmärrystä osakseen. Oma.

140. Vapaavuori Lennart: SALMIKÄMPÄN POJAT **

272 s. Wsoy 1951 NTK 1 YV

Suomussalmelaisen papin kirjoittama nuortenkirja neljästä koulupojasta. Seikkailuihin he joutuvat kesäsamoilussaan Kainuun korvissa. Kaunista luonnonkuvausta on mukana, mutta papin toistuva uskonnollinen saarnaus lähentelee jumalanpilkkaa. Oma.

Jyväskylässä 31.9 - 4.10. 2016

Kävin sisaren (82 v) luona, tein suursiivouksen, avasin tukkeutuneen viemärin ja laitoin ruokia. Olipa minustakin jotain apua.Olin liikkeellä omalla autolla, johon onneksi olin vaihtanut talvirenkaat. Pakkasta oli muutama aste ja luntakin sateli hiljalleen. Tulee se talvi.
Otin samalla reissulla, kun auto oli mukana, eräänlaiseksi perinnöksi saamani taulun kyytiin.

Taulu on William Ahlgrenin maalaama. Kuvassa enoni mökki ennen kuin isä rakensi oman mökkinsä kuvan mökin vierelle, hieman taaemmaksi. Olen tuolla mökillä, ja Riepuniemellä yleensäkin, elänyt lukuisat kesät. Wille maalasi tämän enolle 50-vuotislahjaksi. Toinenkin Williamin taulu meillä on, jonka mies maalasi Vastilan kylässä Ruotsinpyhtäällä viettäessään meillä muutaman viikon.