Liverpoolissa pizzalla?

 Luettua, vähän oudossa järjestyksessä:

85. Sariola Mauri: PITKÄ MATKA LIVERPOOLIIN §

297 s. Gummerus 1963 3.p RM

Kun Sariola pysyttäytyy rikoskertomuksissa, teoksia lukee kepeästi. Mutta tekeleissä, joissa mies kertoo selvästi omia äärimielipiteitään, ei kunnian kukko kieu. Vaikka kyseessä on aluksen kapteeni joka asiaa pohtii, haiskahtaa itse Mauri takana. Tokkopa joka nainen haluaa tulla reilun ja komean miehen raiskaamaksi. Muutenkin matkan vaiheet ovat kirveellä veistettyine hahmoineen iljettävää luettavaa.

 

87. Bruun Staffan: PIZZA AL-QAIDA §§

286 s. Otava 2004 (Seppo Hyrkäs) RM

Burt Kobbat-kirja, jossa ei ole fantasiaa, kuten on sarjan alkupään kirjoissa. Tohelot terroristis sotkevat valtiot, kaupungit ja pizzeriat keskenään. Henkilöt ovat epäuskottavia karrikatyyreja eikä jännityskään nouse nautittaviin määriin.

 

 ************

Suomessa on hellettä, Nato-jäsenyys nytkähti eteenpäin ja naapurin kaistapää jatkaa iljettävää ja rikollista toimintaansa. Huomenna lähden vanhan kirjan päiville, liekö viimeistä kertaa. Ikä alkaa asettaa rajoituksiaan. Ajan yöksi Parkanoon hotelliin ja jatkan siitä perjantaina Sastamalaan. Sieltä rantamökille ja maanantaina kaupunkikotiin ottamaan vastaan uusia huonekaluja. Ja tänään on auton ilmastointihuolto. 

Juhannus meni. Minkäs teet.

 Luettua:

 

83. Paasilinna Arto: ROVASTI HUUSKOSEN PETOMAINEN MIESPALVELIJA §§

248 s. SSKK 1996 RM

Emokarhu kuolee sähköiskuun ja Huuskonen ottaa pennun elätikseen. Kiemuraa on kaikenlaista, vaimo lähtee, uusia tulee tilalle, karhun kanssa kierretään ympäri Eurooppaa ja salasanomaa selvitetään. Kovin raamatullinen on loppu eikä teos kuulu Paasilinnan parhaimmistoon. Silti saa sijansa fantasiahyllyssä.

 

84. Sariola Mauri: NE VIULUT VASTA MAKSOI §§½

189 s. Gummerus 1983 RM

Petkuttajaa petetään, hänet tapetaan ja rahat joutuvat murhaajalle ja tapetun naisystävähoukutuslinnulle. Mutta paikalle saapuu Susikoski ja hommaa syylliset rautoihin. Lukeehan näitä Sarioloita uudelleen näin kesähelteellä.

 

86. Sariola Mauri: UKKOTUOMARIN VIIMEINEN JUTTU §§

217 s. Gummerus 1966 RM

Kun muut kirjat on luettu, voi aina lukea Sarioloita uudelleen. Ukkotuomari antaa viime töikseen väärän tuomion vaikka eipä tuo ukkelin vika ollut. Roisto jää tempuistaan kuitenkin tuomarin vipuun viime tipassa sattuman kautta Pariisissa. Ukkotuomari vetelee viimeisiään syöpäsäkkinä joten tunnustus irtoaa vähän laittomasti uhkailemalla pistoolilla, ja puuttuu vielä kohtalo peliin kun renttu lipsahtaa kaiteen yli ja viskaa veivinsä.

 ********************

Rauhaisa juhannusaatto oli ja meni. Lähimain ei kuulostanut olevan minkäänlaisia bileitä. Ei soinut haitari eikä ulvonut vesiskootteri. Mainio rauhan tyyssija tämä Kannonkoski. 

Lyhenevät päivät

 Luettu:

 

80. Pohjanen Bengt: KORPELANLIIKE

174 s. Barents 2019 (Mari Johansson) YK

Kolmella kielellä kirjoittavan Pohjasen teos korpelalaisuudesta on tietomiehen kirjoittama. Kirjassa alkuosa on kaunokirjallinen kertomus, loppu tiukkaa asiaa Meänmaan uskonnollisuudesta henkilökohtaisesti nähtynä. Olen miehen kanssa keskustellut Valamon luostarissa. Tolkun heppu.

81. Larsson Åsa: MUSTA POLKU §§½

368 s. Otava 2007 (Katriina Savolainen) AK

Rebecka Martinsson-sarjan kolmas teos. Liikaa murhia, tai paremminkin teurastuksia, kirjassa tehdään. Afrikka-politiikkaa ja taloudellista kähmintää on suurin määrin eivätkä henkilötkään ole herttaisia. Kirjoista tehdyt televisiofilmit taitavat miellyttää minua enemmän.

82. Sariola Mauri: ROTAT POIS LAIVASTA §§½

271 s. Gummerus 1986 (1956) 5.p RM

Aikaansa (1950-luku) sidottu Sausikoski-kertomus, joka nykylukijasta tuntuu naurettavalta. Mutta sujuvaa on kerronta ja tupakkia palaa niin perhanasti.

 *****************

Kuvasin aamulla suttuisennäköisen (yhtä suttuinen aidostikin) järven, johon pilvet heijastuvat.

 Kävimme Saarijärvellä, kierrätyskeskuksesta emme ostaneet yhtään kirjaa. Toki muutaman äänilevyn ja elokuvan, sekä lippalakin. Kahvin joimme Friseessä ja pitsat söimme Isabellassa. Molemmat tarjoukset kelvolliset. Tässä pitsat:

Kuten tavallista, puolet kummastakin toimme mökille myöhemmin syötäväksi.

Meitä taas syövät itikat, joita on satamäärin ellei enemmänkin. Ja päivät lyhenevät.

Kirjoja, vaihteeksi

 Elävästä Kaupasta ostimme yhdellä eurolla kassillisen kirjoja.

Karhukirja siirtyy suoraan fantasiahyllyyn. Myös pizza-kirja, mutta ulkojäseneksi, koska on 2000-luvun tuote. Toinen Paasilinna on lukemista varten, etenkin sisarelle Jyväskylään. Pari muuta ovat puolivirolaisen vaimoni teoksia (vaikka ei Olssonilla ole mitään tekemistä Viron kanssa).

Maanantaina ajamme rantamökille juhannuksen viettoon ja seuraavalla viikolla menen Jyväskylän  ja Parkanon kautta Vammalan Vanhan Kirjan päiville. Sieltä palaan kotiin rantamökin kautta.

Ahtia ja moka

 Luettu:

79. Lydecken Arvid: MEREN POHJALLA §½

86 s. Otava 1963 YK

Tämä on satukirja, vaikka fantasialuokkaan ilmoitetaan lähdeteoksissa. Sadun ja fantasian erottaminen toisistaan on tosin mahdotonta. Sisar katoaa vesille, veli uneksii merenpohjamaailman, jossa sisar on Ahdin kodissa. Poika kävelee seuraksi hakeakseen sisaren takaisin maan päälle. Vellamo kieroilee, hait ja mustekalat hyökkäilevät. Veli herää ja sisar löytyy elävänä autiolta saarelta. Eipä hääppöinen juttu.

*******************

Törttöilin säätöjen kanssa, ja WHH211 (luettu fantasia), blogin sivuliite, on nyt toisen näköinen. Koetan siivota sitä, kunhan kerkeän.

Ongelmat johtuvat sp-osoitteen vaihtamisyrityksestä. Vanha osoite liittyy niin moneen entiseen yhteyteen, että niissä ei pirukaan pysy perillä. Niinpä jätän molemmat osoitteet toimimaan. Vanhassa on onneksi niin hyvä roskapostisuodatus, että petos- ja seurantarjontakirjeet jääväät rysään helposti poistettaviksi.
 

Salaruokintaa ja fantasiaa

Palasimme kaupunkiin joksikin aikaa, ennen kuin menemme juhannukseksi rantamökille. Mökillä meidän alun perin piti aloittaa verkkokalastus, mutta aloittamatta jäi. Kaivon kannella sen sijaan jatkoimme ruokintaa, vaikka monet instanssit pitävät toimintaa moitittavana. Peipot ja tiaiset kävivät syömässä, ja ainakin kaksi oravaa.

Postin kautta oli mökilläoloviikon aikana saapunut kolme kirjaa.

 Ylin on ensipainos, Lydecken kolmas. Alin, sarjakuvakirja, on mukana siksi, että käsikirjoittajana on myös Reino Helismaa. Se on uusintalaitos. Kaksi ylintä pääsevät viralliseen listaan omistamistani tieteis- ja fantasiakirjoista. Toki luenkin ne.

Luettuja, osin nurkista kaivettuja kirjoja

 Luettu on:

75. Päätalo Kalle: IIJOEN KUTSU §§½

648 s. Gummerus 1990 Iijokisarjan 20. teos. YK/RM

Kalle mestaroi Tampereella rakennuksilla ja hankkii koiran. Taivalkoskella julistetaan haettavaksi kunnanrakennusmestarin toimi ja Kalle valitaan. Laina panee hanttiin, mutta pohjoiseen muutetaan. Sarjassa kuusi osaa lukematta. Saatan saada urakan loppuun, ennen kuin menetän henkeni tai lukemiskykyni.

 

76. Pietola Eino: JÄÄKÄRIT, ETEENPÄIN! §§§

196 s. Gummerus 1990 RM

Eläkkeelle jäätyään Pietola heittäytyi kirjailijaksi. Sotakirjoja ilmestyi rivissä, tämä eräs niistä. Olen muutaman ennenkin lukenut. Kerronta on sujuvaa ja asiallista. V. 1920 syntynyt mies ehti sodassa itsekin olla. 

 

77. Sanders Lawrence: PEITEJUONI §§§

319 s. Gummerus 1992 (Hanna Tarkka) RM

Jalokividynastia välittää itselleen kullanväriseksi maalattua lyijyä pestäkseen huumerahaa. Mutkia on matkassa, huumetta, salalempeä ja kieroutta koko rahalla. Ainoa rehellinen mies tapetaan ja myös muutama epärehellinen. Mutta päävakuutustutkijanainen välttää aviopetoksen houkutuksen, paljastaa kuprut ja palaa kokkimiehensä luo. 

 

78. Palmer Bob: ANSALDON ROOLI §-

125 s. Fennia 1944 RM

Luin tämän tekeleen, koska kirjoittaja Kaarlo Nuorvala on salanimellä Reino Arras kirjoittanut myös scifiä, eli teoksen Seikkailu meren pohjalla. Liki kahdeksankymmenen kirjan kirjoittaja tekeili tuotteitaan myös useilla muilla salanimillä. Lisäksi hän käsikirjoitti elokuvia, jopa näytteli muutamassa. Luettuani teoksen huomasin sen ennenkin lukeneeni, 11 vuotta sitten.

Perho, Tapsa

 Kävimme Perhossa. Ajoimme reittiä, jonka varrelta saimme otettua kaksi kanisterillista juomavettä. Perillä totesimme, että pitseria on suljettu ja kirkkoa ei vielä pidetä päivittäin auki. Siis joimme kahvit huoltoaseman baarissa ja teimme kävelykierroksen keskustassa. Perhojoki virtaa kirkonkylän halki ja seutu on ainakin kesällä hyvin viihtyisä.

 

Perhosta ajoimme mökille Kyyjärven kautta. Siellä turistirysä Paletissa söimme tavanomaistasoisen lounaan ja kävimme ruokakaupassa.

*****************

Rillumarei-rintamalta kerkesin lukea seuraavan kirjan:

74. Erola Lasse: TAPSA §§§

458 s. Helsinki-kirjat 2012 RM

Tapio Rautavaaran elämäkerta. Luin aikaisemmin omaelämäkerran En päivääkään vaihtaisi pois. Tässä Erola korjaa teoksen tahattomat tai tahalliset virheet ja kertoo myös Tapsan elämän vähemmän auvoiset puolet, alkoholismista lähtien. Mutta monena oli mies – keihään olympiavoittaja, maailmanmestari jousiammunnassa, laulaja, sanoittaja ja säveltäjä. Sekä Reissumies.

 

Helismaata, sanoin ja hiukan kuvinkin

 Luin:

 

73. Forss Timo Kalevi: HELISMAA §§§§

361 s. Like 2021 AK

Muistojen bulevardin kuultelijana törmään jatkuvasti Kärki – Helismaa-kaksikkoon, joten luin tämän teoksen. Helismaa oli sivistynyt sanataituri, jota on pakko ihailla. Kyllä häneltä sävellystyökin onnistui. Elokuvatuotanto oli alkeellista, aikaan soveliasta rahankeräämistä, laulujen sanoitus on suurelta osin kuolematonta. Eräässä kohdassa lainataan Jake Nymania, joka sanoo suurin piirtein, että nykytekstittäjät eivä lue kirjallisuutta ja kirjoittavat siksi mitäänsanomatonta tekstiä. Helppo tähän on yhtyä. Yhdeksänkymmentä viimeistä sivua ovat liitteitä.

 *************

Tässä kirjassa kerrottiin sarjakuvakirjasta nimeltä Maan mies Marsissa. Käsikirjoitus Helismaa ja Kanerva, kuvitus Ami Hauhio. Pitihän tuo tilata. Koska en sinänsä kerää sarjakuvakirjoja, tilasin halvalla uuden kappaleen, toista painosta. Jos siltä tuntuu, koetan etsiä ensimmäisen myöhemmin. 

Maanantaina lähdemme rantamökille viikoksi. Suunnitelmissa päivä Perhossa. 

Tänä aamuna lauloin hautajaisissa. Ääni murtuu, jalat pettävät. Ehkä seuraavat hautajaiset ovat jo omat, en jaksa enää jatkossa muiden maahanpanossa avustaa. Vaikka mielelläni olen vuosikaudet tätä vapaaehtoisvirkaa hoitanut.