Matkaan

Huomenna lähdemme taksilla lentoasemalle, josta suora lento vie meidät Gran Canarialle. Las Palmasissa Catalina-puiston vierellä on hotelli Miami Sta Catalina, jossa viivymme kaksi viikkoa. Samaan aikaan kaupungissa on karnevaalit, joten ääntä mahtaa riittää.
Tavarat on pakattu ja kaikki on valmista. Lento lähtee 17.35 ja kestää melkein seitsemän tuntia. Koira- ja kalavahdit tulevat junalla huomenna.

Viime sunnuntaina olin aamupäivällä liturgiassa laulamassa ja illalla keskusseurakuntatalon kirkossa pidettiin ekumeenisen viikon tilaisuus, jossa paikalla oli mm. neljä piispaa (Ort, lut,  room.kat ja joku ihmeen vapaan suuntauksen piispa). Lauloin kvartetissa rukouspalvelun.

Luettua

13. Kirstilä Pentti: JÄÄHYVÄISET RAKKAIMMALLE ***

248 s. Wsoy 1980 2.p Sapo 252 YK

Reipas poliisiromaani, Kirstilän ensimmäinen. Juonta löytyy. Hanhivaara tekee ensiesiintymisensä. Hanhivaaran muutamat alun kuulustelurepliikit eivät remseydessään ole asiallisia. Lopussa vakavin naamoin esitetään, että kymmenvuotias pojannassikka tulee surmaamaan naisen kahdeksan vuoden kuluttua. Höpöpuhetta. Muutakin liikaa sattumiin perustuvaa toimintaa teoksessa on, mutta kelvollisesti teos edustaa harvalukuista kotimaisten tekijöiden osuutta Sapo-sarjassa. Oma.

14. Waltari Mika: NELJÄ PÄIVÄNLASKUA **

138 s. Wsoy 1984 4.p AV

Teos voisi kuulua fantasiahyllyyn, mutta enpä laita. Puhuvat eläimet ja irrallinen paikasta toiseen kuljeteltava sydän ovat liian selvästi symbolisia. Juuri irtosydän jotenkin iljettää minua, enkä siis lämpene asialle. Sinuhen kakkososassakin sydämellä on pieni osa. Sinuhen kirjoittamistuskasta tässä puhutaan, henkilökohtaisten ongelmien ohella. Oma.

15. Chase James Hadley: EI KIITETÄ RAHASTA **

269 s. Gummerus 1965 (Leena Larjanko) YK Salama-sarja 134

Mies tulee bensiiniasemalle, jota hoitaa vanha mies nuoren vaimonsa kanssa. Mies ujuttautuu vaimon seuraan, vaikka tosiasiassa vaimo kierosti sotkee tulijan omiin verkkoihinsa. Vanha mies tapetaan. Ei, ei tämä ole Postimies soittaa kahdesti. James M. Cainin kirja Vahinko kello kaulassa on vuodelta 1934, tämä vuodelta 1960. Eikö muka kopio? Oma.

########################

Etelänmatka lähestyy. Valitettavasti sää Suomessa lauhtuu. No, kyllä Las Palmasissa on silti lämpöisempää.

Kotiin tulevat koirahoitoon yksi Harri Tiinansa kanssa Turusta. Hoitavat naapurin kalat samalla.

Luettua ja lintulauta-asiaa

11. Waltari Mika: SINUHE EGYPTILÄINEN I *****

369 s. Wsoy 1945 YK

 Luin tämän viisikymmentä vuotta sitten. Jopa oli aika lukea uudelleen. Viimeisen päälle mainio teos, joka kieli on kirkasta ja viihdyttävää. Toki syvällistäkin. Teoksen päähenkilö on tietenkin viisas Kaptah, josta hyväuskoisen tomppeli Sinuhen annetaan kertoa. Oma, isältä peritty teos.

12. Korteneva A. O.: SÄTEEN TAKAINEN MAA **

198 s. Valistus 1951 YV

Pisteitä annan tietenkin suhtauttaen tyylisuuntaan (genre). Nuortenromaaniksi tässä on itua mukana. Aikakoneen säteellä mennään taaksepäin aikaan, jolloin suomalaiset karkottivat lappalaiset pohjoiseen. Eipä Saamen kansaa kovinkaan myötämielisesti esitellä. Lisäksi nykyajasta tuotavat konekiväärit ja käsikranaatit eivät ole soveliasta lastenkirja-ainesta, niiden takia putoaa yksi täplä. Lisäksi paha mies muuttuu lopussa muka hyväksi, kun hänelle puhutaan järkeä. Pah. Oma.

######################################

--- Lintulaudalla käy muitakin vieraita kuin tiaisia. Oravalle vaimo antaa laudalta lähtöpassit, mutta kanervien seassakin on siemeniä, ja niitä pörröhäntä saa rauhassa pistellä.

Pakkanen ja pikkulinnut

Pakkasta on liki 30 astetta, ja linnuille pitää olla koko ajan lisäämässä ruokaa laudalle.

Keittiön ikkunan läpi kuvasin, ryökäleet eivät pysy paikoillaan vaan viipottavat piiloihinsa siemeniä nakertamaan. Viime talvena syötimme kuorimattomia, mutta kuoret likasivat pihan, ja tänä talvena syötämme kuorittuja auringonkukan siemeniä.
Vielä kukaan naapuri ei ole tullut valittamaan. Sellaista kuulemma tapahtuu.

Luettua ja vainajia

9. Stout Rex: LIIAN MONTA KUOLEMAA **

278 s. Wsoy 1992 (Eero Ahmavaara) Sapo 10 YK

Nykyään tämä vanhus (minä) putoaa kelkasta, kun murhaajakandidaatteja on yli kolme. Perus-Wolfea. Teos kuvaa 1950-luvun amerikkalaista kaupallisen radio-ohjelman tekoa. Enkä voi sietää Oikeaa Asemaakaan (Kuopiolainen kaup. radioasema). Oma.

10. Porter Joyce: DOVER JA PAKSU JULIET **

265 s. Wsoy 1967 (Irmeli Järnefelt) Sapo 81 YK

Sapojen luku jatkuu. Dover tuntui aluksi piristävältä poliisimieheltä, mutta loppupuolella kyllästyin mieheen. Juonikaan ei ollut nerokkaimmasta päästä. Ruumiin typerä piilotuspaikka oli ilmiselvä paljon ennen kuin poliisit asian selvittivät. Oma.

################################

-- Perjantaina olin Kuopion Yliopistollisen Keskussairaalan kappelissa laulamassa hautajaiset, ja sen jälkeen lauloimme toiselle vainajalle panihidan viereisessä kappelissa. Ensimmäinen kappeli on pieni ja toinen vielä pienempi. Panihida on kuoleman jälkeen toimitettava palvelu, tämä miesvainaja oli juuri siirtynyt tuonilmaisiin. Panihidoja pidetään tietyin väliajoin kuolemasta. Ennen ortodoksikauttani en ollut koskaan nähnyt kuollutta ihmistä. Aluksi tuntui omituiselta, nykyään luonnolliselta. Hautajaisissakin yleensä arkun kansi on auki.  

Liityin ortodoksikirkkoon Valamon luostarissa 1998.

Värssytehdas

Lähetin värssyjä Savon Sanomiin. Aina, kun yksi julkaistiin, lähetin uuden. Kymmenen ilmestyi, sitten loppui. Luulisin jonkun saaneen selville, että olen puoliammattilainen? No, hauskaa oli sen ajan kun kesti. En ala tiedustella asiasta. Tässä viimeinen, joka siis ei kelvannut:

Valkea viti pellon peittää

rannassa ratisee syntyvä jää

Aurinko hehkunsa lumelle heittää

hiutaleet helminä välkähtää

    Katse tarttuu tutkivana

    hippaloihin hiirien

    Hangella on jälkivana

    elämätä loistaen

Koivuissa oksat kuuraa kantaa

varpunen varvuissa viivähtää

Hirvikin kiertää järven rantaa

kuusikon reunaan ennättää

    Hiljainen on pöllön liito

    hiljaa kynnet kouristuu

    loppuu hiiren hankikiito

    iskee linnun koukkusuu

Alkava talvi tuo rauhansa taloon

takassa tuli luo tunnelmaa

iltakin himmenee kuutamon valoon

rauhaan siirtyvät taivas ja maa.

Tietenkin voisi ajatella, ettei tämä ole tarpeeksi tasokas, mutta todellakaan tasolla ei ole Savon Sanomien värssyrunoissa väliä.  Myös voisi huomata, että pöllöt iskevät yleensä öisin.  (Värssyistä ei tietenkään maksettu mitään.)

Jos vielä tuntuu siltä, että värssyjä on mukava kirjoitella, teen niistä herrajulkaisun.

(---  Kirpputorilta ostimme Sapon 81:  Porter: Dover ja paksu Juliet)

Luettua

7. Dürrenmatt Friedrich: TUOMARI JA HÄNEN PYÖVELINSÄ ****

130 s. Wsoy 2003 3.p (Markku Mannila) Sapo 197 YK

Erilainen Sapo, Dürrenmattin tapaan. Poliisimurha, jonka ratkaisu ei ole ilmeisimmästä päästä. Päähenkilö poikkeaa normaalitutkijamassasta edukseen. Oma.

8. Kare Erkka: SALAPERÄISET SÄTEET *

110 s. Mantere 1945 Seikkailu-kirjasto. YV

Käsittämättömän tökerö tekele scifi-hyllystäni. Scifiä on olevinaan varkaiden liikkumista estävä valokennosto. Eroa nykyään käytettävään on, että valokennoston säteet ovat suoraan tappavia. Ei taitaisi nykylainsäädäntö toteuttamista sallia. Roistot ovat arskoja ja oikeat ihmiset peltosia. Aseilla kalautellaan ja ihmisiä kellariin lukitaan sekä kaasulla tainnutetaan. Komissaari Erkka Kare ammutaan hengiltä. Nuoren Jammun toimista on ”koko kansalle siunauksellista apua”. Oma.

Laulamassa

Vaikka olenkin jo ikäloppuna lopettanut esiintyvän kuorolaulamisen, laulan silti kirkonmenoissa ja hautajaisissa. Ortodoksihautajaiset ovat kaunis ja vaikuttava tilaisuus.
Viime tiistaina olin laulamassa luterilaisissa hautajaisissa Kuopion hautausmaalla Markuksen kappelissa. Vainaja oli melko nuorena kuollut nainen, joka lauloi aikanaan kuorossamme. Ortodoksikuoron laulajista monet eivät ole ortodokseja.
Vainaja siunattiin luterilaisin menoin, sen päälle ortodoksipappi suoritti kuoron avustuksella muistopalvelun.
"Saata, oi Kristus, sinun palvelijasi sielu lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei huokauksia, vaan on loppumaton elämä." (palveluksessa laulettavan kontakin sanat)

Luettua

4. Griffiths Ella: TAPPAVA SÄRKY **

281 s. Wsoy 1987 (Pirkko Pesola) Sapo 312 YK

Murhat olivat keinotekoisen omalaatuisia. Hukutetaan hammaslääkärin tuoliin tai kuivaan metsään. Tarpeetonta keplottelua erikoisuuden takia. Muutenkin juoni oli jotenkin sekava, tai minä en ollut terävimmilläni. Oma.

5. Karikko Ahti: TEHTÄVÄ ETELÄMANTEREELLA *

139 s. Otava 1960 YV

Paljon on tietoa Etelämantereelta ja reippaat pojat seikkailevat lentolautasella. Mikäs muuten, mutta kun konekiväärit ja muut sota-aseet ovat ratkaisevia tilanteen ratkaisemisessa, ei minulta pisteitä tipu. Lisäksi vielä upottavat mereen lukuisat ohjukset ydinkärkineen muka olemattomiin. Oma.

6. Paju Juhan: HAAPSALUN SAUNAMURHAT **

197 s. Taifuuni 1992 (1990) (Samuli Juvonen) YK

Kotikutoisen tuntuista meininkiä aikana, jolloin Neuvosto-Viro taisi vielä kirjaa kirjoitettaessa olla olemassa. Murhia oudosti tehdään, eikä niiden ratkaisemistouhuissa ole järkeä. Vahingossa löytyy nainen syylliseksi. Oma.

(- Skanneri tekee omituista jälkeä. Valokuvaamalla saa parempaa, mutta se teettää enemmän työtä. Laiska tyytyy tähän.)

Luettua

1. Christie Agatha: ASKEL TYHJYYTEEN ****

262 s. Wsoy 1990 (1933) 6.p (Kirsti Kattelus) YK

Kun loppukaan ei ole itsestäänselvyys, kirjaa on hauska lukea. Ei Poirotia, ei Marplea, vaan tavallisia taapertajia. Tosin ratkaisijapari päättää mennä lopussa naimisiin, eikä siitä liitosta kesää tule, arvelee paljon elänyt ja kokenut vanhus. Oma.

2. Spider E.: KULTAISEN TALJAN LAAKSO *-

137 s. Otava 1948 YV

Eräänlainen jatko Levannon kirjalle Atomivene Aave. Asehullua ja epäeettistä, jopa tyhmää melskaamista maanjäristyksen takia keskiaikana erilleen jääneessä laaksossa. Jopa scifi-aines on lainattu Pohjanmiehen Helikopterista (tosin Levanto tämän kirjassa tunnustaakin). Oma.

3. Bergman Ingmar: LATERNA MAGICA ****

272. s. Otava 1987 (Heikki Eskelinen) AK

Bergmanin Mansikkapaikka on se elokuva, joka minuun on vaikutuksensa tehnyt. Ikävä kyllä tästä elokuvasta ei kerrota muuta kuin pääosanesittäjän kiukuttelu... Joka tapauksessa suurella mielenkiinnolla luin tämän elämäkertateoksen. Oma.

(Viime vuoden luetuista jäi kaksi kirjaa tämän puolen listaukseen) 

Kirpputorilta ostimme kaksi kirjaa:
Stout: Liian monta kuolemaa,  Sapo 10
Paju: Haapsalun saunamurhat 
Yhteensä 1€ 35 c.