Kirjoja, luettua ja rannalle

Elävästä kaupasta ostimme kuusi kirjaa. Agatha Christien Roger Ackroydin murha on 330.s Sapomme. Muut ostetut ovat dekkareita sisarelle ja itsellekin.

Luin:

56. Wallenius K.M.: MIESTEN MERI §§§§

355 s. Otava 1952 AK

Komea kirja, jossa Erkki Tantun kuvitus. 6 novellia, joista pisin, Harakka-Antti lähtee Itäjäihin, on vaikuttavin. Ei ollut laivamiehen elämä pohjoisilla merillä kevyttä puuhaa. Koska teoksessa metsästetään koko ajan jääkarhuja, hylkeitä ja mursuja, en antimetsästäjänä anna täysiä pisteitä vaikka ei kyse huvimetsästyksestä olekaan.

57. Saneri Kimmo: VALON TAKANA ?

179 s. Karisto 1992 YV/YK

Sanerin novellit ovat minulle täysin käsittämättömiä. Jospa niistä joku nauttii, minä en.

*******************

Torstaina lähdemme rantamökille viikoksi. Lämpimän ajan perään saapuvatkin vapun jälkeen kylmät ja sateiset päivät. Hyvä siellä mökillä on värjötellä.

Viimeinen aalto ym. mukavaa

53. Heikkinen Antti: KEHVELI §§§

256 s. Wsoy 2018 AK/YK

Fantasiaa tämä on, eli rinnakkaismaailmateos Suomesta, jonka historiakulku on, osittain Kehvelin toimien takia, erilainen kuin nykytodellisuus. Erittäin nopealukuinen viihdeteos, josta ei syvällistä jälkeä jää.

54. Roine Raul: TARINOITA METSOLAN VÄESTÄ

95 s. Wsoy 1984 (1943) 3.p YV

Perinteiset suomalaiset eläinsadut yksissä kansissa. Aarne Nopsasen kuvitus. Veikeä satuteos, osa Suomen kulttuurihistoriaa.

55. Korpela Sampsa: VIIMEINEN AALTO §§

152 s. Tammi 1945 YK

Mies kuulee kertomuksen merenneidosta, rakastuu naapurin tyttöön, lähtee merille, tapaa merenneidon, Undamariksen, siellä täällä, lopuksi palaa lapsuudenkotiinsa, jossa entinen hellu on ollut toisen vaimo ja nyt pyörii leskenä parin lapsen kanssa. Mies siis palaa merille ja kohtaa haaksirikkoloppunsa vajoten mereen Undamariksen luo. Annan kirjan pysyä fantasiahyllyssä, ei neito ihan pelkkää houretta tunnu olevan. 

 

Kevätkäynti Varkauden kaupungissa

Jokakeväisen Varkaus-päivän vietimme perinteisin menoin. Alkukahvit Björnin kahvilassa ja lounas Kaks´Ruusua-ravintolassa. Siinä välissä käynnit kirpputoreilla, kierrätyskeskuksessa ja kirjaston vaihtohyllyllä. Kirjojen vähentämishaave sai taas takapakkia. Mukaan tarrasi 18 teosta.

Osa on tarkoitettu sisarelle Jyväskylään. Sinne menevät esim. Huovisen Havukka-aho ja Konsta Pyölkkänen etsii kortteeria (jotka omassa hyllyssä jo ovat). Lisäksi löytyi yksi Sapo: Marton Taigan Komisario Kairalan tutkimuksia, joka meiltä puuttui. Ilmaishyllystä löytyivät esim. Valakiven kaksi Tarsa-kirjaa (Pakoluola ja kuudes kolonna) jotka minulla on, menevät lahjoitusvarastoon. Vielä täydentyi Topelius-kokoelmani muutamalla valikoimalla.
Lisäksi ostimme kierrätyskeskuksesta neljä hyväkuntoista puutarhatuolia, yht. 16 €, Ensi viikolla oli tarkoitus mennä ostamaan tällaiset jostain liikkeestä kalliilla.
Taloyhtiö vaihdatutti koko rivitaloon ulko-ovet.  Itse vaihdatutimme autoon kesärenkaat. Tulkoon siis kesä.

Marsin kanavat

Jatkoin Bonsdorffin teoksen TÄHTITIEDE (1899) lukemista.  Tässä kirjan kuva Marsin pinnanmuodoista:

Kuvassa näkyvät Schiaparellin löytämät ns. kanavat. Teksti pohtii, ovatko kanavat marsilaisten tekemiä. Vettä joka tapauksessa on niin merissä kuin kanavissakin. Marsin keväinä tulvavesi laajensi kanavia ja sai niiden reunamat vihertämään Niilin tulvien lailla. Niinpä asutus oli keskittynyt näiden kanavien varsille.  (Nykytiedon mukaan mitään kanavan mallisiakaan Marsista ei löydy, Schiaparelli oli yhdistellyt näkökentässään vilkkuvia pisteitä suorilla viivoilla. Myöskään merissä ei ole vettä, enempää kuin Kuunkaan merissä.) No, on tunnustettava, että aivan varmana marsilaisia ei teoksessa pidetä, todennäköisinä kuitenkin.
Olen kirjoittanut yhden kravun (eli raapaleen) ja yhden novellin aiheesta.

Eläinratavalo

Lueskelin E. Bonsdorffin mainiota teosta TÄHTITIEDE vuodelta 1899.  Kuun pinnalta on tällainen kuvitteellinen kuva.

Ihmettelin vasemmalla ylhäällä olevaa v-muodostelmaa. Oikealla on Maapallo, vasemmalla pienempänä auriko. Kuussa ei ole ilmakehää, joten kaikenlaiset heijastumat olivat mahdottomia. Tekstistä löysin, että kyseessä on zodiakaalivalo (eli linnunratavalo) joka muodostuu ekliptikatasolla auringon valon sirotessa planeettojenvälisestä pölystä. Joka tapauksessa epäilen, voisiko eläinratavalo noin kirkkaana näkyä kuussa olevalle tarkkailijalle. Vaan vanha on kuvakin.

Kirkossa, fantasiaa ja Tallinnaan

Luettua, fantasiahyllystä:

51. Mäkelä Juhani: MAAILMAN SUURIN SAUNA §§

192 s. Wsoy 1994 AV

Suomalaiset rakentavat keskelle Suomea saunan, johon koko kansa mahtuu yhtä aikaa saunomaan. Hieman tämä on yhden vitsin ylimittainen kertomus, mutta ei sen lukemisessa tullut hätä käteen. 

 

52. Paasilinna Arto: HERRANEN AIKA §§

196 s. Wsoy 1980 2.p YK

Toimittaja kuolee ja jää eräänlaiseen välitilaan, missä pystyy liikkumaan paikasta toiseen ajatuksen nopeudella, seuraamaan elävien ihmisten toimia ja keskustelemaan toisten vainajien kanssa. Satiiria löytyy, parasta valitus englannin kielen liian suuresta vaikutuksesta suomen kieleen ja nuorten elämään (jo 40 vuotta sitten!). Platooninen rakkauskin syttyy, ja vainaja paavi Pius IX tavataan. Heikkouskoinen mies tuokin oli.

*********************************

 Pitkänäperjantaina kävin kuorossa laulamassa Kristuksen hautauspalvelun katedraalissa. Kynttilät kädessä kiersimme kirkon, Kristuksen hautakuvaa kannettiin, kirkonkellot soivat ja laulu kaikui. Toinen kierto suoritetaan pääsiäisyönä, mutta silloin vanhus jo nukkuu.

Tilasimme toukokuulle kevään Tallinnan matkan. Neljä yötä hotelli Ilmarisessa. Saanpa taas tukkani lyhemmäksi Rottermanin yläkerrassa, vanhan virolaismummelin tuolissa.

Sisaren luona, luettua myös

49. Meriluoto Aila: VIHREÄ TUKKA §§

138 s. Wsoy 1982 YK

Saturomaani, joka kertonee erilaisuuden hyväksymisestä ja rasismista. Hetken aikaa piipahdetaan nykymaailmassa, ja iljettävältä se lukijasta tuntuu. - Jäiköhän teoksen sadunomaisuus kuitenkin jotenkin korkeakirjallisuuden varjoon?

50. Hotchner A. E.: PAPA HEMINGWAY §§

323 s. Weiling & Göös 1966 AK

Inhoan härkätaisteluita ja metsästystä, joten Hemingwayn elämä ei tunnu soveliaalta. Hyviä kirjoja hän toki kirjoitti. Teos käsittelee 13 viimeistä vuotta ennen Papan kuolemaa. Vainoharhainen mies ampui lopuksi itsensä haulikolla. Kaitpa kuoli niin kuin elikin.

********************

Skannaan etupäässä vain niiden kirjojen kannet, jotka menevät luettu fantasia-osastoon.

Kävin sisaren luona siivoamassa, siivosin myös jääkaapin ja pesin kaikki astiat. Niinpä kirkossa käynnit ovat jääneet vähiin. Ja ensi viikonloppuna on jo pääsiäinen.

Paluu ja luin

Palasimme kaupunkiin. Rantamökille on hankittava lisää sähkölämmittimiä. Vanhusta palelsi viimeisenäkin yönä. Rusakko katseli meitä aikansa silmiin terassin vierellä. Kun otin kännykkäkameran, veikko lähti painelemaan turvaan. Peräpäästä ehdin kuvan saada.

Yhden kirjan sain loppuun, fantasiahyllykirjoja sekin:

48. Kylävaara Ilkka: TALVISOTA KAKKONEN §(§)

187 s. Gummerus 1984 2.p YV

Ihmelääke pontikka pohjoiskorealaisella juotosaineella terästettynä tekee suomalaisista kuolemattomia. Karjalaa lähtee miesjoukko takaisin valloittamaan. Huumoria tämä kuulemma on, vaan ei minua naurattanut. Eivätkä Karjalaa saaneet takaisin Suomen pojat.

Luettua, palelemista, saunaa ja sen sellaista

Lumisateet loppuivat, viileätä on sen verran, etteivät vastasataneet kinokset sula. Lämmitimme saunan, vaimo kylpi ja minä peseydyin. Postin olemme hakeneet jalkaisin sinisen tien varrelta, pari kilometriä suuntaansa.

Aamulla aurinko jaksoi hieman loistaa noustessaan pilvien raosta. Päivemmällä oli pitempiäkin aurikoaikoja.

Luettua:

46. Paasilinna Arto: KOIKKALAINEN KAUKAA §§§

264 s. Wsoy 1987 2.p RM

Melkoisesti ihmistä muistuttava muukalainen saapuu ulkoavaruudesta Sallan Naruskalle. Koneeseen lastataan pois vietäviksi mm. tamma, kilejä, pupuja, kastematoja ja yksi suostuvainen soma naiseläinlääkäri. Maapallon oloista irvaillaan lempeästi ulkopuolisen silmin. Aiheesta olisi saanut enemmänkin irti.
Paasilinnan teosten suosio johtunee siitä, ettei kirjoissa ole yleensä noloja tilanteita eikä epäonnistumisia.

47. Hälli Matti: MURHA MEREN RANNALLA §

136 s. Wsoy 1943 RM

Meren rannalla riekutaan porvariporukalla. Tupakinsytyttelyyn ja polttoon menee puolet muutenkin suppeasta tekstistä. Sattumilla on liian suuri osuus, myös ihmepelastumisia tapahtuu. Lemmet leiskuvat väärään suuntaan ja morsmaikku saa pitkän kakun. HH:lta saatu läpystä.

Halki lumen ja tuiskun: Saarijärvipäivä, ja luettukin on.

Rantamökillä on täysi talvi.

 Kaikesta huolimatta kaivoimme auton esille ja ajoimme varovaisesti Saarijärvelle. Kahvit Äijäsellä, kirpputoriostokset Kierrätyskeskuksella, käyttötavaraa Tokmannilta ja ruokaostokset S-marketista. Kotimatkalla otimme kaksi kanisteria juomavettä Kannonkosken S-kaupan seinän hanasta. Ja mökille pääsimme, onneksi emme ole vaihtaneet vielä kesärenkaita. Kirpputorilta ostimme mm. sapon: Christie:  Aikataulukon arvoitus  (334).

Luettua:

44. Metropoliitta Panteleimon: KOHTALOKAS LENINGRADIN-MATKA §§

213 s. Myllylahti 2015 RM

Leppoisasti kulkeva poliisikertomus, koskijärveläiset lähtevät Leningradin matkalle ja yksi heistä myrkytetään. Poliisinrouva Elisabet Urhonen auttaa viranomaisia löytämään syyllisen. Aina lopussa Pantsu muistaa olevansa metropoliitta ja ratkaisu hieman lässähtää.

45. Paasilinna Arto: UKKOSENJUMALAN POIKA §§§§

262 s. Wsoy 1984 RM

Muinaissuomalaisten uskonto palautetaan Suomeen. Ukko-jumalan poika Rutja saapuu Suntion pitäjän Penteleen kylään salamakyydillä ja vaihtaa hahmoa Sampsa Ronkaisen kanssa. Siitä rupeavat asiat rullaamaan. Maahisia ja keijujakin vilisee ja uusmuinaisuskonto saa jalansijaa yhä enenevässä määrin. Uususkonnon kuusi käskyä ovat hyvin inhimilliset ja kaikin puolin oppi tuntuu luonnikkaalta. Kun hommat on hoideltu, Rutja-poika palaa Taivaaseen, eikä Suomi ole enää entisenlainen.

Paasilinna on lisätty kohtaan Luettu fantasia.

Rantamökillä

Pihaan ei päässyt ajamaan, mutta kovin paljon lunta ei ole. Jäälle ei rohkene mennä, rantaan teimme pienen avannon. Takka ja hella vetävät hyvin ja sähkölämmittimet ovat päällä. Tullessa sisällä oli neljä astetta lämmintä.

Suvitakki päällä tässä istutaan. Ei tunnu siltä, että on ollut viisi kuukautta poissa.

Luettua ja vaihtohyllylöytö

43. Kallio Lilian: UGUDIBUU §§(§)

195 s. Tammi 1975 YK

Tyttökirja, tai paremmin neitokirja. Ihmiset katoavat (syytä ei selvitetä), vain viisi neitoa jää tyhjentyneeseen maailmaan. Elelevät tavaraa haalien, kasveja istuttaen, kotieläimiä hoitaen ja ottaen erilaisia koneita käyttöön. Mieleen tuli Viljo Suutarin Punainen Pilvi, joka on julkaistu neljä vuotta myöhemmin. Löytyypä muutama mieskin lopulta, ja rekat lastataan etelämmäs muuttoa varten. Ehkä kirjalle oli suunnitteilla jatko-osa, ei sellaista kuitenkaan ilmestynyt.

*************************

Tämän kirjan löysin Neulamäen kirjaston vaihtohyllystä. Teos oli minun puutoslistallani. 

- Lauantaina lähdemme rantamökille. Siitä se oikea kesäaika vasta alkaa.