Kirjoja jne.

 Helsingissä on kirjamessut. Joten mekin menimme kirjaostoksille, paikalliseen Elävään Kauppaan. Rahaa saimme menemään 3 euroa.  Hankinnat:

Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi

Kauneimmat värssyt

Bo Carpelan: Alkutuuli

Bo Carpelan: Kesän varjot

Jyrki Tapio: Loinen ja kruunu

Mauri Sariola: Onko teillä ruiskukkia?

Mary Higgins Clark: Missä olet nyt?

Juhani Mäkelä: Julkisuuden salaisuudet

Sirpa Tabet: Hämärän lapset

Kaari Utrio: Pirita

 Osa teoksia on meillä ennestään, Sariola täydentää Sariola-kokoelmaa, osa menee fantasiahyllyyn ja niin edelleen. Tarpeellisia kaikki.

**************

Luettukin on:

136. Aszlanyi Karlo: SEP VANGOFRAPOJ §½

148 s. Epoko 1943 (L.Spierer) YK

Typerä unkarilainen veijaritarina. Pohatta ei anna rahaa tuntemattomalle anojalle. Anoja ilmoittaa antavansa 7 korvapuustia julkisesti pohatalle. Antaakin, yhden päivittäin. Ja vielä menee naimisiin pohatan tyttären kanssa. Höh.

137. Päätalo Kalle: MUUTTUNUT SELKONEN §§§

629 s. Gummerus 1991 RM/AK

Hieman vetävämpi Iijoki-sarjan teos taas kerran. Kalle muuttaa vaimonsa kanssa kunnan rakennusmestariksi Taivalkoskelle, syntymäkuntaansa. Kaikenlaista tapahtuu. Oli 21. sarjan opus, ja elämä jatkuu.

Kirjoissa ei ollut kansipaperia.

Lounas ja muistelmia

Kävimme lounaalla  meille uudessa paikassa. Vanhassa Ranisen myllyn rakennuksessa on italialaistyylinen trattoria nimeltä Sorrento - Wanha mylly. Hyvää ja monipuolista ruokaa, jos jostain haluaa valittaa, niin suolaa oli joka paikassa liikaa. Ainakin meille, verenpainetautiset ovat tottuneet vähäsuolaisempaan syötävään. 

 Pääruokana lammasta. Edellisen kerran taisin lammasta syödä rantaravintolassa Samoksella monta vuotta sitten.

*************

Posti toi tilatun kirjan. Piti se heti lukea, eikä tuo suuri urakka ollut.

135. Hurtta Boris: OIKEAT MUISTELMANI

70 s. Enostone 2022 YK

Postuumi veijarikertomus, jossa totta vie on totta vielä vähemmän kuin muistelmissa yleensä. Pikku Boris tapaa harhavaelluksellaan mm. Olavi Virran ja useita muitakin tunnettuja henkilöitä. Harri Haarikko jälkisanoissaan avaa mukavasti tarinaa. Olisi muuten hauska lukea oikeat oikeat muistelmat, mutta taitaa olla jo turha toive. 

 *******************

Ensi tiistaina allekirjoitamme metsämökin myyntipaperit.  

Aconcagualla ja hieman muuallakin

Luettu:

 

132. Christie Agatha: KUOLLEEN MIEHEN HUVIMAJA §§§

202 s. Wsoy 2004 (Anna-Liisa Laine) AV

Vaikka muistin TV-sarjasta kaiken murhaajaa myöten, kirja oli hauska lukea kielellisten yms. seikkojen takia. Kyllä yksi kirja aina tuhat kuvaa voittaa.

133. Sekelj Tibor: TEMPESTO SUPER AKONKAGVO §§§

227 s. Serbia Esperanto-ligo 1959 YK

Sekelj oli huomattava jugoslavialainen esperantisti ja löytöretkeilijä. Tässä kerrotaan Amerikan korkeimmalle vuorelle, Aconcagualle, noususta vuonna 1944. Hankalalla matkalla mm. kolme ryhmän jäsentä menehtyy. Mutta esperantolippu viedään huipulle argentiinalaisten avustamana.

134. Chandler R. & Parker R.: MARLOWE PALAA KAUPUNKIIN §§½

245 s. Wsoy 1990 (Leena Tamminen) AK

Chandler kuoli pakerrettuaan 4 lukua tätä teosta. Parker jatkoi. Jo alkuasetelma on epäuskottava – Marlowe on mennyt naimisiin miljonäärin tyttären kanssa. Lopussa eroavat sentään sovussa ja välillä on tyypillistä Chandler-tekstiä, jota Parker pitää yllä ihan taidokkasti. Juonesta viis, taitaa kirjassa jotain tapahtuakin. 

 *************

Vaihdatimme autoon nastarenkaat. Rengasparilla homma sujui jouheasti ja vaihdon aikana kävimme kävelemässä Itkonniemellä, aikaisemman asunnon aikaisilla lenkkipaikoilla.

Soitin asuntovälittäjälle. Hän tekee kauppakirjat metsämökistä halvemmalla kuin asianajaja. Voisi kait paperit itsekin tehdä, mutta parempi asiantuntijan tehdä hommat, jotta kaikki olisi varmasti kunnossa.  

Kaikesta huolimassa vielä kerran Metsämökillä.

 Piti vielä käydä metsämökillä, hakemassa tyttärelle Akut navetasta.

Otimme vielä muuaman kirjan, mm. Ilmari Kiannon kootut teokset 1-4. Ajoimme vaivoin savusaunalle, otimme hieman puitakin vielä rantamökille vietaviksi. Vielä otin muutaman kuvan, toivottavasti jo hyvästiksi paikalle, jossa aikoinaan viihdyin kovinkin hyvin.

Ram, lumihenkilö ja jotain siltä väliltä

 Luettua:

128. Dieckmann Maijaliisa: RAM, TÄHTIEN TYTÄR §§§ 

138 s. Wsoy 1996 YK

Paleofiktio, Ram-sarjan viimeinen osa. Taitavasti nuorisolle kirjoitettu kertomus kivikautisen kylän elämästä. Ram muuttaa yhteen Karan kanssa eikä asiasta turhia lässytetä. Hienovaraista asennekasvatustakin, minun maailmankuvani mukaista, löytyy kun tarkoin lukee.

129. Kirstilä Pentti: ISKU VASTEN KASVOJA §§½

236 s. Wsoy 1983 2.p AK

Aivan mielenkiintoisen ja hyvin kerrotun tarinan loppu ei minua vakuuttanut. Ei sitten alkuunkaan. Harmi.

130. Sariola Mauri: ROMMELIN POIKIEN HAUTA §§

155 s. Book Studio 1987 2.p. YK

Natsit ovat piilottaneet kultaa Afrikkaan vanhalle sotahautausmaalle. Metsänhoitaja Timo Toiviainen sotkeentuu hommiin ja pilaa roistosuomalaisten aikeet. Hellu kuolee, mutta kelmit jäävät kiinni. Timppa riskeeraa henkensä eikä muuta saa palkakseen kuin lämpimät kiitokset.

131. Hämäläinen Simo: HIRMUINEN LUMIHENKILÖ §§

184 s. Gummerus 1994 YK

Novellikokoelma, useat jutut hipovat fantasiaa mutta ei teos pääse ao. hyllyyn. Vaivatonta lukemista, josta ei muistijälkeä jää.

 

Maria-ikoni suoraan Tampereelta

Tampereella 18-19.10. Mennen tullen kävimme sisaren luona Jyväskylässä juomassa kahvit. Perillä yövyimme hotelli Scandicissa, josta ei ole pahaa sanottavana. Valvoin suurimman osan yötä,  mutta se ei ollut hotellin vika. Vaan vanhuuden. Kävin vävyn ja sisaren kanssa pitsalla ravinolassa. Hyvät eväät. Suuren kirpputorin kiersimme, mutta emme löytäneet mitään. 

Ostin vävyn Valamossa maalaaman Maria-ikonin.

 

Ikonin koko 32X41 cm. Tämä pitää loppukäsitellä öljyllä ja siunata kirkossa. Sen jälkeen tämä pääsee seinälle.

 

Helvetti vai Taivas, esperantoksi

 Mennessäni läpi metsämökin paperikasaa, löysin kirjallisuuslehti Literatura Foiron numeron vuodelta 1987. Siinä on novellini Helvetti vai Taivas, itse sen käänsin esperantoksi. Vielä on hukassa yksi saman lehden numero, jossa on Perinne esperantoksi. Tai sitten sellaista numeroa ei olekaan, muistan väärin. Perinne on joka tapauksessa julkaistu kirjassa Sferoj 6 vuodelta 1988.

Vakavaa asiaa

 Jos olisin Suomen despootti, lopettaisin (kirjautumattoman) sosiaalisen median ja sähköpotkulautavuokrauksen. 

Aina kun menen jonnekin, ovella on edessä kymmenen  lautaa maassa sikin sokin.

IISALMI ja Rommelin pojat

Iisalmella joimme tulokahvit kauppahallin kahviossa ja söimme lounaan Olvi-hallissa. Ruokala on suuri ja avara, mutta ensimmäisellä kertaa emme mahtuneet sisään. Puolta tuntia myöhemmin (käveltyämme ympäriinsä) saimme oman pöydän ja ruoka oli ihan kelvollista.

Kahvin ja ruoan välillä kiersimme kirpputorit. Löysin Mauri Sariola-kokoelmaani läpyskän nimeltä Rommelin poikien hauta. Sarioloita on nyt minulla 78 kpl. Yhteensä niitä on hiukan yli sata.

Lisäksi ostin lähinnä sisarelle Enni Mustosen pari uudenveroista teosta sarjasta Syrjästäkatsojan tarina, ja vielä kansipaperillisen Ihmisen ääni: Tito Colliander. Hinta 10 senttiä. Kansipaperiton meillä oli entuudestaan.

 

Marsin prinsessa ym.

 Lukuhommissa:

 

125. Mäkelä & Suvanto: LIMULINTU §½

413 s. TimSak 1999 AV

Tekijät ovat kirjoittaneet pari mainiota luonnontiedeopusta, mutta tämä ei nouse niiden rinnalle. Teos huononee tasaisesti loppua kohden enkä viimeisiä juttuja edes jaksanut lukea. Ikävä kyllä.

126. Arhippa Pirkko: UNET ANSAA ASETTAA §§

206 s. Mäkelä 2004 AK

Sujuvasti kirjoitettua tekstiä, sekavaa juonenkuljetusta ja pari murhaa. Lisäksi ihmissuhdesotkuja ja alkoholisti naiskomisario, joka pyrkii pitämään itsensä kurissa. Onnistuukin, osittain.

127. Burroughs Edgar Rice: PRINCINO DE MARSO §§½

190 s. Epoko 1938 (K. Sturmer) YK

Toki luin tämän teoksen suomeksi nuorena, ja nyt uudelleen mainiona esperantokäännöksenä. John Carter vaipuu luolassa maakaasukoomaan ja kokee olevansa Marsissa, joka on sotainen paikka. Deja Toris on suloinen prinsessa, jonka Carter pelastaa monesta täpärästä paikasta. Avioliittohan siinä solmitaan ja muna on hautoutumisvaiheessa, kun Marsia uhkaa ilmastonmuutos. Vielä John tekee yhden uroteon, pelastaa ilmakehän ja vaipuu koomaan. Herätessään kas onkin taas Arizonassa muistelemassa kultaansa ja sileää munaa.

******************

Tampereelle noin viikon päästä. Varasin huoneen yhdeksi yöksi Scandic Hämeenpuistosta. Muun ajan oleilemme tyttäsen luona.

Huomenna on Iisalmi-päivä.

Sortuva sauna ja kyniä Kosmoksesta

Viho viimeisen kerran kävimme metsämökillä, muutamia papereita oli vielä navettasaunassa. 

 Feast of Friends on vihkonen, jossa on minun novellini Perinne englanniksi. Onneksi sain vihkon talteen hyllyyni, se oli tyystin hukassa.

Lopuksi kuvasin vielä savusaunan. Surkea näky. Ei päässyt itku.

 

Varkaus. Velmu paikka.

 Varkauspäivä oli sateeton, mutta saalis mitätön. Joimme ihan hyvät kahvit ja kiersimme kaikki mahdolliset kirpputorit. Saaliina yksi sapo, joka on meillä jo ennestään, yksi muu kirja ja pari levyä. Ruokailimme Kahdessa ruusussa. Erinomainen lounas, Burgundinpataa ja lohimureketta.

 Kotiin ajaessamme alkoi sataa. Ajoitus oli siis kohdallaan.

Vanhoja asioita

 Toimme metssämökiltä laatikon, jossa oli kaikenlaista vanhaa paperitavaraa. Mm. vanha Aamulehden numero. Tässä leike siitä:

Oli tuo hauskaa aikaa, 37 vuotta sitten.

Kaivelin lisäksi laatikosta vanhoja tieteislehtiä melkoisen kasan. Mukana on myös luultavasti nykyään jo harvinaisia monistepainotuotteita.

***************

Tänään piti lähteä Varkauteen, mutta sataa koko päivän. Yritämme huomenna uudestaan.

 

Metsämökki, viimeinen luku

 Kävimme Kiviharjussa, metsämökillä, mahdollisesti viimeistä kertaa. Tie oli kasvanut umpeen,  miltei vauhdilla piti ajaa savusaunalle, puita lakosi ja pohja kolisi. Keräsimme henkilökohtaiset paperimme ja hieman muutakin mökillä säilytettyä. 

Ilma oli kostea, ei kuitenkiaan satanut. En yrittänytkään päästä pikasaunalle, jota alimmassa kuvassa ei edes näy kasvuston takaa.  Vielä on kauppakirjojen teko - ostaja hommaa meille kaupantekopaikaksi oman pankkinsa. 

Toki oli vetää haikeaksi. Monet mieluisat hetket olen metsämökillä viettänyt. Mutta aikansa kutakin.