Näkyy vanhakin oppivan?

 Saarijärvellä joimme kahvit Äijäsellä, ostimme kierrätyskeskuksesta kaksi elokuvaa ja viisi kirjaa, mm. Kaapo Murroksen teoksen vuodelta  1945:

Lisäksi mm. Kojo: Näin puhui Sarahuhta ja Linna: Musta rakkaus (meiltä puuttui kansipaperi).

Pitsat söimme paikallisessa pitseriassa Isabella ja teimme ruoka- ym.ostokset S-marketista.

Mökillä kasasimme kokoon moternin autiovisuaalisen keskuksen, johon kuuluu muun muassa VHC-laite. Katsoimmekin yhden elokuvan vanhalta kunnon nauhalta. Hyvin näkyi.

Olen seitsemänkymmentä vuotta sytyttänyt takkatulen pystypuin. Nyt kokeilin uutta systeemiä ja totesin olleeni 70 vuotta väärässä.

Mutta kun jo mökillä Riepuniemessäkin 1950-luvulla puut pantiin takkan pystyyn...

Kojo - yllätysten mies

 Luin viileässä kevätsisäilmassa rantamökillä:

47. Kojo Viljo: LIIAN ONNELLINEN §§§§

248 s. Karisto 1926 RM

Olen pitänyt melko lailla Kojon teoksista. Paljon mies kirjoitti, ja tämä on sieltä hauskimmasta päästä. Ennalta arvattavia kertomuksia toki, mutta muutaman kerran lukija (minä) jopa yllättyy. Maalaistarinoita maalaisille. Cityläiset ja Centeriläiset kiertäkööt kaukaa.

 

Rannat jäässä, ulapalla sulaa

 Yöllä oli ulkona pakkasta, sisällä aamulla 18 astetta. Kävin aamulla aamupalan jälkeen kuvaamassa järven laiturilta. Vaimon puhelimen kamera ei ole terävimmästä päästä. Oma puhelin on kaupungissa eteisen pöydällä.

 

Ohjelmassa tänään kevätsiivous ja saunan lämmitys. Postin haku kävelemällä. Huomenna Saarijärvellä pitsalla ja ostoksilla käynti.

RANTAMÖKKIKAUDEN ALKU

 Tulimme rantamökille. Neljä astetta lämpöä sisällä ja ulkona sataa lunta. Sentään pihaan pääsi ajamaan autolla ja rannasta sai vettä ämpärillä. 

 Puhelin unohtui kaupunkiin. Toki minä pärjään, nuorisolla voisi olla vaikea viikko edessä. Ja voin ottaa kuvia vaimon kameralla. Ja tietokone ja reititin on mukana. Matkalla kävimme kahvilla ja leivänostossa Pielavedellä Puustellin leipomokahvilassa. Viitasaarella kävimme kaupassa. Keskiviikkona on aikeena mennä Saarijärvelle. Kesä alkoi. Hyvä niin.

 

Koljonvirralta Kannonkoskelle

 Luin:

 

46. Kellberg Aarno: KOLJONVIRRAN SISSIT §½

128 s. Wsoy 1966 NTK170 YK

Vähän sotainnostusta lapsille ja varhaisnuorille. Sven Tuuvakin siellä törmäilee tuliluikkunsa kanssa ja suuret sotaherrat nauttivat vihollispomojen kanssa kaviaaria. Teurasmelske kuuluu Iisalmen seutuvilla ja veressä on Koljonvirta. Sellaista evästystä nousevalle sukupolvelle. No, onhan naapurissa sotaleikkipuistojakin. 

******************

Kävin katedraalissa laulamassa yhdet hautajaiset (karjalainen evakkorouva) ja sen jälkeen  rovasti Linnun (kanttorimme isä) panihidan. 

Huomenna lähdemme ensimmäiselle käynnille rantamökille. On luvattu kehnoja ilmoja. 

Professori Kuurto ja riistakamera?

 Luin:

42. Kivi Aleksis: NUMMISUUTARIT

168 s. Otava 1955 (1864) AV

Muistaakseni lukiossa tämä luettiin. Elokuvan olen muutaman kerran nähnyt mutta tekstistä en muuta muistanut kuin Eskon humalan. Näytelmässä humalalla on mitätön osuus. Rahasta on kyse. Kaikenlaista tapahtuu ja klaneetti soi.

43 Paasilinna Arto: IHMISKUNNAN LOPPULAUKKA §

230 s. SSKK 2000 YK

Ihmiset eivät enää lisäänny, joten pikku hiljaa nk. älykäs elämä sammuu maapallolta. Puhuvia hevosia, fiksuja karhuja ja apinoita vilisee, ulkoavaruuden satunnaiskävijämuukalainen tapetaan tuossa tuokiossa ja hepat hirnahtavat pomoina rehupaaliensa äärellä. Kehnoa Paasilinnaa.

 

44. Mäntylä Kyllikki: PORTTI SULKEUTUU §§

157 s. Wsoy 1944 AK

Hieman lapsellisia lapsinovelleja. Joskus ajattelin lukevani kaikki kotimaiset syntymävuotenani julkaissut teokset. Tämä on yksi niistä.

45. Jaalas Lauri: PROFESSORI KUURRON JUTTU §§½

182 s. Karisto 1950 YK

Prof. Kuurto on tutkinut tähtisumuryhmien nopeuksia (!?) ja saanut käänteentekeviä tuloksia. Kaksi ihmistä murhataan, prof. ja eräs toinen. Syynä mustasukkaisuus ja rahanahneus. Murhapaikalta löytyy (v. 1950) Kuurron outo laite: kamera, joka ottaa kuvia liiketunnistimella. Todisteet kasaantuvat ja roistot pannaan rautoihin.

 

Pessi ja Illusia Varkaudessa

 Saatuamme rokotteen ja koronasulkujen lieventyessä kävimme Varkaudessa. Kahvit joimme vahingossa väärässä paikassa, kun vanhan Björnin kahvilan paikalle oli tullut moderni juppicafe´. Siellä kuulimme, missä Björn nykyään sijaitsee, ja sinne menemme jatkossa alkukahville. Uudesta Björnistä kävimme leipää kotiin ostamassa. 

Kirpputoreilta, kirjaston vaihtohyllystä ja ekokaupasta hankimme kirjoja. Lisäksi ostin kevyen takin Fida-myymälästä. Se oli jo kolmas takki, jonka olen juuri siitä pikku puljusta hankkinut.

Tärkein tietenkin päällimmäinen, eli Pessi ja Illusia (3€). Minulla oli vanha uudelleensidottu rotisko, jonka ostin Lafkasta, kun herrat kävivät Valamossa.

Toinen mieltäylentävä ostos on Professori Kuurron juttu (1950) jonka on kirjoittanut Lasse Jaakkola nimimerkillä Lauri Jaalas.

Syömässä kävimme ravintolassa Kaks´ Ruusua. Mainio lounas kerta kaikkiaan. Usein ennenkin olemme tässä paikassa käyneet, tehtaan entisessä työväenruokalassa. Runsaan ruoan jälkeen söimme vielä kiisselin ja joimme kahvit. 

Ravintola on suuri, joten turvavälit oli helppo pitää.

Kävelimme hieman vanhan tehdasalueen halkovaa tietä ja kuvasimme seuraavan viehkon sekatyylinäkymän:

 

Nyt kun pääsimme alkuun, taidamme lähteä toistekin jonnekin.

ISOMÄKI, JA ISOJA ASIOITA

 Risto Isomäki syntyi vuonna 1961 Turussa. Ekologiset teokset ovat paitsi järkeviä, myös jännittäviä. Etenkin alkuajan kirjat viehättävät minua. Koska virallinen keräilyni loppuu vuosituhannen vaihteeseen, pistän tähänkin viime vuosituhannen teokset. Sarasvati on mukana poikkeuksena siksi, että sekin on mainio teos. Sarasvatin lukuaikaan arvioin teokset vielä suppeammin kuin nykyään.

Riston kuva Wikipediasta.

 

Isomäki Risto: GILGAMESIN TAPPIO §§§§§

313 s. Kirjayhtymä 1994 RM

Kaikkihan ihmisen pitää tuhota, mikä estää hetkellisen rikastumisen. Eikä seurauksista välitetä. Tästä on kysymys, ja reippaan juonen kanssa sanoma menee perille. Toki rakastellaankin ja maailmankaikkeudessa vaellellaan eikä elämästä avaruudessa ole puutetta. Lopuksi piipahdetaan maailmanlopun tietämillä kurkistamassa suurempaa älyä. Tosin tämän hetken tietojen mukaan maailmankaikkeus ei ala koskaan supistua. Oma.

Isomäki Risto: KRISTALLIRUUSU §§§§

184 s. Kirjayhtymä 1991 YV/YK

Rehellistä tieteiskirjallisuutta, myöhempien Isomäen teosten opettavuus on vasta alkeissaan. Liki 20 vuodessa tiede on astunut pitkiä askeleita eteenpäin. Maailmankaikkeuden ikä nykytietämyksen mukaan on toinen kuin kirjassa. Muuten kaikki tuntuisi pitävän paikkansa. Vetävää lukemista. Oma.

 

Isomäki Risto: PIMEÄN PILVEN RITARIT §§§§

335 s. Kirjayhtymä 1997 YK

Mainio tieteisromaani, jossa kuljetaan avaruudessa, tutkitaan outoja salaisuuksia ja tavataan vieraan älyn jäänteitä niin komeettapilvestä kuin maapalloltakion. Lempi leiskahtelee ja masennuspäissään viskiä kitataan. Oma.

Isomäki Risto: SARASVATIN HIEKKAA ****

320 s. Tammi 2005

Sormi pystyssä, tarmokkaasti. Hyvin kirjoitettu, uskottava.

 

Tungalia ja Pantsua

 Luettua:

 40. Tungal Leelo: TOVERI LAPSI §§§½

255 s. Arktinen banaani 2019 (Anja Salokannel) YK

1950-luvun Neuvosto-Eestissä Stalinin vainojen aikana elävä tyttö kertoo elämästään. Mummi on viety Siperiaan, äiti Patarein vankilaan ja isääkin kovistellaan. Elää pitää silti. Tekijä osaa eläytyä lapsen maailmaan, jota vasten totalismi kuvastuu ällöttävänä. Viehättävä karmea kirja, joka on filmattu ja jolle on kaksi jatko-osaa.

 

41. Metropoliitta Panteleimon: TOIVON ANKKURI §§½

252 s. Myllylahti 2020 YK

Poliisin leski Elisabet Urhonen jatkaa tutkimustoimintaansa neiti Marplen tavoin. Nyt selvitellään murhaa eräänlaisessa henkisen kehityksen yhteisössä. Kevein eväin ja muutenkin leppoisasti juonta kuljetellaan kohti ratkaisua. Opetus: ei ihminen voi paeta vaikeuksiaan, mukana ne seuraavat.

************

Hartaat suunnitelmat: ensi maanantaina Varkauteen, siitä viikon päästä rantamökille.
 

Paasilinnan mielikuvitusmaailmasta

 Arto Paasilinna  (1942 - 2018) kirjoitti paljon fantasiaa. Ainakin nämä ovat viime vuosituhannelta. Lopussa on kuvat tämän vuosituhannen teoksista, jotka ovat päässeet fantasiahyllyyni ulkojäseninä.  Operaatio Finlandia on minulla ilman kansikuvaa, joten tämä kuva on netistä otettu. Miestä lie turha enemmin esitellä.

 Paasilinna Arto: AATAMI JA EEVA *

 238 s. Wsoy 1993 2. p

 Kehnosti kirjoitettu seksistisen törkeä tekele.

 

Paasilinna Arto: HERRANEN AIKA §§

196 s. Wsoy 1980 2.p YK

Toimittaja kuolee ja jää eräänlaiseen välitilaan, missä pystyy liikkumaan paikasta toiseen ajatuksen nopeudella, seuraamaan elävien ihmisten toimia ja keskustelemaan toisten vainajien kanssa. Satiiria löytyy, parasta valitus englannin kielen liian suuresta vaikutuksesta suomen kieleen ja nuorten elämään (jo 40 vuotta sitten!). Platooninen rakkauskin syttyy, ja vainaja paavi Pius IV tavataan. Heikkouskoinen mies tuokin oli.

 

 

Paasilinna Arto: HIRNUVA MAAILMANLOPPU ***

259 s. Wsoy 1999 2.p

Päijänne-Antikvariaatista ostamani fantasiahyllyteos, jonka luin Jyväskylänmatkalla. Suorastaan viihdyin, vaikkei tämä Suurta Maailmankirjallisuutta olekaan.

Paasilinna Arto: KOIKKALAINEN KAUKAA §§§

264 s. Wsoy 1987 2.p RM

Melkoisesti ihmistä muistuttava muukalainen saapuu ulkoavaruudesta Sallan Naruskalle. Koneeseen lastataan pois vietäviksi mm. tamma, kilejä, pupuja, kastematoja ja yksi suostuvainen soma naiseläinlääkäri. Maapallon oloista irvaillaan lempeästi ulkopuolisen silmin. Aiheesta olisi saanut enemmänkin irti.

Paasilinna Arto: LENTÄVÄ KIRVESMIES *

308 s. Wsoy 1996

Paljon tietoa kerätty, eikä mitään ole saatu siitä irti. Luin hyppimällä. Oma kirpputorikirja, joka vähensi puutos- ja lisäsi scifiomistuslistaa.

Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ ****

322 s. Wsoy 1992 F YK

Erittäin sujuva teos Kainuun korvesta, jonne Eemeli Toropainen rakentaa kirkon ukkinsa monen kirkon polttajan Asserin toiveiden mukaan. Kirkon ympärille muodostuu yhteisö, joka elää omien normiensa mukaan. Muu maailma rappeutuu, mutta tämä kylä kasvaa ja voimistuu. Paitsi paras, kylä lie pian ainoa. Paasilinnan kirjoissa ei onneksi ole "särmää", vaan asiat sujuvat luonnikkaasti. Oma.

Paasilinna Arto: OPERAATIO FINLANDIA **
192 s. W&G 1972

Kuiva teos. Kait tällaistakin ihmisten keskuudessa voi tapahtua. Suomi voittaa kesällä 1977 sodan Ruotsia vastaan. Hip Hei Hurraa. Oma Jyväskylän Vanhasta Antikvariaatista ostettu kirja, mikä piti hankkia  fantasiahyllyyn.

 

Paasilinna Arto: UKKOSENJUMALAN POIKA §§§§

262 s. Wsoy 1984 RM

Muinaissuomalaisten uskonto palautetaan Suomeen. Ukko-jumalan poika Rutja saapuu Suntion pitäjän Penteleen kylään salamakyydillä ja vaihtaa hahmoa Sampsa Ronkaisen kanssa. Siitä rupeavat asiat rullaamaan. Maahisia ja keijujakin vilisee ja uusmuinaisuskonto saa jalansijaa yhä enenevässä määrin. Uusvanhauskonnon kuusi käskyä ovat hyvin inhimilliset ja kaikin puolin oppi tuntuu luonnikkaalta. Kun hommat on hoideltu, Rutja-poika palaa Taivaaseen, eikä Suomi ole enää entisenlainen.

 ***************'

 

Paasilinna Arto: TOHELO SUOJELUSENKELI §§

194 s. Wsoy 2004 TAL

Kevyttäkin kevyempi kertomus suojelusenkeli Sulo Auvisesta, tohelo eläissään, tohelo myös enkelinä. Tosin kirkonmiesten mukaan kuollut ei kohoa enkeliksi vaan kuolee ja odottaa lopullista ylösnousua. Enkelit syntyivät valmiina heti luomisessa. Fantasiahyllyyn ulkojäseneksi.

 

 

Paasilinna Arto: IHMISKUNNAN LOPPULAUKKA §

230 s. SSKK 2000 YK

Ihmiset eivät enää lisäänny, joten pikku hiljaa nk. älykäs elämä sammuu maapallolta. Puhuvia hevosia, fiksuja karhuja ja apinoita vilisee, ulkoavaruuden satunnaiskävijämuukalainen tapetaan tuossa tuokiossa ja hepat hirnahtavat pomoina rehupaaliensa äärellä. Kehnoa Paasilinnaa.

Etenkin Maigretia

 Luin:

38. Elo Viola: SADASOSAENKELIT §½

174 s. Karisto 1993 YK

Eräänlainen paha äitipuoli-tarina jossa kiusatut lapset karkaavat pösöllä menneisyyteen ja lopuksi äitipuoli erkanee kuviosta mahtavalla taksilla tavaroineen.

 

39. Simenon Georges: MAIGRET kootut kertomukset §§§ §½

736 s. Teos 2013 (Taina Helkamo) AK

Mainiot 28 pitkähköä (noin 26 s/kpl) kertomusta, jotka eivät mitenkään vajailta tunnu. Eivät Maigret-romaaitkaan laajoja ole. Maigret ei ole urhea pyssysankari eivätkä rikolliset useinkaan paholaisia. Asiat selviävät ajattelemalla, sukua Maigret on Poirotillekin, vaikka miehet tyypiltään eroavat tyystin toisistaan. Upea lukukokemus.

 

Pääsiäinen, ja pari luettua kevytkirjaa

 Kristus nousi kuolleista!  - Totisesti nousi!

Siinä pääsiäistoivotus, jossa on jatkuvuutta ja on siinä toivoakin. Jokin perinne elää vielä parintuhannen vuoden päästä. On samantekevää, uskooko ylösnousemuksen konkreettisesti vai symbolisesti, vai eikö ota asiaa kuuleviin korviinsa.  Itse tällä hetkellä kallistun symboliikan puolelle.

Luin:

 

36. Hövenmark Nils: KUOLEMA KÄY APTEEKISSA §§

161 s. Wsoy 1973 (Päivö Taubert) Sapo 158 YK

Apteekkimurha Ruotsissa 1942, apteekin sisäisissä hiluissa. Syyllinenkin löytyy, vaikka selvityskiemurat ovat sekavat. Eikä lempikään saa täyttymystään. Vähän tylsä kertomus.

 

37. Alivaltiosihteeri: MATKA VIRALLISUUDEN KESKIPISTEESEEN

231 s. Otava 2003 AV

Sanahelinää, osin viihdytyävää ja paikoitellen ehkä älyllistäkin.

 

Ylioppilas vastoin tahtoaan?

Sisaren luota löysin virallisen ylioppilaskuvani. Inhosin silmittömästi valokuvattavana olemista. Kyllä tuon kuvasta näkee.

 

Luin:

35. Kalliola Iiris: LUONTOILLAN SEITSEMÄN VELJESTÄ

239 s. Tammi 2013 YK

Aikanaan seurasin jokaisen Luontoillan lähetyksen ja sen henkilöistä tuli hyviä tuttuja. Mukava oli lukea noiden seitsemän miehen elämästä. Neuvonen, Dahlström, Helminen, Koivisto, Mikkola, Vuokko ja Vuolanto. Nykyluontoillat eivät maistu.