Luettua

115. Ivalo Santeri: ERÄMAAN TAISTELU ****

468 s. Wsoy 1950 (1909) 6.p

Historiallista kerrontaa rajankäynnistä savolaisten ja hämäläisten välillä 1400-luvun alkupuoliskolla. Ivaloa lukee ihan mielikseen. Oma kirja.

116. Vainonen Jyrki: SWIFTIN OVELLA ***

269 s.  Tammi 2011

Vainosen kirjassa Tornit sukelletaan suossa haarniskaan. Tässä haarniskana toimii betonikotelo. Outoa on, vaan ei niin outoa kuin tornit-kirjassa. Kliimaksi puuttui. Kirjaston kirja.

117. Ivalo Santeri: VIIPURIN PAMAUS ****

484 s. Wsoy 1950 (1911) 8. p

Ivalon historiallisten romaanien sarjassa nyt ollaan 1400-luvun lopussa. Sotaa käydään ja Knut Posse ei itse räjäytäkään Viipurin tornia vaan kiehuva terva räjäyttää puolivahingossa ruutivaraston tornin alla. Joka tapauksessa "ryssät" pakenevat. Eräänlainen ihmenäkykin loistaa taivaalla. Juohevaa kerrontaa. Oma kt-kirja, luettu rantamökillä. Näitä Ivaloita on kotona vielä kolme osaa, kolme olen jo lukenut.

Viimeinen päivä tänä vuonna rantamökillä

Aamulla satoi vettä, lämpötila on muutaman asteen plussan puolella ja lumi sulaa. Teimme syyssiivouksen mökissä ja saunassa ja pilkoimme kevääksi puita.

Huomenna aamulla lähdemme Pielaveden kahvilan kautta kaupunkiin. 

Rantamökillä, edelleen

Suppilovahveroretkestä ei tullut mitään. Kävelemme pitkin teitä, luemme, ratkomme ristikoita ja katselemme televisiota. Eilen illalla seurasimme kymmeneen asti ääntenlaskentaa. Tänä aamuna tietokoneelta varmistin, että ehdokkaani oli päässyt läpi.
Lumi ei näy sulavan, liekö jo pysyvä talvikeli.

Rantamökillä edelleen

Eilen illalla saunoimme, kait viimeisen kerran tänä vuonna rantamökillä. Illalla poltimme takassa tulta, eikä yöllä paleltanut. Aamulla otin kuvan rantalinnunpöntöstä.

Pumpun loppuosakin on vedetty maille. Kaikki tarvittava on tehty talvea varten.
Tänä iltana pitää seurata vaalituloksia. Tokko pitkään viitsii, kun on vielä talviaikakin.

Rantamökille

Lähdimme Kuopion kesästä (tosin aste pakkasta, mutta ei lunta) Kannonkosken talveen.

Kuva vaihteeksi rapuilta rannasta poispäin. Lunta on kymmenen senttiä, pakkasta neljä astetta. Onneksi vedimme veneen kuukausi sitten rannalle ja poistimme pumpun letkusta.
Tänään on kylpyaikeet. Sisällä sähkölämmittimet ovat kaikki päällä ja keittiön hellassa oli tuli. Takka odottakoon iltaan, se ei paljonkaan lämmitä.

Kotiin kannettuja kirjoja

Murha paviljongissa

Singer: Orja

Michaels: Musta sateenkaari

Karjalainen: Paavali

Peippo: Peitetyt ikkunat 1945

Koivistoinen: Purjeet pullistuvat

Howatch: Varjoja vanhassa kartanossa

Raitis: Outo vieras luodolla

Christie: Neiti Marplen viimeinen  juttu

Higgins: Pahan kosketus

Kähkipuro: Naislääkäri 1976

Raento: Rakkaus

Tsehov: Aro ja muita novelleja

Ahern: Yllätysvieras

Yourcenar: Armonlaukaus

Enäkoski: Pistä persoonasi peliin

Rintala: Rikas ja köyhä

Laxness: Salka Valka

Uusi-hakimo: Autokauppias

Vian: Päivien kuohu

Mons: Perhealbumi

Gibran: Profeetta

Slaughter: Kirurgin omatunto

Salisbury: Linnan morsian

Osan omistan jo ennestään. Monet kirjakerhokirjoja, mutta piti  nämä pelastaa silppurilta.

Huomenna pihatalkoot, torstaina renkaanvaihto ja lauantaina ajamme rantamökille. Äänestämässä kävimme ennakkoon. Annoin ääneni naiselle, tietenkin.

Tallinnanmatka 14-18.10. 2012

Su 14.10  Junalla Helsinkiin, missä laivan lähtöä odotellessamme kävimme Luonnontieteellisessä museossa. Kannatti käydä. Raitiovaunulla Länsisatamaan ja Starilla yli lahden. Iltaruoaksi haimme hotellihuoneeseen (Park Inn Central) ruokakaupasta lohivoileipäkakun, olutta, vettä ja brandya. Syötyämme kävelimme vielä Raekojalle.

Ma 15.10 Aamupalan jälkeen menimme kumpikin parturiin. Lyhyttukkaisina siitä kahville Kirjastokahvilaan. Tämän jälkeen hain Livikosta 4 pulloa tuliaisia itselleni, Pirkko osti kuusi siideriä. Iltaruoan söimme Peppersackissa, josta tuli myös jokareissuinen käyntiravintola.

Ti  16.10 Aamukävelimme Keskturgille, mistä emme mitään ostaneet. Sieltä huoneeseen ja ratikalla Lennusadamaan. 

Todella hieno ja käymisen arvoinen paikka, huippuna sukellusvene, jossa myös sisällä kävimme. 

 

Kahville osuimme Kalamajan kaupunginosassa Pagarikoda-nimiseen leipomon kahvilaan. Olipa mainio paikka. Iltaruoan söimme turhauttavan vaeltelun jälkeen Grande Pizzassa. (Hell Hunt on hylätty seinälle pystytetyn valtavan screenin takia)

Ke 17.10  Satoi klo neljääntoista  asti. Teimme märän kävelyn ja luimme huoneessa. Sateen lakattua joimme Energiassa kahvit, vaikkakin petyimme hieman. Lihapirugas oli raaka ja Vana Tallinn kallistunut.  Ratikalla menimme Kadriorgaan, kävelimme Rusalkalle ja siitä rantoja pitkin takaisin kaupunkiin. 

Iltaruokana dolmadosit Ses Besissä. Pirkon halvat olivat paljon paremmat kuin minun kalliit (sain maistaa toisiakin). Olut oli hyvää ja Saaremaa-vodkaa saimme ruokaryypyiksi.

To 18.10 Aamupalan jälkeen pakkaus ja laukkujen veto kauppaan, josta Pirkko osti ruokatarvikkeita kotiin. Star lähti ajallaan, laivamatka meni rutiinilla, ratikalla asemalle, jossa joimme pullakahvit ja nousimme junaan. Vaihto Kouvolassa ja loppumatka asemalta kotiin taksilla. 

Luettua

112. Kojo Viljo: TALO KALLIOLLA ****

320 s. Karisto 1937

”Suomen kansan kirjakerhon romaaneja”. Tämä on sarjan nimi, eikä vastaa nykyajan kirjakerhoja. Juureva kuvaus maaseutuelämästä  viime vuosisadan alkupuolelta. Oma kt-kirja.

113. Jokinen Seppo: AJOMIES **

345 s. Crime Time 2011

Sujuvaa kuin mikä lie.  Mutta koska rikos on lähinnä iljettävä, vaikkakin uskottava, niin ei tätä mielihyvikseen lukenut.  Menomatkalla Tallinnaan läpikäyty kirjaston kirja.

114. Hietamies Laila: KYLÄ JÄRVIEN SYLISSÄ ***

493 s. Otava 1998

Viihdyttävää todella, eikä suinkaan lällärikamaa juoneltaan. Hieman tuntuu toistolta ennen lukemistani Hietamiehen kirjoista, mutta uuttakin yllätystä on. Oma Tallinnassa ja kotimatkalla luettu kt-kirja.

Luettua, ja vähän nurkkakuntaisuuttakin

111. Bagh Peter von: SININEN LAULU *****

495 s. Wsoy 2007

Loisteliaan TV-sarjan kansiin siirretty kokoomateos Suomen kansan kulttuurista. Luin tämän sanasta sanaan ja katsoin viimeisen päälle jokaisen kuvan.  Suomi on hieno maa, etenkin sellaiselle, joka on täällä syntynyt ja elänyt. Ei tämä ole mitään fasismia eikä rasismia. Lievän nurkkakuntaisuuden mielelläni myönnän. Mutta ainakaan en ole rähmälläni usanenglannin suuntaan kuten nykynuoriso tuntuu olevan. Oma teos.