Aino Kallas, satutäti hänkin

Aino Kallas os. Krohn  (1878 - 1956) oli suomalainen kirjailija, naimisissa virolaisen Oskar Kallaksen kanssa. Hän kirjoitti paljon fantasia-aiheisia teoksia, usein sadunomaisia, ja rajanveto eri teemaluokkien välillä on vaikeaa. Nämä omistamani teokset löytyvät fantasiahyllystäni, ehkä syystä, ehkä syyttä.

 

Kallas Aino: BARBARA VON TISENHUSEN ***

  Ohuehko. 1954 3.p Kokoomateos

Liivinmaalainen kunniamurha-tarina, jossa veljet hukuttavat neitsyen avantoon kostoksi hänen epäsäätyisestä rakkaudestaan. Surmaava Eros-sarjan kolmas teos, nyt olen nämä kaikki lukenut. Oma kirja, Siilinjärven rompepäiviltä ostettu.

 

 Kallas Aino: LÄHTEVIEN LAIVOJEN KAUPUNKI **

98. s SKS 1995 2.p

Fantasia oli kaikesta päätellen piilotettu osaan Saarenmaalainen Intermezzo. Muut osat olivat mielenkiintoisempia. Lisäksi tässä SKS:n uusintapainoksessa on mukana mm. aikalaisarviointeja lehdistöstä. Oma kirja, jonka tilalle pyrin ensimmäisen painoksenkin vuodelta 1913 hankkimaan.

 

Kallas Aino: MEREN TAKAA **

  136 s. Otava 1924 2.p

  Saarenmaalaisiin tarinoihin keskittyvä kertomuskokoelma. Tällä lienee kansatieteellistä arvoa. Ostin Tallinnan antikvariaatista.

Kallas Aino: PYHÄN JOEN KOSTO ****

202 s. Otava 1930 2.p

Kaksi balladia, kerrottu mainion eläväisellä suomen kielellä. Liivinmaan kansanperinnettähän nämä. ”Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.” (Wikipedia) Oma Savonlinnan antikvariaatista ostettu kirja. Kiitos Hellin Palolle, joka on kirjansa uudenveroisessa kunnossa pitänyt.

Kallas Aino: REIGIN PAPPI ****

  257 s. Otava 1926

  Vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan pohjautuva traaginen kertomus, yksi osa Surmaava eros -trilogiasta. Muut Sudenmorsian ja Barbara von Tisenhusen.  Ostin jyväskyläläisestä antikvariaatista ja luin heti.

Kallas Aino: SEITSEMÄN **

105 s. Otava 1914

Titanic-novelleja, joiden tenho muualla kuin kirjallisissa ansioissa. Fantasiahyllyyn. Ostin 75 Eekillä (4,5 €) Tallinnan antikvariaatista.

 

Kallas Aino: SEITSEMÄN NEITSYTTÄ ***

 196 s. Otava 1948

 Viehättäviä balttialaiseen kansanperinteeseen liittyviä tarinoita. Panen  scifa-hyllyyn, vaikka kyseessä lie paremminkin satukokoelma. Huuto-netistä ostettu kirja, Nikkoselta.

 

 

Kallas Aino: SUDENMORSIAN §§§§

141 s. Otava 1928 YK

Hiidenmaalainen tarina, jonka Kallas kertoo rikkaalla suomen kielellä vanhahtavaan tapaan. Aalo muuttuu sudeksi ajoittain, sutena ravaa pitkin soita ja metsiä, joskus naisena ollessaan käy lastansa ja miestänsä katsomassa. Kylän naiset eräänä päivänä polttavat ihmis-Aalon saunaan. Susi-Aalon surmaa hänen miehensä hopeisella luodilla. Oma.

 

Romaani

Näytelmä

Kallas Aino: VIERAS VERI ***

  136 s. Otava 1921

  Fantasiaa tässä on ainakin saman verran kuin Seitsemän – Titanic-novelleja-kirjassa. Kertomuksina nämä ovat myös sujuvampia. Teemana rakkaus – no olihan jutuissa sitäkin.  Tallinnan antikvariaatin 75 Eekin kirja.

 

Luin, soitin ja auoin autotallin ovea

Luettua:

10. Pohjolan-Pirhonen Ursula: KUN MUURIT SORTUVAT §§½

208 s. Wsoy 1969 4.p YK

Kolmas osa trilogiasta, kahta edellistä en ole lukenut. Eletään 1500-lukua, valtataisteluja käydään ja Suomi kituu rintamalinjalla. Preesens-teksti ei oikein minua kiehdo. Joka tapauksessa lopuksi Martti-herra ja ihana Marie taitavat päästä pakoon Vironmaalle.

 

11. Huovinen Veikko: HAMSTERIT §§§§

138 s. Wsoy 1984 (1957) 10.p YK

Herkuttelun riemuylistys. Köyhä Hamsteri toteuttaa keräämisvimmaansa rikkaamman Rurikin aittoihin ja kellareihin. Teos pitäisi lukea syksyllä, vaan luinkin nyt ja pulinat pois.

12. Huovinen Veikko: IHMISTEN PUHEET §§½

204 s. Wsoy 1955 2.p YK

Paljon on puhetta pienessä kylässä ja kovasti kahvia juodaan ja ikkunanraoista kurkitaan. Arffman itse porvarina kiinteistöjä ostelee ja vaimolleen kirjeitä lähettelee. Vähän tylsä kertomus

 *************

Ostin uuden puhelimen. Koska pysyn kaukana usalaisita  ja nykyään myös kiinalaisista puhelimista, piti Samsung hankkia. Hyvältä vaikuttaa, minulle riittävältä. Lisäksi ammattimies kävi korjaamassa autotallin oven. Vuosikaudet olemme sitä kironneet, nyt peli toimii mainiosti ja homma maksoi 60 €.

Atorox poikineen

TÄMÄ ON TUHANNES POSTAUKSENI BLOGSPOTiin.

Aarne Haapakoski (1904-1961) oli monipuolinen kirjailija, tosin kevyemmällä puolella. Tässä arvioita ainoastaan hänen tieteiskirjallisuuteen osuvasta tuotantostaan. Asiaa hipovat Lipposet ja Korkit ovat Seppo Tuiskun kirjoittamia.

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX, IHMISTEN VALTIAS **

125 s. Mantere 1947 AV/AK

Ensimmäinen Atorox-kirja, gangsterikertomus, jossa Atorox esitellään. Seuraavat viisi Atoroxia muodostavat avaruusodysseian, ja kustantajakin on toinen, Kansankirja. Seuraaviin osiin verrattuna tämä on tylsä. 

 

 

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX KUUSSA **

143 s. Kansankirja 1947 AV/AK

Enpä muistanutkaan. Atorox lentää kuuhun muutaman ihmishenkilön kanssa, ja sieltä löytyy sotaa paennut saksalaisjoukko. Ovat perustaneet Lunagermanian valtion ja alistaneet paikalliset asukkaat valtansa alle. Neekerikin on kuvioissa nukana, ja löytyy kuusta amerikkalainen sanomalehtinainenkin, miss Collins. Lopussa ammutaan liikaa ja alus pakenee saksalaisten johtamaa kuuarmeijaa. Atorox on vioittunut, ja niin matka suuntautuukin Marsiin, missä seikkailu jatkuu seuraavassa osassa. Iron sky toki tuli mieleen.

Outsider (Haapakoski Aarne) : ATOROX MARSISSA **

143 s. Kansankirja 1947 AV

Atorox-sarjan toisessa avaruusosassa pyöritään Marsissa. Oleskelu onnistuu ilman mitään suojapukuja, kuten kuussakin. Venuksesta saapuu ilmalaiva, joka purjehtii paikalle heliumin täyttämien nahkapussien avulla. Planeetalla naiset ovat valtijoina, miehet alistettuja, jopa orjia. Paikalla soditaan, tapetaan paikallisia eläväisiä järkiolentoja ihan Maapallon tapaan. Monet sattuvat kuun kieltä osaamaan. Atorox toimii diktaattorinakin, kunnes aivokasetti onnistutaan vaihtamaan.

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX VENUKSESSA ***

122 s. Kansankirja 1947 YV

Eihän näissä Atoroxeissa fysiikka pidä alkuaan paikkaansa, eikä loogisuudesta ole tietoakaan, mutta eivätpä ainakaan eri planeettojen ihmiset puhu kaikki englantia. Kaikenlaista tapahtuu ja matka jatkuu Merkuriukseen.

  Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX MERKURIUKSESSA ***

132 s. Kansankirja 1948 AV

Matka on jatkunut Merkuriukseen, alkupuoli teoksesta kuvaa planeetan tilannetta, loppupuolella heittäydytään sodankäyntiin raskaimman mukaan. Tässäpä scifielokuville haaste: Robottien kapina on siis nähty jo vuoden 1948 Atoroxissa. Lopuksi päähenkilöt onnistuvat pakenemaan sodan keskeltä, kas, Atorox siellä kuskipenkillä istuu, vaikka hänen pitäisi johtaa robottikapinaa. Selvitys lienee seuraavassa osassa teossarjaa.

  Outsider(Haapakoski Aarne): ATOROXIN PALUU v. 2948 ***

125 s. Kansankirja 1948 AV

Tässä osassa on mielikuvitusta, todella. Mukana mm. suhteellista aikaa, kuolleista herättämistä, uponnut Atlantis ja merenalainen valtakunta. Lopussa Atorox pakenee Fiina-nimisen robotin kera Suomeen tekemään pikkurobotteja. Valitettavasti ajallisesti seuraavaa teosta ei enää ilmestynyt (Tosin WHH-kirjat Atorox Neptunuksessa ja Atorox Plutossa kertovat robotista lisää). 

 *****************

En malta olla lisäämättä nämä kaksi  Atorox-teemaista tuotetta.

 Boriksen selvitys Atoroxin seikkailuista  Neptunuksen seutuvilla.

 Ja minun herrapitoinen kertomukseni Plutosta ja ennen kaikkea herroista.

OSMO ILMARI monessa mukana

 

 

Osmo Ilmari Lampinen (1927-1999) , toimi etupäässä Pirkka-lehden päätoimittajana. Hän kokeili myös elokuvauraa heikolla menestyksellä. Kuusi novellia on julkaistu myös Portti-lehdessä. Tieteiskirjailijana hän käytti nimeä Osmo Ilmari. 

 

Ilmari Osmo: UHKA AVARUUDESTA ***

148 s. Wsoy 1956 NTK 84 YV

Takakannen mukaan 9 – 14-vuotiaille. No, ehkä aikanaan. Pahikset ovat tekemässä maailmanvalloitusta avaruussaarensa avulla, ja suomalaiset pojat ja heidän tiedemies-sukulaisensa estävät aikeet. Onpa mukana hyviksienkin armeija. Reipasta menoa, jota vanhuskin seurasi ihan mielellään. (Lapseksi tulossa?).

 

 

Ilmari Osmo: KADONNEET KUUSSA **

160 s. Wsoy 1957 NTK 98 YV

Valtava vastustaja on salaa koverrellut Intiaan piiloimperiumin. Urheat pojat sotkeentuvat kiemuroihin ja käyvät välillä Kuussa asti. Lopussa soditaan raskailla aseilla, joista osa käyttää tuntemattomia värähdyksiä. Liikaa väkivaltaa, etenkin lastenkirjaan.

 

 

 

Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS **

154 s. Wsoy 1958 NTK 112 YV

Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Sisiukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei Maan asukkaille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta.

 

 

Ilmari Osmo: PLANEETTA LOGOS §§

158 s. Wsoy 1959 NTK122 YV

Kapteeni Martti Jyry haaksirikkoutuu Logos-planeetalle. Paikalla on 40000 vuotta vallinnut rasistinen järjestelmä, vähemmistö orjuuttaa enemmistöä ja johdossa on 12 viisasta. Marttipa lopettaa orjuuden, lakkauttaa rasismin ja palauttaa demokratian. Siinäpä monille maille maapallolla mallia. No, ajatushan on hyvä. 

 

Portti-lehden novellit:

 
Parantaja (Portti 1/88)
Ilmetty sir Lazarus (Portti 3/89)
Lasityttö (Portti 4/91)
Unelmien arvo (Portti 2/92)
Peter Pan on kuollut (Portti 4/94)
Kultamuru (Portti 3/96)

Matti Lilja ja fantasiamatka

 Matti Lilja kirjoitti eläessään 14 teosta, etupäässä nuorisolle. Mies syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Helsingissä 1956. Opettajaperheen lapsi, 5 luokkaa Tampereen lyseossa, kauppaopisto, Tampereen poliisilaitoksen kirjurina pari vuotta, myöhemmin lehtimiehenä Rauman Sanomissa ja Karjalaisessa.  4 ensimmäistä tässä mainittavaa kirjaa muodostavat sarjan, jossa kerrotaan Pekka Takanevan seikkailuista tuntemattomassa Darian afrikkalaisvaltiossa. Viimeisessä teoksessa  Salainen tehtävä,  samainen Pekka pääosassa, pyöritään Lontoossa ja Kainuussa.

 

Lilja Matti: KUOLEMANVIRRAN MAA **

 148 s. Karisto 1947

 Borikselta saatu sarjan alkukirja, aikansa tuote jos mikä. Pekka huutolaispoikana ampuu susia, saa elättäjäkseen tohtorimiehen ja lähtee tämän kanssa Afrikkaan tutkimusmatkalle.

 

Lilja Matti: ILGAN RYÖSTÖ *

 98 s. Karisto 1947

 Tietysti olen liian vanha ja elän väärää vuosisataa, vaan ei tämä kyllä häävi ole. Seikkailut jatkuvat neekereiden luona syvimmässä Afrikassa.

Lilja Matti: DARIAN AARTEET §

96 s. Karisto 1948 YV

Pekka jatkaa seikkailujaan tuntemattomassa ja salaisessa keskiafrikkalaisessa maassa, Dariassa. Sarjan kolmannessa osassa roistot tunkeutuvat alueelle ryöstääkseen valtakunnan aarteet. Homma epäonnistuu, Pekkakin puuhailee kaikenlaista. Teos on rasistinen ja väkivaltainen tekele, onneksi nykynuortenkirjat taitavat levittää rauhanomaisempaa aatetta.

 

Lilja Matti: TUNTEMATTOMAN TROPIIKIN VANGIT §§(§)

126 s. Karisto 1948 YV

Daria-sarja jatkuu, tässä osassa ei ammuta tykillä eikä joukkomurhata. Kauniista Ilgasta järjestetään kilpailu. On löydettävä ulospääsy suljetusta laaksovaltiosta. Kappas, Pekka onnistuu ja saa Ilgan omakseen.

Lilja Matti: SALAINEN TEHTÄVÄ §§

74 s. Karisto 1949 YV

Daria-sarja loppui. Nyt pyöritään Lontoossa ja pistäydytään Suomessa. Seitsemän viisasta-salaseura on antanut Pekan suoritettavaksi maailmanrauhalle erinomaisen tärkeän tehtävän Eräänlaista Skypeä käytetään ja roistot nujerretaan noin vain.

 

Tähtien tarhoissa kolmesti

 Luin:

 

9. Lydecken Arvid (Arvily): ARVILYN TARINOITA §§

184 s. Otava 1944 YK

Mukana kolme tarinaa: Ihmesaappaat, Tähtien tarhoissa ja Meren pohjalla. Ihmesaappaissa lennellään ympäri maailmaa. Tähtien tarhoissa on ilmestynyt myös kokoelmissa Tähtimaailmassa (3 painosta) ja Jäinen vaeltaja. Meren pohjalla on unisatuseikkailu. 

 

Ylinnä 3.painos, alinna oikealla 1. painos. Toista ei minulla ole.

 

Kulttuuria piirroksin ja mummokullan kera. Kävin kylässäkin

 

7. Tanttu Erkki: 500 VALITTUA

288 s. Otava 1982 AK

Sananlaskukokoelma, jossa pääosassa Tantun kuvitus. Pääsee kuitenkin luettujen listaan, koska ympäri Suomen olevat murresananlaskut vaativat lukemaan tarkasti, jotta asian ytimen ymmärsi. 

 

8. Tapio Marko: MUMMOKULTA §§§§

174 s. Wsoy 1969 YK

Eräänlainen rikoskertomus. Vanha vitsi kuolleesta mummosta ja varastetusta autosta kääntyy hillittömäksi kertomukseksi täynnä uskomattomia yhteensattumia. Tietenkin lukemista auttoi hyvä Jyväskylän tunteminen. Saarijärven mies, Tapperien sukua, on minulle mieluisa kynänkäyttäjä. Harmi, että tappoi itsensä niin että Arktinen hysteria jäi kesken. 

 ******************

Kävin sisaren luona kaksi yötä olemassa. Hoidin kauppa-asioita ja apteekkilaskutusta. Muuten työtä ei juurikaan ole, sisarella käy siivooja ja kodinhoitaja joten hänestä pidetään hyvää huolta. Ruokakin tuodaan kaupasta kotiin. Minä tosin vien hänelle kotoa kirjoja luettaviksi. Kirjoja on jo hyllyt ja parveke pullollaan. Kun olen autolla liikkeellä, vien kirjoja rantamökille eteenpäin jaettaviksi. 

Päästiin joulusta ja päästään Trumpista

 Lueskeltua:

4. Mäkelä Juhani: MÄKELÄN PARHAAT §§§

437 s. Wsoy 1996 AV

Pakinoita ja satiireja kerätty miehen laajahkosta tuotannosta. Ihmeellisesti joskus pilkahtaa sivuila suuri viisaus, jota ei ehkä arvokkaammanmallisista teoksista löydy. Viihdyin.

 

5. Skiftesvik Joni: PUHALLUSKUKKAPOIKA JA TAIVAANKORJAAJA §§§

236 s. Wsoy 1985 5.p YK

Lyhyitä novelleja, joista jotkut kiusaannuttivat. Tekstit muistin paremmiksi, vanhetessa mieltymykset muuttuvat. Tai muisti pettää. En muistanut kokoelmaa näin synkäksi.

 

6. Okker Jaakko: HERRAN PELKO ON HERRAN ALKU §§

120 s. Otava 1976 AK

Isokokoinen teos jossa poliittisia pakinoita. Karin runsas kuvitus on pääasiana – kannessakin on vain Karin puumerkki. 

 

*****************

Jouluaika on ohi, hengissä selvisin. Eikä totta puhuen suuresti ollut edes vaikeaa. Ja päivät pitenevät ja kesä lähestyy. Rantamökille pääsee, ellei Trumppi keksi lähtijäisekseen vielä komeaa paukkua - kait ovat ottaneet kaistalta pois atomiaseiden laukaisusalkun?

Vuoden ensimmäiset luetut

 Luin:

 

1. Hurtta Boris: KALEERI UPPOAA

Herramoniste WHH 223 YK

Vetävä selvitys wanhan herran lukemisista ja vähän tekemisistäkin.

2. Mäkeläinen Tapio: TALLINNAN VANHAKAUPUNKI

352 s. Arktinen banaani 2019 AK

Erittäin yksityiskohtainen mainiosti laadittu matkaopas Tallinnan vanhimpaan osaan. Hyvin on minulle tuttu paikka, mutta paljon uuttakin opin unohdettavaksi. Tallinnaan on ikävä, kokona on pitänyt meidät poissa paikalta kohta vuoden ajan.

 

3. Ilf & Petrov: KAKSITOISTA TUOLIA §§§

332 s. Wsoy 1983 4.p (Silvanto/Konkka) YK

Jalokiviperintö piilotettu tuoleihin, jotka saavat jalat alleen. Tuolien perässä ryntäilee kaksikin porukkaa mutta rautatieläisten kerhohuone hommasta kostuu. Salaa irvaillaan neuvostovallalle ja turha murhakin tapahtuu. Muistin paremmaksi, ehkä muistin väärin.

 

Kirjahautausmaa 2020

 

KIRJAHAUTAUSMAA 2020

Wh, Wl Pietari Wirtanen

WHH 216

Luettua vuonna 2020. Elämisen hetkistä lisätietoja osoitteessa whpietari.blogspot.fi

jossa mm. lukemieni fantasiateoksien arvioiva luettelo.

***************

Kirjahautausmaa 2020

WHH 216

1. VAIENNEET TEMPPELIT

241 s. Pohjola & kumpp. 1953 AK

Alaotsikko ”Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot sanoin ja kuvin”. Aluksi käsitellään luterilaiset kirkot, sitten ortodoksiset ja lopuksi ortodoksiset luostarit. Sodissa kirkot etupäässä tuhottiin. Välirauhan aikana moni kirkko pystytettiin uudelleen ja Jatkosodassa hävitettiin uudelleen. Ylevää toimintaa. - Mielenkiintoinen ja surullinen teos, jonka ostin Kuopion ortodoksien joulumyyjäisistä eurolla.

2. Rokka Jukka: KURPPILAN SUKU LOPUN AJASSA §

253 s. Ari-kustannus 1980 YV

Helluntailainen lähetyssaarnaaja Rokka on paljon kirjoittanut, sujuvasanainen mies. Tällä teoksella on omat kirjalliset ansionsa, mutta kun rukousparantamiset ja Jeesuksen suorittamat taivaaseenotot kesken arkitoimien alkavat, ei meikäläinen voi muuta kuin ihmetellä, voiko kirjailija olla tosissaan. Kaikesta päätellen voi. Kuuluuko teos fantasiahyllyyn, siitä voi olla monta mieltä. Pysyköön hyllyssä.

3. Utrio Kaari: VEHKALAHDEN NEIDOT §§§½

336 s. Tammi 1971 AK

Yhtä häpeilemätöntä viihteen tekemistä kuin muutkin Utrion romaanit. Margareeta ja Helleka kokevat 1400-luvulla naisen elämän niin hyvät kuin ennen kaikkea huonot puolet. Tapahtumia riittää ja jopa onnelliselta vaikuttavaan loppuun päädytään.

4. Parkkinen Jukka: VANHAN KULTTUURIN KURSSI §§§

285 s. Wsoy 1996 YK

Ympäristö on sama kuin teoksessa Sinun tähtesi, Allstar, mutta muuta liittymää edelliseen ei ole. Siirrytään enemmän shamaanisuuden puolelle, henkisiä kykyjä käytetään ja taistellaan fyysisesti atomiaseistusta vastaan. Jotenkin loppu hajoaa, mutta tarkoitus on hyvä.

5. Hurtta Boris: VIISAITA SIIRTOJA

WHH-219 2019 YK

Boriksen lukupäiväkirja vuodelta 2019, vuosittain aina yhtä riemastuttava ja paljastava selvitys turkulaistamperelaisen miehen elämästä. WH:na ei pääse tämän kummemmin ruodittavaksi.

6. Penttilä Simo: HERRA JA YLHÄISYYS §§

431 s. Otava 1945 Novellivalikoima. YK

Kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän seikkailuja Meksikossa, jossa hän on saanut lisänimen Sonoran uni. Mies on sovinisti, fasisti, eunukki ja komea. Kun on lukenut yhden novellin, on lukenut kaikki. On kaunistakin kauniimpi nainen ja kurjia konnia jotka yrittävät tuhota kenkun. Yleensä neitokainen pelastaa viime tipassa miehen tämän lirkutusten tähden. - Tämä teos oli ensimmäinen, jonka luin vuonna 1965 tultuani ensimmäiseen työpaikkaani Lapinlahden kuntaan, yksinäisessä poikamiesasunnossani Alapitkän kylässä.

7. Nuotio Eppu: MUSTA §§

268 s. Otava 2006 JKL/YK

Tummaihoisen naistoimittajan elämää ja työtä Suomessa. Yle on työpaikkana, eräs aluetoimitus. Murha tapahtuu ja komea poliisi Heino tutkii tapausta. Toimittaja Pii Marin sotkeutuu mukaan hänkin. Murhaaja löytyy, mutta täysin epäuskottava henkilö muka on muutaman murhan tehnyt. Myös murhien motiivi on naurettava. Parasta on rasismin esille tuominen.

8. Lassila Maiju: TULITIKKUJA LAINAAMASSA §§½

229 s. Otava 1953 (1910) 8.p AV

Pitkälti sekaannuksiin ja ennakkoluuloihin perustuva kohellus Ihalaisen ja Vatasen kaupunkimatkasta. Sikapossu kipittää, hevoset ravaavat, poliisi on tohelo, kaivo tervataan ja avioita suunnitellaan. Ei ihme, että tästä elokuva tehtiin aikoinaan.

9. Kontio Tomi: KEVÄÄLLÄ ISÄ SAI SIIVET §§§

262 s. Tammi 2002 6.p YK

Taiten kirjoitettu, palkittu nuorten fantasia. Liekö Kontio ollut pienenä lastenkodissa? Huostola ei ole hauska paikka asua, mutta pois sieltä vain päästiin, lentämään Austraasiaan. Ystävyyttä ylistetään, ja luopiot ovat niljakkeita. (1. painos 2000, joten ei pääse viralliseen fantasiahyllyyn)

10. Utrio Kaari: VIIPURIN KAUNOTAR §§§

285 s. SSKK 1974 AK

1500-luvun melskeissä Elina syntyy tyhjäntoimittaja Folken lapseksi, elää melkoisen elämän ja tyyntyy lopuksi Henrik Punaparran syliin. Välille mahtuu liki kaikkea, mitä tuohon aikaan voi tässä maassa tapahtua.

11. Hirvisaari Laila: PIHKOVAN KELLOT §§½

428 s. Otava 2009 YK

Laila Hietamies kirjoitti leppoisia ajanvieteromaaneja. Hirvisaarena tavoite tuntuu olevan korkeammalla ja taitaa rima pudotakin. Katariina jäi minulta kesken eikä tämäkään vakuuta. Ensimmäisestä maailmansodasta puhutaan. Sotasairaala toimii Pihkovan seudulla. Nuoret naiset tekevät opiskelunaan työtä alkeellisissa olosuhteissa. Kidutuksia ja muita sotaraakuuksia kuvataan yksityiskohtaisesti. Saavutettu mukasovinto kiduttajan ja kidutetun välillä on tökerö. Sairaalan ulkopuolella eletään kuin hovissa ainakin. Ja kokonaisuus on sekava.

12. Durbridge Francis: MITÄ UUTTA PAUL TEPLE? §§

181 s. Gummerus 1953 (Antero Hälvä) YK

Nuorena muistan kuunnelleeni radiosta Paul Temple-kuunnelman (kuunnelmia?). Jotain ihmeellistä sotasalaisuutta tässä vakoillaan, ihmisiä kiristetään ja tapetaan, myrkkyjä juodaan ja näyttämöllä näytellään. Autoillakin hurjasti ajetaan ja ikkunatikapuilta pudotaan. Sekaisin menin.

13. Westlake Donald E.: RUUMIS KUIN RUUMIS HAUTA KUIN HAUTA §§½

226 s. Wsoy 1978 (Kalevi Nyytäjä) Sapo 228 TAL

Sekalaista mafia- ja muuta meinikiä Suuresta Maailmasta. Ison pomon oikea käsi pujahtelee minne milloinkin, on joskus kiipelissä eikä lopuksikaan jää kunnolla kiikkiin.

14. Reponen Oskar: KOSTAJA KUOLEMAN TAKAA §§

250 s. Tammi 1983 YV

Murhia tehdään jälkihypnoottisen suggestion avulla ja loppuratkaisussa kuollut mies ilmestyy istumaan kolkosti pöydän taakse. Siitäpä murhaajakin intoutuu posauttamaan aivonsa pellolle.

15. Hill Reginald: VIIMEINEN VIESTI §§½

334 s. Wsoy1990 (Maija-Leena Remes) Sapo 335 TAL/YK

Pascoe toimii ja Dalziel pysyttelee taka-alalla, kunnes lopulla haroo langat yhteen. Siedettävää ajankulua.

16. Murakami Haruki: RAJASTA ETELÄÄN, AURINGOSTA LÄNTEEN §§§

230 s. Tammi 2017 (Juha Mylläri) KK 484 AK

Koin teoksen kiusalliseksi, vaikka asiat lopussa rauhoittuivat. Ehkä japanilainen perhe-elämä on tällaista.

17. Christie Agatha: KUOLEMA ILMOITTAA LEHDESSÄ §§§½

SSKK 1991 (1950) (Eila Pajastie) YK

Miksi lukea dekkaria, jonka murhaajan tietää etukäteen? Tiedä häntä, mutta hyvin aika kului tämän tuttuakin tutumman teoksen parissa. Korvan haava tehtiin tässä kynsisaksilla, teeveessä kiskaisemalla korvakoru irti. Miss Marple on taka-alalla vauhdissa.

18. Päätalo Kalle: PYYNIKIN RINTEESSÄ §§½

635 s. Gummerus 1987 YK

Näiden sivujen aikana Kalle opiskelee ja valmistuu rakennusmestariksi välttävin arvosanoin. 17 osaa Iijoki-sarjaa on takanapäin. 9 edessä.

19. Christie Agatha; KUOLLEEN MIEHEN HUVIMAJA §§§½

202 s. Wsoy 1978 (1956) 2.p (Anna-Liisa Laine) Sapo 179 YK

Kiero Poirot-kertomus. Olen televisiosta nähyt suuren joukon Suchet-juttuja, tämänkin, mutta enpä muistannut juonesta mitään. Kekseliäs tarina joka aikanaan (1950-luvulla) olisi voinut olla totta.

20. Westlake Donald E.: VARKAITTEN TUSINA §§§

243 s. Bookkari 2008 (Tarmo Haarala) JKL

Novelleja lain toiselta puolelta, eli varas on päähenkilönä. Ja ihan sympaattinen varas. Novellit on kirjoirtettu vuosien saatossa ja julkaistu esim. Playboy-lehdessä. Alussa Westlake kertoo novellien syntyhistorian.

21. Kavanne Risto: VIIMEINEN UUTINEN §§§

199 s. Otava 1970 YV/YK

Kertomus Maapallosta vuonna 1985. Raketit suihkivat ympäriinsä ja Kuussa ja Marsissa on pysyviä tukikohtia. Poliittinen tilanne kärjistyy ja maailman tuho alkaa vahingosssa Kiinasta. Laser-ketjureaktio (?) pakastaa ilmakehän absoluuttiseen nollapisteeseen (mahdotonta) ja elämä tuhoutuu. Avaruusasemien väki jää eloon, ja huuteleepa joku kapteeniluutnantti sukellusveneestäkin. Varoituksen sana on vakava eikä yhtään liioiteltu nykymaailmassa. (Vetävän kertomuksen keskellä on tarpeeton tietokilpailuosio, joka ei kuulu mitenkään asiaan.)

22. Alivaltiosihteeri: VIRALLISUUS HUMANUM EST

191 s. Otava 2012 AV

Koomikkokolmikon tekstiä, kait alunperin radioon tarkoitettua. Jopa jotain älyllistä näihin lyhyisiin katkelmiin sisältyy. Kevyttä vessalukemista.

23. Simenon Georges: MAIGRET JA PICRATTIN TANSSIJATAR §§§

220 s. Otava 1983 3.p (Osmo Mäkeläinen) YK

Perus-Maigretia ilman suurempia yllätyksiä. Murhaaja löytyy ja poliisi ampuu hänet pakkotilanteessa. Juonta tärkeämpää on yleistunnelma.

24. Enqvist Kari: MONIMUTKAISUUS §§§ §§

389 s. Wsoy 2007 YK

Alaotsikko Elävän olemassaolomme perusta. Kaksi ensimmäistä osaa (Energia, Entropia) selvitävät, miten maailma muodostuu ja kolmas (Emergenssi) kytkee mukaan elämän. Pari hajahuomiota: Atomi ei ole pääosin tyhjyyttä vaan on täyteen pakattu. Ja mahdollisimman suurella resoluutiolla katsottuna mitään ei ole olemassa. Siinäpä mietittävää.

25. Angervuo & Leskinen: KASVIEN SALAINEN ELÄMÄ §§§

227 s. Minerva 2019 AK

Selvitys näkevistä, kuulevista, tuntevista, haistavista jne. kasveista. Osaavatpa veijarit kutsua apujoukkojakin, jos joku alkaa lehtiä narskuttaa. Teos on suurelle yleisölle kirjoitettu, ei tieteellinen kuvaus maapallon pääelämästä (95 %). (Kun tyhmä ihminen lähitulevaisuudessa tuhoaa itsensä ja elinpiirinsä, kasvit ja luteet ottavat elämän eteenpäin viemisen hoitoonsa. Hyvä niin.)

26. Mäkinen Erkki: HERÄÄMISEN MAKU §§

144 s. Wsoy 1969 AV

Suomesta on toisen maailmansodan jälkeen tullut kansandemokratia. Sotaa käydään Natoa vastaan ja luoteesta hyökätään Suomeen. Etupäässä kertomus on oman aikansa nuorisokoheltamista, eikä rinnakkaismaailmateemalla ole kummoistakaan merkitystä.

27. Rovira & Miralles: LOPULLINEN VASTAUS §§§ /§

389 s. Atena 2011 (Anne Dougan) YK

Alku on erinomaisen vetävää kuljeskelemista vanhojen tuttujen kuluneiden kuvioiden kera. Etsitään sitä ja siltä saadaan vihje etsiä tätä. Ympäri maailmaa kuljetaan hakemassa lopullista totuutta fysiikan kautta Einsteinin jalanjäljistä. Loppuratkaisu eli lop. Totuus on sitten sitäkin typerämpi. Olisivat lukeneet minun novellini Pyhyys, olisivat saaneet paljon vetävämmän lopun. Samaa asiaa kun molemmissa veivataan.

28. Mäkelä Hannu: SUUNNITELMA LOPPUELÄMÄN VARALLE §§

176 s. Kirjapaja 2019 YK

Tylsä suunnitelma mieheltä, jolla on neljä vaimoakin ollut. Ehkä Kirjapajalle piti laatia kiltti visio. Hannu oli opiskelemassa Helsingissä vuotta minua ylempänä, kävin heillä muutaman kerran. Myöhempää yhteyttä ei ole ollut.

29. Kilpi Eeva: IHMISEN ÄÄNI §§§

267 s. Wsoy 1976 AK

Rehelliseltä tuntuva itsetilitys kirjailijalta, jonka teoksia en ole lukenut. Saatanpa lukea, kun sikseen sattuu. Karjalaisnaisella on kaipuu Karjalaan ja ajatuksetkin ovat inhimillisen kauniita.

30. Topelius Z.: LUKEMISIA LAPSILLE I §§§

268 s. Wsoy 1993 16.p (Tarkiainen, Juva, Jäämaa) AV

Lepppoisaa lukemista pienokaisille ja lapsenmielisille. Mukana mm. Koivu ja tähti, Pikku Matti sekä Turun linnan tonttu-ukko, jonka tähden teos siirtyy Luettu fantasia-osastoon.

31. Moisala U. E.: SUOMI-NEITO PULASSA §

157 s. Littera 1990 AV

Poliittista rinnakkaismaailmavenkuilua. Lie avainromaani, muutaman hahmon esikuvan toki tunnistin, mutta tippaakaan ei kiinnostanut. Luin harppomalla.

32. Verronen Maarit: VARJONAINEN §§§§

219 s. Tammi 2013 YK

Täysin hillitön, moraaliton ja hulvaton kertomus naisesta, joka elää omien sääntöjensä puitteissa. Matka Estonian tuhosta Suomen kautta Venäjän Murmanskiin hykerrytti vanhaa miestä.

33. Vakkuri Juha: BRYSSELIN YÖ §§§

144 s. Gummerus 1990 YV/YK

Kuvaus valtiosihteeristä tulevana aikana, jolloin ihmisiin on asetettu kapseleita elämään vaikuttamaan. Joten teos kertoo nykyajan ihmisistä ja heidän vähemmän viisaasta politikoinnistaan.

34. Aho Juhani: RAUTATIE §§§½

126 s. Wsoy 1955 (1884) 31.p AK

Matti ja Liisa käyvät Lapinlahdella rautatietä katsomassa. Maalaisten elämä on erilaista kuin liikekeskuksen ihmisten. Aho on vienosti maalaisten puolella. Matka päättyy nolosti kuin joskus herrareissu, mutta lopussa aurinko taas heinäpellolle paistaa. Tässä painoksessa on mukana V. Tarkiaisen tarpeeton alkupuhe. Koska todellisuudessa Lapinlahdelle tuli rautatie vasta v. 1902, tämä tulevaisuuskuvitelma pääsee pehmoskifiosastoon. (HH)

35. Laukko Esko: SEN YLI KÄY VAIN TUULI VIHELTÄIN §§

195 s. W&G 1969 YK

Sariolalle tyypillinen rikosromaani, joka tällä kertaa juonellaan kopioi Ballingerin teosta Kynsi ja hammas. Mauri antoikin kiinni jäätyään kirjoituspalkkion Ballingerille. Sujuva luettava juttu on vaikka ei nouse esikuvansa tasolle.

36. Pöysti Lasse: JALAT MAAHAN §§½

271 s. Otava 1991 AK

Toinen osa Pöystin omaelämäkertateoksista. Muisteluosuudet ovat kiinnostavia, matkakertomus Pariisiin ja lopun selvitys näyttelijän työstä vähemmän. Ensimmäisen osan Lassen oppivuodet luin jo aikaisemmin. Runsas kuvitus on plussaa.

37. Oranen Raija: MANU §§§§

333 s. Otava 2019 YK

Presidentin elämäkerta, minä-muodossa. Lukeminen oli hidasta, Oranen onnistuu kirjoittamaan manupuhemaisesti, joten teksti on luettava ikään kuin ääneen. Suomella on ollut onni saada presidenteikseen asiallisia henkilöitä, kuhunkin aikakauteen soveliaita. Odotan kauhulla aikaa, jolloin nykyjohtajamuoto rantautuu maaailmalta Suomeen. Ehtinenkö kuolla ennen?

38. Topelius Z.: LUKEMISIA LAPSILLE III §§

234 s. Wsoy 1993 11.p (Tarkiainen, Juva, Jäämaa) AV

Tarinoita ja runoja. Kaksi mainiota: Sampo Lappalainen ja Adalminan helmi. Muuten tekstit ovat yli-isänmaallisia ja -uskonnollisia. Runoista viis veisasin.

39. Nuotio Eppu: KOSTO §§

285 s. Otava 2007 YK

Jos murhaajan paljastumishetkellä lukijalla ei ole aavistustakaan, kuka tuo henkilö on, vika saattaa olla kehnossa juonenkuljettelussa tai lukijan dementiassa. Epäilen kumpaakin. Nuotion sujuvasanaisia teoksia ei loogisuus rasita.

40. Pakkanen Outi: HELMIMIES §§§

317 s. Otava 2019 YK

Anna Laine-dekkari, jossa Anna Laineella ei ole juuri arpaa eikä osaa. Sujuva kirjoitelma murhasta, jonka tekijä on tietenkin se, jota vähiten voisi epäillä. Juoni ei ole kekseliäimmästä päästä.

41. Sauvala Jorma: APINAMATKA

52 s. Kaupp. Kust. 1972 (YV)

42. Sauvala Jorma: MELKEIN MAAILMANLOPPU

50 s. KK 1973 (AK)

Kontakti-sarjassa julkaistiin aikanaan melkoinen määrä nuorten ja lasten kirjoittamia tekstejä. Nämä Sauvalan teokset ovat amerikkahenkistä scifiä. Tekijä 14-vuotias, joten en pisteytä mitenkään. Pahin puute on pyrkimys kirjallisesti omaperäiseen tekstiin, jolloin itse kertomus on jäänyt taka-alalle. Eli enpä juuri mitään ymmärtänyt. Ehkä lukijan pitäisi olla kirjoittajan ikäluokkaa.

43. Salakka Eino: VALAMON AIKAAN §§§§

202 s. Karisto 1995 AK

Einon isä oli ennen sotia Valamossa poliisina, vaimo ja lapset mukana. Teos kertoo hellyttävästi lasten oleilusta munkkiluostarin vaiheilla. Kielellisesti kirja ei loista, tunnetta on senkin edestä. Kirjailija kirjoitti minulle omistuskirjoituksen Pyhän Nikolauksen katedraalin eteisessä vähän ennen kuolemaansa. Salakka oli herrasmies.

44. Pajuluoma Anne: TYTTÖ SIRIUKSELLA §

80 s. Alea-kirja 1975 YV

Ei tämä scifiä ole vaan jonkinlaista salatietoa ja ufo-oppia. Ei toki Siriuksella olla vaan eräällä sen planeetoista. Matkaa on noin 8 valovuotta mutta nopsaan eräänlaisella sieluruumissiirrolla sinne hujautetaan. Metka tuntuu paikka olevan. - Kirjailija taitaa olla tosissaan. Pysyköön kirja fantasiahyllyssä

45. Topelius Z.: LUKEMISIA LAPSILLE IV §§

258 s. Wsoy 1993 11.p (Tarkiainen, Juva, Jäämaa) Kuv. Rudolf Koivu AV

Lapsista en tiedä, mutta itseäni viehätti vain muutama kertomus, etenkin Peikkojen joulu. Kristillissiveellistä propagandaa oli liian kanssa.

46. Enoranta Siiri: TUHATKUOLEVAN KIROUS §§§

443 s. Wsoy 2018 YK

Nuorisofinlandiapalkittu teos on kielellisesti mainiota tekstiä mutta liian pitkä. Sata sivua ennen loppua arvelin viisi pykälää antavani, mutta lopun tapreettoman veriset sodat lentelevine suolenpätkineen latistivat taikatunnelman. Muuten asenteet ovat kohdallaan ja pyrkimys hyvään ilmeinen. Oiva opus.

47. Stenberg Eira: GULLIVERIN TYTÄR §§½

128 s. Tammi 1993 YV

Eräänlaista jatkoa Swiftin ja Volter Kilven teoksille. Kuitenkin matka sujuu entistä enemmän päänsisäisesti ja yhteys mahdolliseen todellisuuteen on yhä kauempana.

48. Kojo Viljo: NELJÄS KÄSKY

135 s. Otava 1945 3.p AK

Aika ajoi teoksesta ohi jo ajat sitten. Koti, uskonto ja isänmaa hallitsevat pientä teosta, jota lie paljonkin ostettu äideille äitienpäivälahjaksi. (Tämä on ensimmäinen sitomani kirja, Valamon kirjaston poistokappale jonka panin palasiksi ja kokosin uudelleen. Vuosiluku 1996 on kirjoitettu takasisälehteen.)

49. Irving John: KAIKKI ISÄNI HOTELLIT §§§§½

491 s. Tammi 1982 3.p (Kristiina Rikman) KK 167 YK

Karhukin on paikalla, sellaisen kanssa päähenkilö jopa menee naimisiin. Sisarrakkautta, hotellinpitoa, raiskausta ja terrorismia sulassa sotkussa ja lisäksi paljon ajattelemisenarvoisia ajatuksia. Puoli pykälää katosi, koska epilogi oli minulle liian pitkä.

50. Enoranta Siiri: OMENMEAN §§§½

559 s. Robustos 2009 YK

Omenmean on yksi maailmoista, ja päähenkilö joutuu käymään joka maailmassa valtahippuja hakemassa. Hyvään tarkoitukseen niitä tarvitaan, mutta kun tarkoitus on saavutettu, tyttö tuhoaa hiput. Teoksen vaivihkainen opetus on, että valta rappeuttaa. Vanha mieskin luki mielellään tämän lastenkirjan.

51. Reponen Oskar: HAUTASI ON ODESSASSA §§½

282 s. Tammi 1982 2.p YV

Kihloissa oleva suomalaismies murhataan Odessassa. Mies syntyy uudelleen, saa selville selvänäkijöiltä ja hypnotisoijalta entisen elämänsä. Hän tutkii murhaansa, saa tavallaan kostettua ja menee kihloihin entisen kihlattunsa kanssa. Hauta muuten on Tukholmassa, mutta Odessassa kuulostaa vetävämmältä. Vetävää toki oli tekstikin typeryydestään huolimatta.

52. Utrio Kaari: SUNNEVA JAARLINTYTÄR §§½

332 s. Tammi 1969 3.p AK/YK

Sunnevan elontaivat kulkee kurjuudesta rikkauteen, takaisin ojaan ja taas ruokapatojen ääreen jne. Alkupuoli on vetävää, loppu jopa pitkäveteistä, mikä ei ole hyvä asia ilmiselvälle viihdekirjalle. Miksi feministikirjailijan naispäähenkilöt ovat aina äärettömän kauniita? Ainoa tavallisen näköinen taitaa olla Ruma kreivitär (2002).

53. Alexander Lloyd: TARAN VAELTAJA §§

253 s. Gummerus Carlsen 1990 (Ritva-Liisa Pihlhjerta) AV

Enpä muita osia Prydainin kronikasta ole lukenut. Kovin on katkelmallista tekstiä enkä tämän ikäisenä viehättynyt lukemastani. Savenvalajakin sorvaa pyttynsä... No, olenpa tähänkin sarjaan tutustunut.

54, Aapeli: MEIDÄN HERAMME MUURAHAISIA §§§§

143 s. Wsoy 1954 2.p AV

En ollut tätä ennen lukenut – tietenkin Mollbergin minisarjan olen tv:stä katsonut. Mainio teos, täynnä lämmintä traagista huumoria ja elämänymmärrystä.

55. Fossum Karin: MARRASKUUN NELJÄNNEN VASTAINEN YÖ §§

194 s. Johnny Kniga 2005 (Katriina Savolainen) YK

Psykologista selvittelyä: Perheen tytär katoaa. Takakansi lupaa piinaavaa jännitystä. Minua ei piinannut eikä jännittänyt. Toki pitkästytti.

56. Waltari Mika: RAKKAUS VAINOAIKAAN §§½

250 s. Wsoy 1943 AK

Välirauhan aikana aloitettu ja jatkosodan aikana loppuun kirjoitettu teos on propagandaa, jota Waltari viran puolesta kirjoitti. Toki tekijämiehen ääni taustalta kuuluu, ja välirauhan tapahtumista ja lemmestäkin luristaan ihan vetävästi.

57. Seilonen Kalevi: METSÄROISTO §§ §§§

80 s. Tammi 1986 AV/AK

Runoilija Seilosen suorasanainen palkittu (Valtionpalkinto, SSKK:n palkinto) teos, joka on täysin päätöntä sananviskomista. Moneen kertaan olen tämän lukenut, ja koska kirja on perusteellisen perusteetonta fantasiaa, pistän tämän fantasiahyllyyni.

58. Stenberg Eira: PARATIISIN VANGIT §§½

123 s. Tammi 1984 YV

Kertomus sairahtavasta perheestä ja sen elämästä. Petosta, taidetta ja kanoja vilisevä fantasiaa lähellä oleva teos ei kuitenkaan pääse ko. hyllyyn.

59. Canning Victor: SKORPIONIN KIRJEET §§½

259 s. Gummerus 1964 (Antero Tiusanen) YK/RM

Kiristysromaani, mukana murhia, lempeä, huumausta ja köysirata Lopuksi vielä huulet painuvat huulia vasten, eli tässäpä taitavan kirjoittajan hömppätekstiä.

60. Tolkien J.R.R.: LA HOBITO au tien kaj reen §§§§

223 s. Sezonoj 2000 (Gledhill ja Auld) YK/RM

Loistelias käännös esperantoksi, ja mainio on teoskin. Jotenkin esperantoksi tuntui enemmän aikuistenkin kirjalta, kuin suomeksi. Taas harmitti, että elokuvaversio piti rahanahneesti venyttää kolmeen osaan.

61. Utrio Kaari: SUNNEVA KEISARIN KAUPUNGISSA §§

310 s. Tammi 1979 5.p YK/RM

Tekstiä voisi kuvitella sovinistimiehen kirjoittamaksi. 1200-luvun Konstantinopolissa pyöritään etupäässä, ja Sunneva on parinkymmenen sivun välein kuolemaisillaan. Ei tuo lopuksikaan kuollut vaan ähkii masokistisesti yhden herttuan alla.

62. Pulla Armas J.: ”JEES, NURMIJÄRVEN MÄMMIÄ” sanoi vääpeli Ryhmy §§

n. 100 s. Karisto 1998 (1943) 12. p RM

Kokoomateoksessa Ryhmy ja Romppainen. Kaverukset ja kissa Mörökölli selvittelevät siviilissä (välirauha?) vänrikki Romppaisen kartanon tapahtumia. Roistot kiinni ja moitetta säännöstelyajan keinottelijoille.

63. Simenon Georges: MAIGRET MUISTELEE §§

168 s. Otava 1983 2.p (Osmo Mäkeläinen) RM

Simenon kirjoittaa Maigretista, joka muistelee Simenonia ja omaa elämäänsä. Jollen olisi lukenut monen monia Maigreteja, en olisi ymmärtänyt mitään. Vaikeaa teki nytkin, eikä pitkästyminen ollut kaukana.

64. Christie Agatha: MÄÄRÄNPÄÄ TUNTEMATON §§

249 s. Wsoy 1986 (Irmeli Ruuska) RM

Eräänlainen vakoilutarina, sekasotku jossa kadonneita tiedemiehiä, salainen tutkimuskeskus, tiedevarkaus, murha, varaolentoja ja varovaista lemmenalkua. Tuntemattoman fissiokeksinnön vuoksi hipoo jopa scifiä, mutta ohi viuhahtaa. Sujuvaa ajanhukkaa.

65. Lindgren Astrid: YKSITYISETSIVÄ KALLE BLOMKVIST

142 s. Wsoy 1948 (Laila Järvinen) RM

Lapsuudentuttaviahan nämä valkoisen ja punaisen ruusun veijarit minulle ovat. Kalle Mestarietsivän muistan parhaiten, mutta vetävähän tämäkin on. Hauska oli taas lukea, kuinka ”tuhannet ja taas tuhannet sielut käyvät kuolemaan ja kuoleman yöhön”. Jalokivivarkaatkin siinä sivussa napataan kiinni.

66. Chandler Raymond: TAPPAJA SATEESSA §§§§

528 s. Wsoy 1988 2.p (Rauno Ekholm) RM

Kahdeksan 30-luvulla kirjoitettua novellia. Näiden pohjalta Chandler kirjoitti usean myöhemmän dekkarin, ja samaten kehitti vähitellen Marlowe-hahmon. Vetävää rantamökkilukemista, ei mitään hömppää.

67. Le Carre John: MIES KYLMÄSTÄ §§§§

276 s. W&G 1964 2.p (Antti Salomaa) RM

Vakoilukertomus jossa mutkia riittää. Vetävää luettavaa niljaihmisistä ja heidän aatteistaan. Käsittäkseni todenmukaista toimintaa tänäkin päivänä ja omiaan vahvistamaan lukijan ihmisinhoa, ei niinkään yksittäisiä ihmisiä vaan ideologioita kohtaan.

68. Christie Agatha: NELJÄ SUURTA §§

223 s. Wsoy 2007 (1927) 5.p (Anna-Liisa Laine) RM

Teennäisen kömpelöltä maistuva Poirot-dekkari, jossa matkustellaan liikaa ja ollaan niin niin rikollisia. Liikaa porukkaakin on samassa liigassa, ei sellainen pysyisi kasassa. Tämä on se Poirot, jossa Poirotilla on veli Sherlokin malliin. Vaan eipä olekaan.

69. Palolampi E(rkki): KOLLAA KESTÄÄ §§

314 s. Wsoy 1940 RM

Talvisodan selvitystä Kollaan rintamalla. Kollaan valistusupseeri luutnantti Palolampi jatkaa tässä valistustoimintaansa. Mieluummin luen Tuntematonta sotilasta, jossa kerrotaan vain tapahtumista. Uskon, että Talvisota oli kova paikka ja suomalaiset urhoollisia. Pasifistina vastustan kaikenlaista sotatoimintaa, joten en ole oikea ihminen tämän teoksen lukijaksi. Teoksen on isäni ostanut enolleni joululahjaksi.

70. Simenon Georges: MAIGRET JA VANHA ROUVA §§§

212 s. Otava 1983 2.p (Osmo Mäkeläinen) RM

Toteavaan tyyliin kirjoitettu – kuten kaikki Maigretit – teos murhasta, toisestakin ja omistamishimosta. Calvadosia nautitaan muiden herkkujuomien lisäksi niin, että suomalainen poliisi olisi jo katkaisuhoidossa.

71. Alasalmi Päivi: VAINOLA §§

252 s. Gummerus 1996 RM

Teos oli Findandia-palkintoehdokkaana aikanaan, syytä en ymmärrä. Sujuvasti kirjoitetussa kertomuksessa toki on kartanoromantiikkaa ja yritystä kauhun puolelle, mutta koko perusasetelma ontuu. Miksi rikas kartanonherra otti paljon itseään nuoremman naisen vaimokseen? Normiseksiäkään ei tohelo halunnut eikä tyttösestä seurapiireihin ollut. Miksi koko kylä vaikenee vanhoista tapauksista? Kyllä joku postineiti tai passipoliisi olisi karmeat salaisuudet missukalle kertomut. Herkässä ovat murhatkin, ja vinkeät silmäniskut tallin nurkassa tai takkahuoneen lattialla.

72. Christie Agatha: KAIKKI PÄÄTTYY KUOLEMAAN §§

1221 s. Wsoy 1989 4.p (Anna-Liisa Laine) Sapo 172 RM

Muinais-Egyptiin sijoitettu rikoskertomus, jossa on liian paljon murhia ja liian ennalta-arvattava ratkaisu. Tosin arvattava siksi, että samaa kikkaa on käytetty dekkareissa liian usein. No jaa, tämä on kirjoitettu 1945 joten saattaa olla, että tätä on matkittu – toki myös Agatha itse. Faaraoiden Egyptiä kuvataan asiantuntevasti, olihan Christien aviomies arkeologi.

73. Päätalo Kalle: REISSUTYÖSSÄ §§§½

666 s. Gummerus 1988 YK/RM

Kalle tuoreena rakennusmestarina etsii työpaikkaa, lopulta saa myymälän rakennettavakseen ja sitä pakerruttaa valmiiksi. On puutetta ammattimiehistä, putkilakkojakin syttyy harmiksi (ei Kallen työmaalla), mutta eikös vaan rakennus aikanaan seiso paikoillaan. Leppoisaa luettavaa, ja tässä osassa kiinnostavuuttakin löytyy enemmän kuin muutamasta edellisestä. 18 Iijoki-sarjan teosta luettu, 8 edessä.

74. Kokko Yrjö: PESSI JA ILLUSIA §§½

231 s. Wsoy 1948 (1944) AV

Jatkosota jylisee taustalla, Illusia-keiju jää ristilukin kierouden takia Maan pinnalle ja tutustuu Pessi-peikkoon. Muuttavat yhteen ja kas, lapsenkin saavat. Teos on luonnontieto-opas lapsille, monet kasvit ja eläimet kuvataan ihan asiallisesti ja hämähäkkikin saa karmean rangaistuksensa. Mustavalkoiset hieman suttuiset kirjoittajan ottamat kuvat pyrkivät elävöittämään teosta. Ostin jälkisidotun kirjan Valamon Lafkasta.

75. Pohjanen Bengt: KOHTALONYÖ -44 §§

127 s. Barents 2018 (Kirsti Johansson) YK

Lapin sodan alkuhetkiä Tornionjokilaaksossa. Junat suihkivat ja joukot kuljeskelevat. Minulla on vaikeuksia seurata kokonaisuuksia Pohjasen kirjoissa. Niin nytkin.

76. Metropoliitta Panteleimon: ÄÄNISEN AALLOT §§

198 s. Myllylahti 2019 YK

Jatkosodan aikana neljä henkilöä - ”Äänisen nelikko” - kokee kaikenlaista ja poliisi Urhosen leski ratkaisee vanhoihin aikoihin liittyneet kaksi nykymurhaa ja sitten juodaan kahvia konjakin kanssa.

77. Chase James Hadley: KUOLLUT KULKEE KEVEÄSTI §§

256 s. Book Studio 1992 (Matti Hossa) YK/RM

Woodoolla leikitään, palsamoitua kuollutta kuljetellaan ja miljoonia piilotellaan vyössä. Nuori tytönhupakko sotkeentuu pahoihin asioihin, mutta lopuksi taitaa poliisin kelkkaan loppuiäkseen joutua.

78. Lang Maria: PIMEÄ ELOKUUN YÖ §§½

224 s. Gummerus 1989 2.p (Kyllikki Holmquist) RM

Leppoisa dekkari, jossa murhilla ei mellastella. Wijk ratkaisee jutun ja Puck imettää vauvaansa.

79. Joulukuun ryhmä: MATKA NEUVOSTO-SUOMESSA §§½

159 s. Lehtimiehet 1984 RM

Jussi tulee Australiasta virkamatkalle Suomeen, josta on tullut 12 vuotta aikaisemmin sosialistinen Neuvostotasavalta. Luulisinpa tekijöiden olleen hyvinkin selvillä Viron tuolloisesta tilanteesta, samassa liemessä olisi kotimaamme ollut. Neuvostoliitto hajosi, mutta Venäjäpä valtasi Krimin, joten ei tässä passaa ihan rauhamielellä elellä. Niinpä, sanoi Raid.

80. Lundberg Ulla-Leena: KUNINKAAN ANNA §§§

250 s. Gummerus 1983 (Kaija Kauppi) RM

Hyvinkin eroottinen kuvaus Annasta, joka on kotoisin Ahvenanmaalta Kuninkaan talosta. Taidemaalari Staffan käy Kökarilla maalailemassa ja Anna rakastuu, lähtee miehen kanssa Tukholmaan. Tietenkin hän palaa myöhemmin onnellisesti kotiin ja taitaapa päästä opettajaseminaariin opiskelemaan. Piruako sitä kaikenmaailman huithapeleiden perässä hyppimään. Maalarista ei tosin ole maalattu pirua vaan onneton tunari.

81. Saarisalo Aapeli: ASTARTEN UHRI §§§

380 s. Wsoy 1929 RM

Vankasti asiatietoon pohjautuva kaunokirjallinen kertomus kolmen vuosituhannen takaa. Etenkin egyptiläisten Kuolleiden kirja tulee tutuksi. Paljon muutakin autenttista kertomukseen sisältyy, osittain pitkäveteisyyteen asti. Kehyskertomus kuvaa Baabelin prinsessa Nannaa, josta tulee faaraon ykkösvaimo. Saarisalon salajuonena on selvitellä lukijalle kristinuskon paremmuutta. Fantasiaa ei valitettavasti ole tarpeeksi, jotta teos pääsisi fantasiahyllyyn.

82. Tenhunen Eeva: KEISARI SEISOO PALATSISSAAN §§§

219 s. Wsoy 1971 YK

Murhia, itsemurhia, mukavia mummoja, kirjallinen varkaus, varatuomari Martti ja aiheellisesti hylätty sulho Kari. Siinäpä aineksia ihan kelvolliseen keittoon luokassa ”katsotaan sormien läpi”. Uuteen sukuhautaankin saattaa kertojapäähenkilö kantaäidiksi päästä.

83. PRESIDENTTIKASKUT §§§

129 s. Lehmus 1961 AK

Kaskuja presidenteistä , viimeisenä UKK. Kyseessä ovat vakavasti otettavat kulttuurikaskut, ei tämä ole vitsikirja. (Vapaussodan aikana, Lahden valloituksen jälkeen Mannerheim vastaanotti Lahdessa sotilasparaatin. Tarkastaessaan tällöin joukko-osastoja Mannerheim tervehti Lahden suojeluskuntaa sanoilla: ”Hyvää päivää, lahtipojat!”)

84. Sariola Mauri: LAVEAN TIEN LAKI §§§

307 s. Gummerus 1970 RM

Oikeudenkäyntiromaani, jonka olen joskus lukenut, enkä muistanut mitään. Tuomari Viima taitaa tehdä ensiesiintymisensä tässä ulkomaillakin palkitussa kertomuksessa. Sujuvassa kiristysromaanissa murhataan ja kieroillaan ja loppuratkaisukin on nk. yllätys.

85. Griffiths Elly: RISTEYSKOHDAT §§§½

304 s. Tammi 2017 RM

Arkeologiaa, muinaisuskoa, suolamarskimaata ja paalukehiä. Ruth Galloway siinä seassa sekoilee kissojensa kanssa, joista toinen murhataan. En mielelläni lue dekkareita, joissa lapsille tehdään pahaa, mutta taitavasti tämä juttu on kokoon kyhätty. Ihmetyttää tosin, kuinka ruumiskoirat löytävät maasta vainajan. Epäilevät vastatapetun tytön löytyvän, mutta löytyvätkin muinaisluut. Puppua että löytyisivät, mitä vainuttavaa niistä enää lähtisi. Ihmissuhdekiemuroita on kirjassa liikaa.

86. Eriksson Reino: KÄY KAHVILLA §§

113 s. Altarte 2019 RM

Iisalmelaisen kulttuurikeskusjohtajan ja esperantistin ajatuksia, jotka pyörivät kahvin ympärillä. Korkealle ei tavoitella ja leppoisasti teksti kulkee. Pari esperantonkielistä runokirjaakin mies on kirjoittanut.

87. Sariola Mauri: ROTAT POIS LAIVASTA §§§

271 s. Gummerus 1986 (1956) 5.p RM

Tänä päivänä teoksen rikokset eivät onnistuisi, henkilötodistuksia tiiraillaan joka paikassa jämäkästi. Toki murhataankin, pari kertaa, ja Susikoski saa olla tarkkana. Eivät kansakoulunopettajat ole niin kilttejä kuin sanotaan (anteeksi paljastus).

88. West David: KUTSU MINUT KUOLEMAAN §

252 s. Gummerus 1962 (Toni Tolsa) Silmukka-sarja 7 RM

Tri Brean listii ihmisiä ja koiria henkimaailman keinoin. Joe saa konstit selville ja unitappaa pahan tohtorin ennen kuin tri tappaa Joen tyttöystävän jne. yhtä älykästä. Pikaluin lopun.

89. Rabelais Francois: SUUREN GARGANTUAN HIRMUINEN ELÄMÄ §

278 s. Gummerus 1947 (1534) (Erkki Ahti) Kuvitus Gustave Dore RM

Räävitöntä tekstiä, joka aikanaan kait on ollut jotensakin tavatonta. Ylisuuri ja elmomaisen kyvykäs Gargantua törttöilee niin siviilielämässä kuin sodissa ja lopuksi perustaa luostarin, jossa kaikki on sallittua. Ei naurattanut.

90. Tuuri Antti: LEVOTON MIELI §§§½

446 s. Otava 2019 RM

Antti itsekin, sekä hänen maanmittari-isänsä, tavataan tässä taiteilijaromaanissa, joka kertoo surrealisti Arvid Bromsin elämän viidennestä vaimosta aina kuolemaan asti. Pikkurikollinen alkoholisti, vankilassakin istunut maalari, ei ole loppujen lopuksikaan kovin mielenkiintoinen henkilö. Googletin hänen taulujaan, eivätkä ne kehnoja ole.

91. Symons Julian: NAHKATAKKIEN VEITSET §§

240 s. Wsoy 1995 2.p (Eero Ahmavaara) Sapo 386 YK

Moottoripyöräpoikajengi heiluttelee puukkojaan ja yksi ihminen kuolee. Sanomalehti haluaa tehdä kohujutun ja palkkaa asianajajan. Syyllinen tuomitaan syyttömäksi ja veikko hirttäytyy henkseleihinsä. 1962 kirjoitettu teos ei vielä Helvetin Enkeleitä tuntenut.

92. ILOINEN 1950-LUKU §§§§

382 s. Tammi 2003 AK

Hyvinkin yksityiskohtiin menevä selvitys vuosikymmenestä, jolloin kasvoin 16-vuotiaaksi. Paljon minulle läheistä on mukana. Selvitetään mm. elokuvat, kirjallisuus, television tulo jne. Mielihyvin luin koko runsaasti kuvitetun teoksen.

93. Valtaoja Esko: AVARUUDESTA §§§§

153 s. Ursa 2019 RM

Suppea ja perusteellinen selvitys avaruudesta. Paremminkin pakinoita kuin tietokirja, vaikka tieteellisyydestä ei tingitä.

94. Buzzati Dino: TATAARIAHO §§§

252 s. Otava 1984 (Ulla-Kaarina Jokinen) YK/RM

Yleisinhimillinen kertomus ihmisestä, joka jämähtää paikalleen, vaikka suuria suunnitelmia olisi. Takaesitteen yhteyttä Kafkan Linnaan en löytänyt. No jaa, Kafkan linnaan ei päästy sisään, Buzzatin linnasta ei päästy (ennen kuin on myöhäistä) pois.

95. Chown Marcus: ÄÄRETTÖMYYS KÄMMENELLÄ §§§½

254 s. Ursa 2019 (Suvi Syrjä) YK/RM

”50 ihmeellistä asiaa maailmankaikkeudesta” maallikkotajuisesti kerrottuina. Outoahan on, että yli 95 % maailmankaikkeudesta on fysiikoille näkymätöntä ja jopa ymmärtämätöntä. Tosin minun mielestäni jo se, että ylipäätään jotain on olemassa, on täysin käsittämätöntä.

96. Venho Johanna: ENSIMMÄINEN NAINEN §§§§

262 s. Wsoy 2019 3.p YK/RM

Sylvi Kekkosen elämässä mukana pyörivät Marja-Liisa Vartio ja Essi Renvall. Sekä tietenkin pukki-Urho ja perheen pojat. Inhimillinen kuvaus naisesta, joka ei ole niin kova eikä niin hauras kuin ajatellaan. En ole Sylvin kirjoja lukenut, joten en tiedä, julkaistiinko hänen teoksiaan Urhon vaimona vai oikeana kirjailijana. Paljon Sylvi viettää aikaa mökillä Katermassa, koiransa Isan kanssa.

97. Sariola Mauri: EI LOITSU EIKÄ RUKOUS §§

449 s. Gummerus 1959 3.p RM

Muistan joskus lukeneeni tämän suuremmalla innolla kuin nyt. Lääkärikoulutusosa on ihan kiintoisaa, samaten kunnanlääkärin työn kuvaukset, mutta ihmissuhteiden kuvaus ei Maurilta onnistu. Etenkin, jos pitäisi lempeä luritella. Susikoskissa mies on omalla alueellaan.

98. Hotakainen Markus: KOSMINEN PIMEYS VÄISTYY §§§½

272 s. Otava 2019 RM

Maailmankaikkeuden ymmärtämisen historiahan tämä teos on. Teksti lie koottu useammasta artikkelista, koska toistoa löytyy. Alaotsikko ”Maailmankaikkeuden arvoituksia” on pykätty markkinointitarkoituksessa. Toki ihmetellään mm. sitä, että maailmankaikkeuden massasta tunnetaan vain alle viisi prosenttia, 95 % on teillä tietymättömillä, jopa käsittämätöntä. Tiedetoimittaja MH on kirjoittanut vetävän teoksen.

99. Christie Agatha: VIISI PIENTÄ POSSUA §§

226 s. Wsoy 1971 2.p (Anna-Liisa Laine) Sapo 127 RM

Muistin televisiosta kaiken muun paitsi murhaajan. Mutta pitkäveteistä oli viisinkertainen juonenkuljettelu joten enempää pykäliä ei tipu. Poirotkin oli pösilö, vaikka ratkaisu löytyi.

100. Moravia Alberto: AGOSTINO §§§½

142 s. Tammi 1959 (Mirjam Polkunen) KK26 AV

Aikuistuva poika, äiti, äidin rakastaja ja pojan rantatoveripiiri sekoilevat rannalla kukin tavallaan. Poika yrittää aikuistua, mutta ilotalokin heittää hänet ulos. Agostino on yksinäinen, herkkäuskoinen, petetty ja hyväksikäytetty. Tositarina, jossa aurinko paistaa.

101. VUONNA 3000

177 s. Nysalor 2018 AK

Kotimaisia fantasianovelleja n. sadan vuoden takaa, eri lehdistä kerännyt ja toimittanut Matti Järvinen. Lukihan näitä mielenkiinnosta, mutta en riemuun revennyt. Ehkä edelliseen osaan Tulevaisuuden ihminen ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia oli jo käytetty vetävimmät jutut.

102. Valentin (E. Rislakki): PILVILINNA §§§

174 s. Otava 1958 2.p YV

Kuvitelma kuningaskunnasta sateenkaaren takana. Ihmiset haaveilevat pääsystä sinne, ja päästyään hetkeksi toimivat ihmismäisesti ja saavat suuren sekasotkun aikaan. Ihmeenkin terävää ironiaa ihmisistä sisältyy tähän pienoisilveilyyn.

103. Lehto Kirsi: ASTROBIOLOGIA §§§§

246 s. Ursa 2019 YK/RM

Alaotsikko Elämän edellytyksiä etsimässä. Koska biologia on minulle outo ala, lukeminen oli paikoittain hidasta. Lähinnä mieleen jäi, että mikäli ajattelevaa porukkaa muualta maailmankaikkeudesta löytyy, se todennäköisesti on rakentunut samojen peruspilareiden ympärille kuin meilläkin. Vettä, hiiltä, happea jne. Teos on umpitieteellinen selvitys mutta ongelmana on ensimmäisen ulkopuolisen elämän löytyminen. On outoa kuvitella, ettei muuta elämää maailmankaikkeudessa olisi. Todennäköisimmin mahdollisesti löytyvä elämä on bakteerien kaltaista. Teos on erittäin hyödyllinen tieteiskirjallisuutta lukeville.

104. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI I §§§½

289 s. Wsoy 1958 3.p (Laura Tetri) RM

Eletään 1500-lukua Italiassa. Borgioita ja muita kirkkomiehiä ja aatelisia vilisee, seassa toinen toistaan kauniimpia neitoja ja rumempia aseenkantajia. Yhteistä kaikille oveluus – yhtä nunnaa lukuun ottamatta, joka taitaa olla aito itsensä (toisessa osassa voin pettyä). Luin kirjan kait 60 vuotta sitten, mitään ei mieleen jäänyt.

105. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI II §§§§

295 s. Wsoy 1958 3.p (Laura Tetri) RM

Kieroutta, kidutusta, sotaa ja lempeä. Sepän poika Zeppo saavutti vale-Orsinina yhtä sun toista elämänsä aikana. Nunna Lucia da Narni on ainoa inhimillinen, tosin umpitaivaallinen, henkilö. Ja Orsini saa omakseen kuninkaanleski Camillan ja elo kulkee tauluja maalaillen kohti iltaruskoa. Kunnon viihdekirja.

106. Wodehouse P.G.: JALOMIELINEN JEEVES §§

184 s. Nide 1956 (Risto Kalliomaa) RM

Englantilainen yläluokka hovimestareineen ja naurettavine käytösmetkuineen pelleilee typerästi tässä teoksessa, jonka ainoa kunnon ihminen on juuri Jeeves.

107. Bunyan John: UUSI KRISTITYN VAELLUS

223 s. Päivä 2002 (1678) (Oili Räsänen) AK

Nimen edessä sana Uusi, joka tarkoittaa selitysosia. Varsinainen teksti on eräänlainen matkakertomus kohti taivaan iloa suurten vaikeuksien ja kiusauksien halki. Jouduin lukemaan harppoen, etenkin selitysosat olivat velttoja. Tiedänpä, mistä tässäkin ylen kuuluisassa teoksessa on kyse. Suinkaan en herännäiseksi heittääntynyt.

108. Gumberland Martin: PUNAINEN PALJETTIHATTU §§

213 s. Wsoy 1958 (Eero Ahmavaara) Sapo 37 YK

Sekava poliisikertomus, jonka ratkaisu on tökerösti kerrottu teoksen kansikuvassa.

109. Moravia Alberto: SIVUSTAKATSOJA §§§½

192 s. Tammi 1985 (Tuula Saarikoski) KK 217 AK

Miehen vaimo kait rakastelee miehen isän kanssa eikä asista selvää tule. Siinä sitä sivustakatsojaa. Ja vielä professorimies joka itsekin käy muita naisia tussauttelemassa. ++

110. Utrio Kaari: VANAJAN JOANNA §§§

452 s. Tammi 1991 RM/JKL

Koukeroita riittää, ja murhia sekä muuta soveliasta 1300-luvun toimintaa. Täysin epälooginen teos on viihdekirjallisuutta jos mikä. Naiset ovat kauniita, uroot koreita ja jokaisen vaatetus selostetaan aina viimeistä nappia myöten. On tässä ajankuvaa. Uskotaan kuvausta, kun ei uskomisella mitään menetäkään.

111. Boulton Marjorie: FAKTOJ KAJ FANTAZIOJ

431 s. UEA 1984 YK/YV

Laaja-alainen katsaus maailman tarinaperinteeseen. ”Tosiasioita ja kuvitelmia”. Harvasta paikasta löytää esim. zanzibarilaisen kansantarinan, tai vastaavan Tiibetistä. Boulton (1924-2017) oli englantilainen kielitieteen professori ja eräs tunnetuimpia esperantisteja maailmassa.

112. Kaila Tiina: BRUNO

241 s. Wsoy 1990 3.p YK

Tietämättömät typerykset polttavat viisaammat ja taitavammat, niin tuotokset kuin henkilötkin. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan (MW). Siitä tämä raskas teos kertoo.

113. (Nenonen Kari): HULKKONEN – PAHOLAISEN KARJATILA

124 s. Viihdeviikarit 1989 2.p RM

Wanhaherra-vainaan yksi kymmenistä kioskikirjoista. Alallaan Kari oli ammattimies.

114. Hyry Antti: AITTA §§§ §§

189 s. Otava 2000 3.p RM

Hyryn Aitta ja Uuni ovat ne kirjat, jotka luen yhä uudelleen. Nämä teokset ovat rauhan tyyssija maailmassa. Ei niissä mitään tapahdu, ja hyvä niin.

115. Sariola Mauri: ONKO TEILLÄ RUISKUKKIA? §§½

N. 160 s. Gummerus 2000 (1977) RM

Kokoomateoksessa Susikoski Suomesta. Mies ammutaan autoon, Susikoski selvittää ampujan ja huumekauppiaita paheksutaan, niin kuin oikein on. Ja lopuksi pamautetaan sairaat aivot pellolle.

116. Blomqvist Anni: TIE MYRSKYLUODOLLE §§§½

154 s. Gummerus 1988 6.p (Björn-Christer Lindgren) RM

Liekö suomentajan syytä, että teksti sujuu kömpelösti. Sitäkin kiinnostavampaa on elämä 1800-luvun saaristossa. Ensimmäisessä sarjan osassa Maija kihlataan Jannelle, eikä siinä Maijalta mitään kysytä.

117. Salakka Eino: VANHAN VALAMON PÄIVIÄ §§§½

223 s. Karisto 1988 RM

Sydämellisen leppoisaa kerrontaa Laatokan Valamossa vietetystä lapsuudesta. Einon isä oli poliisina Valamossa ennen sotaa. Olen tämän ennenkin lukenut, hyvin tunsin Einon Kuopion kirkosta.

118. Suntila Shimo ym.: RIKOKSEN LYHYET JÄLJET

32 s. Osuuskumma 2020 RM

Neljän henkilön sadan sanan mysteereitä, joita oli hyvä lukea.

119 Blomqvist Anni: LUOTO MERESSÄ §§§½

163 s. Gummerus 1988 6.p (Liisa Ryömä) RM

Selvästi parempi käännös kuin edellisessä osassa. Myrskyluodon tarina jatkuu: Maija ja Janne rakentavat asunnon ja navetan. Lapsia työntyy vuosittain, vaikka niiden alkuunpanemiseen ei viitata millään lailla. Ei ole elämä helppoa yksinäisellä meren saarella.

120. Christie Agatha: KUOLEMA LÄHETTÄÄ VIESTIN §§§

263 s. Wsoy 1989 (Anu Niroma) YK

Olin nähnyt tämän TV:stä ja muistin murhaajan. Joten tutkailin poliisien toimintaa, ja eivätkös vain päässeet oikeaan lopputulokseen. Teos ilman Marplea, Poirotia tai T&T:tä.

121. Särkkä Eeva: MUSTA MASURKKA §§

178 s. W&G 1981 YK

Siekkisen suvun sairaskertomus, joka kauhuasiantuntijoiden mukaan on kauheaa kauhua. Joten pistän fantasiahyllyyn.

122 Jansson Tove: SEURALEIKKI §§§

163 s. Wsoy 1991 (Eila Pellinen) AV

Viisaita novelleja, jotka jostain syystä virtasivat minun ohitseni.

123. Blomqvist Anni: MAIJA §§§§

157 s. Gummerus 1988 5.p (Liisa Ryömä) YK

Talven kynnyksellä Myrskyluodon talo syttyy palamaan. Väki pelastautuu navettaan, ja aikanaan, kun jäät tulevat, päästään mantereen puolelle Maijan kotitaloon. Jumalaan uskotaan ja lemmen liekki ei sammu. Tämä on syvästi inhimillinen teos.

124. Lagerlöf Selma:LEGENDOJA KRISTUKSESTA §§

193 s. Wsoy 1943 2.p (Helmi Setälä) YV

Nykymaailmassa osa kertomuksista olisi rasistisia tai sovinistisia. Pari ensimmäistä muistuttaa legendaa, loput ovat paremminkin pitkäveteisiä novelleja.

125. Lang Maria: RUUSUJA, RAKKAUTTA, RIKOKSIA §§½

228 s. Gummerus 1993 2.p (Kyllikki Holmquist) YK

On ruusutarha, Wijkin onneton kihlautumisyritys ja muutama murha. Sotku siitä syntyi ja selvitys on sekava ja pitkä. Eikä ketään saada vankilaan.

126. Palviainen Asko & Oja Heikki: MAAILMANKAIKKEUS 2021-2022

205 s. Ursa 2020 YK

Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja, joka kertoo maailmankaikkeuden tutkimisen senhetkisen tilanteen. Itselleni uutta en juuri löytänyt, Tähdet ja avaruus-lehti pitää minut muutenkin ajan tasalla. Mutta mielenkiintoiset ajat ovat uusien matkalla olevien luotainten myötä tulossa. Pitää yrittää olla hengissä vielä jonkin aikaa.

127. Blomqvist Anni: MEREN VOIMIA VASTAAN §§§½

166 s. Gummerus 1988 6.p (Liisa Ryömä) YK

Uusi talo rakennetaan. Kalastus jatkuu ja lapsiluku lisääntyy. Maija näkee huonoja enteitä, Janne putoaa jäihin ja hukkuu. Myrskyluoto-sarjan neljäs osa on yhtä ankea kuin edellisetkin. Ei elämää olisi jaksanut ilman jumaluskoa, josta ei apua ollut.

128. Lehtolainen Leena: RIVO SATAKIELI §§½

346 s. Tammi 2005 (BON) AK

Kantaaottavaa poliisitoiminnan kuvausta. Parituspiireissä pyöritään ja politiikkaa sivutaan. Erääseen populistipuolueeseen suhtaannutaan nuivasti. Ikävä kyllä laajahko teos päättyy eräänlaiseen epäuskottavaan hätärykäisyyn, joten enemmän pykäviä ei kerry.

129. Paasilinna Arto: HIRTETTYJEN KETTUJEN METSÅ §§§

240 s. SSKK 1984 JKL

Ortodoksikolttamuori Naska esiintyy monenlaisten rikollisten seurana Lapin erämaassa. Tukholmalaisia huoriakin sinne tuotetaan ja kultaa on varastettu oikein roimasti. Mitään järkeä tässä teoksessa ei ole, ja se on hyvä asia. Onneksi kettujakaan ei hirtetä, melko määrä turisteja tosin kohtaa loppunsa narun päässä.

130. Blomqvist Anni: HYVÄSTI, MYRSKYLUOTO §§§½

178 s. Gummerus 1988 5.p YK

Viidennessä ja viimeisessä osassa on vauhti liiankin päällä, Myrskyluodon väki kuolee tai muuttaa muualle, ja viimeisenä Maija pakotetaan veneeseen ja kuljetetaan ihmisten ilmoille. Teos oli kokonaisuudessaan vaikuttava.

131. Haakana Veikko O.: POIKKIKIRVES ISKEE §§

219 s. Valistus 1959 YK

Paleofiktio, joka kuuluu fantasiahyllyyn. Sarjan edellisiä osia pitkäveteisempi teos, jossa lappalaiset ovat rumia, kieroja ja hävyttömiä. Koska en ole metsästäjä, kyllästyin myös jatkuviin eläintentapposeikkailuihin. Ymmärrän, että elääkseen piti metsästää ja puolustaa itseään, en vain halua lukea susien selkärangan kakaisuista ja hirvien suistamisesta piikkiseipäisiin pyyntikuoppaan. Teoksessa on kehyskertomus, joka ei aivan toivoton ole.

132. Sanders Lawrence: VIUHKA KÄVI, MCNALLY §§½

335 s. Gummerus 1995 (Heikki Salojärvi) AK/YK

Kovin amerikkalainen kertomus murhista, catnappauksesta (Kissa kidnapattu), perinnöistä ja vähän sekavasta lemmestäkin. Taisi mukana olla hieman spiritististä meininkiä, jota ei tyystin huuhaana pidetty. Ajanhukkaa.

133. Lehtolainen Leena: TIIKERINSILMÄ §§½

344 s. Tammi 2016 (Bon) YK

Henkivartija-Hiljan toiminta on ihan virkistävää. Juonessa ei ole paljonkaan kehumista ja mielipidetuputusta on liikaa, tosin minun mielelleni oikeaan suuntaan. Murhat ratkaistaan tai ei, ja henkimaailman asioilla on liiallinen selittämätön osuus.

134. Krohn Leena: PEREAT MUNDUS §§§½

302 s. Wsoy 1998 YV

Osittain säkenöivän älyllinen kokoelma älyttömistä välähdyksistä jonkin Håkanin elämässä. Tipoittain nautittava ilotulitus. Kokemus.

135. Isomäki Risto: VEDENPAISUMUKSEN LAPSET §§§

418 s. Into 2020 YK

Eräänlainen täydennysosa teokseen Sarasvatin hiekkaa. Ei tämä ko. kirjalle pärjää. Saarnaava ääni kuuluu liiallisesti läpi. Vesivaihe ihmisen kehityksessä on mielenkiintoinen ja tsunamit tietenkin ovat todellisia. Metaanin karkaaminen, Grönlannin sulaminen ja pieni jääkausi ovat todennäköisiä. Mutta juonellinen kertomus katkeilee liikaa. Melkein pitkästyin.

136. Sariola Mauri: ISON KALAN KATISKA §§§

224 s. Gummerus 1981 YK

Asiallinen Susikoski-tapaus, jossa kerrotaan mielenkiintoisia asioita Ex Libriksistä. Perintöä tässä kytätään ja murhamielellä ammutaan. Lempi on kieroa, viinaa juodaan ja tauluja maalataan. Katiska sen sijaan nousi tyhjänä.

137. Pakkanen Outi: LINNA §§½

303 s. Otava (Seven) 2018 YK

Olavinlinnassa oopperoidaan ja naiset, poliitikot ja mäyräkoirat venkoilevat tahoillaan. Yksi tapetaan eikä kukaan jää kiinni.

138. Larsio Rauno: HARKITTU TEKO §§

200 s. Gummerus 1997 2.p YV

Tapahtumat sijoittuvat 18 minuutin aikaväliin. Venäläinen atomiohjus on lähetetty sukellusveneestä Pohjois-Atlantilta kohti Pietaria. Näinä 18 minuuttina Suomen länsirannikko evakuoidaan, paikalle kerätään lentokoneita ja laivoja, väitellään eri instansseissa erilaisista asioista, sovitaan kansainvälisesti erilaisista toimintatavoista, liet korjataan heinätkin pelloilta. Mutta mereen ohjus vinksautetaan urhean suomalaislentäjän taitokikalla, kun Hornetillaan hujelsi raketin päälle mekkaloimaan. - Kuulemma oli jokin korruptioryhmä jossain kiristämässä Venäjällä jotain. Selvähän se. Täyttä skifiä ja skifihyllyyn pääsi.

139. Terho Kaarina: UHRIPOLKU §§§

307 s. W&G 1985 YK

Rehellistä historiallista viihdettä. Sarra anglien saarelta joutuu orjaksi Suomeen. Kaikki mahdolliset kliseet ovat mukana joten lukemisessa ei tarvitse vaivata aivojaan. Liekö teokselle jatko-osaa – ainakin aitan ovella sellaista lemmenloisketta povataan. Esikuvalleen (?) Utriolle Terho toki häviää.

140. Suchet David (Geoffrey Wansell): HERCULE POIROT JA MINÄ §§

367 s. Minerva 2015 (Sirpa Parviainen) AK

Omakehukertomus Poirotia esittäneen miehen suusta. Tekstit kasasi toinen mies jottei omakehu haisisi niin pahasti. No, mielenkiintoinen kuvaus 70 filmin tekemisestä, niiden taustoista ja siitä, miten DS kehitti itselleen Poirot-hahmon. Hyvä hahmo onkin. Lienen kaikki Poirotit televisiosta nähnyt, osan useaan kertaan.

141. Mazzarella Merete: KUN KESÄ KÄÄNTYY

219 s. Tammi 2001 2.p (Risto Hannula) AV

Alaotsikko Vanhenemisen taidosta kertoo hyvin, mistä on kysymys. MM on laajalti sivistynyt, tietorikas nainen ja hänen mietteensä vanhenemisesta ovat viisaita. Ennakkoluuloni kirjailijasta naisten hömppäkirjoittajana saivat murskalopun.

142. Huovinen Veikko: KUIKKA §§§

156 s. Wsoy 1963 2.p YV

Hieman keräilyerältä tuntuvia pakinoita. Toki Huovinen kirjoittaa osaa ja juttu Ampuvat tykillä liippaa läheltä, etten vie kirjaa fantasiahyllyyn. Suomen valtio myy tykkinsä, koululaisruhmä ostaa yhden ja ampuu erään navetan mäsäksi. Ovat veijarit lisäksi navetanomistajan kanssa puhelinyhteydessä, että navettaan saadaan kolmannella ammuksella suunnattua osuma.

143. Arhippa Pirkko: KULTAVERKKO §§

233 s. Mäkelä 1982 JKL

Hieman kankea kertomus nukketeatterista, murhasta ja ihmissuhteista. Tavan mukaan epätodennäköisin on murhaaja. Seppä takoo somasti pajassaan ja eräänlainen hippiyhteisö myy kutunjuustoa torilla.

144. Oranen Kaija: KREIVIN AIKAAN §§§

454 s. Teos 2017 YK

Ison vihan ajan tapahtumia kuvataan 1700-luvulta. Tarina pohjautuu samaan legendaan, josta Juhani Aho kirjoitti JUHO-teoksensa. Pitkälti pyöritään Kajaanin linnassa, kursiiviteksteissä kerrotaan Per Brahen toimista. Kaunis Kaija ehtii rymistellä monessa mukana ja lopuksi reessä Ruotsiin paettaessa jo kolmas mies saa koetella Kaijan kohdussa kasvavan lapsen potkuja. Viihdettä, mutta asiallista.

145. Oranen Raija: JOULUN TARINA §§§

103 s. Gummerus 1998 AV

Kauniisti Riikka Juvosen kuvittama kertomus Nikolaus-pojasta, joka Tellervo-tytön ja muutaman tontun, kakkiaisen jne. kanssa tuhosi pahuuden Korvatunturilta ja pisti pystyyn Joulumaan. Hyvä siellä on lahjoja kolkutella, kun vuoren sisällä on valtava kultasuoni. Ei tämä ainakaan pelkästään lasten satukirja ole, ja siirtyy fantasiahyllyyn.

146. Meri Lauri: PENTTI SIIMES §§§

320 s. Otava 2002 AK

Alaotsikko ”Näyttämöllä, kotonaan” paljastaa juonen. Siimeksen ja hänen Elina-vaimonsa elämä vaikuttaa rauhaisalta ja onnelliselta. Kuvitettu teos on helppolukuinen ja kertoo repimättä kaikenlaista kiinnostavaa näyttelijäelämästä ja kulttuurielämästä yleensäkin.

147. Hiidensalo Venla: KARHUNPESÄ §§§§½

478 s. Otava 2014 YK

Alma pyytää kuolinvuoteellaan tyttärentytärtään etsimään Alman isän. Jäljet johtavat Venäjälle, lopulta Stalinin vainoihin. Kuollaan veljessodan leireille, kuollaan mielisairaalaan. Vanhan karhunpesän sisällä elämään tuntuu löytyvän silti suunta, ja tyttärentyttären poskilta arolta asti puhaltava tuuli pyyhkii vesitipat. Arpeuttava teos.

148. Remes Ilkka: UHRILENTO §§§

432 s. Wsoy 2001 2.p YK

Teollisesti tuotetun tuntuista tekstiä, joka ei kirjallisilla ansioilla leveile. Mutta vetävä on kertomus kaikkine kliseineen. Maailman keskuspoliisit ja tiedustelupalvelut saavat satikutia, niin kuin oikein on. Lopuksi yksi Antti vielä taitaa parantaa maailman huumehelvetin. Silleen.

149. Modiano Patrick: JOTTA ET EKSYISI NÄILLÄ KULMILLA

136 s. Wsoy 2015 (Lotta Toivanen) AK

Nobelpalkitun kirjailijan pieni muistiteos, josta minun muistiini ei mitään jäänyt. Tunnustan lukeneeni teoksen väärällä asenteella.

150. Larsson Åsa. KUNNES VIHASI ASETTUU §§§½

282 s. Otava 2008 (Sanna Manninen) YK

Dekkari, jonka voisi panna fantasiahyllyynkin. Lopputekstien mukaan kuolleet ovat mukana kaikissa Larssonin kirjoissa. Tämän Camilla Martinsson-jutun olin televisiosta katsonut. Hyvin teksti kesti kuitenkin lukemisen, etenkin koska murhaaja on selvillä alusta asti. Toisen maailmansodan lopun saksalaissekoilut vaikuttavat Ruotsiinkin ja suomalaispatologi saa työtä. Aivan minulle ei selvinnyt, miksi pari nuorta piti tappaa. Jonkin salaisuuden joka tapauksessa halutaan pysyvän piilossa.

151. Haarikko Harri: KIRJAT2020

WHH266-moniste

Pitemmänkin selvityksen whHH:n (kulttuuri)elämästä lukisi mielellään.

152. Waltari Mika: TURMS, KUOLEMATON §§ §§§

681 s. Wsoy 1955 2.p YK

Kertomus miehestä, joka menettää muistinsa salaman iskusta, toipuu, hallitsee tuulet, elää henkisesti sado-masokistisessa suhteessa kauniin Arsinoen kanssa, kiertää sodissa maalla ja merellä ja lopuksi löytää minuutensa pyhänä lukumona elämästään kertovat kivet pussissaan. Huikea fantasiahyllyteos.

153. Sinervo Elvi: VUORELLE NOUSU §§

242 s. Tammi 1948 YK

Rehellisen kommunistinen novellikokoelma, jossa inhimillinen sävy taustalla. Vähän pitkäveteiseltä tuntuivat kertomukset poliittisista vangeista ja perheenelätysongelmista. Viimeinen pitkä niminovelli kuvaa asennoitumista aborttiin. Tutustuinpä tähänkin kirjailijaan.

154. Waltari Mika: KIINALAINEN KISSA §§

390 s. Wsoy 1983 RM/AK/YV

Anteeksi Mika, mutta minusta nämä sadut olivat pitkästyttäviä. Edes Samppa Lahdenperän kuvitus ei minua riemastuttanut. Kokoelmaan on kerätty 33 tarinaa vuosilta 1929 – 1945 ja tytär Satu on ollut mukana toimittamassa. Toki kulttuurihistoriaa. Ja fantasiahyllyyn teos pääsee Turms, kuolemattoman rinnalle, joka onkin satuisampi kirja.

LOPPU