Hurttaa, Haarikkoa, Sariolaa ja parempilahjaista pappia?

Luin: 

61. Hurtta Boris & Haarikko Harri: MESTARIEN SIIVILLÄ

40 s. Whh 241 2021 YK

Tolkienin ja Conan Doylen siivillä kuljetaan krapu(la)kyydissä. Lopussaselitetyt jutut lepattavat taustan tietäen surumielisessä iltaruskossa. Eräs aikakausi on päättynyt. Toinen jatkiaa.

 

62. Sariola Mauri: SUSIKOSKEN VAIKEIN JUTTU §§½

223 s. Gummerus 1992 4.p AV

Koska olin tämän ennenkin lukenut, ei minun tarvinnut ihmetellä ihmeellisiä tapahtumia. Alussa kaikkitietävä kertoja kertoo tarinan, joka lopussa onkin murhamiehen suunnitelma. Jotenkin ei logiikka pelaa. Lukupaikkaan oli sopivaa tekstiä.

63. Nortia Martti: ROVASTIN RAPORTTI §§§

254 s. W&G 1980 YK

Pappismies, Miitta Sorvalin isä ja Tuomas Holopaisen ukki, kertoo papinelämästään ympäri Suomea. Kerronta on lempeää, kuten papille sopii, myös hieman itseironista ja muitaymmärtävää. Ei ollut paha pappi.

 

*****************

Huomenna lähdemme rantamökille. Noin viikon päästä palaamme rokotukseen, äänestykseen ja lääkärikäyntiin. Jaloissani on jotain vikaa. Saattaa toivottavasti johtua kolarista 60 vuotta sitten, jolloin molemmat jalat murskaantuivat.

Pulla vaihtohyllystä ym.

 Kirjoja, nyt ihan ilmaiselksi.

 Enpä Pullasta tiedä  juuri muuta kuin Ryhmyt ja Romppaiset, sekä "avaruusromaanin" Lentävä lautanen sieppasi pojat:

[Pulla Armas J.: LENTÄVÄ LAUTANEN SIEPPASI POJAT **

176 s. Otava 1954 YK

Kuussa ja Marsissa pyöritään, pojat Aimo ja Pekka tekevät lapsellisia kolttosiaan ja Mars on täynnä fiksuja ja julmia muurahaisia. Vaisuhko tarina tämä on Ryhmyn ja Romppaisen tekijältä.] 

Pulla oli Ranskan ystävä, joten vuonna 1936 häneltä tällainen teos julkaistiin. Saatan lukea.

 

 Toinen kirjaston vaihtohyllystä ottamani teos on vuodelta 1944, Ilmari Kiannon elämäkerta.

Vielä otin Dostojevskin kirjan Pelurit, 1. painos vuodelta 1959. Ja vielä yhden aakkosdekkarin sisarelle vietäväksi. Ei kirjahankinnoissa aina rahapussi tyhjene.

Muukalaisvihaa? ja moraalitonta teurastusta

 Luettua, fantasia-alalta kumpikin.

59. Parkkinen Jukka: KORPPI JA KUMPPANIT §§

87 s. Wsoy 1989 YK

Eläintarinoita, joissa eläimet puhuvat ja toimivat ihmismäisinä. Teoksen voi käsittää joko luonnonsuojelullisena – vieraslaji minkki on haitallinen peto – tai muukalaisvastaisena. Tekijä lienee edellistä mieltä. Lastenkirja, saa sijansa fantasiahyllyssä.

 

60. Karimo Aarno: KOHTALON KOLMAS HETKI ¤

382 s. Wsoy 1935 2.p YK

Alaotsikko Suomen ja Venäjän sota 1967 – 68. Suomalaiset ovat rakennelleet komeita ilmasukellusaluksia ja paljon muitakin erinomaisia teurastuslaitteita, joilla käydään moraaleista piittaamatonta sotaa. Tämän sodan toki suomalaiset voittavat, ja satakielten laulaessa soutelevat sankari Kajava nuorikkoineen saareen kutemaan. Ehkä ällöttävin koskaan läpiharppomani teos.

 

Minun kirjassani ei ole kansipaperia, joten tämä kuva on otettu netistä.

Paluu kaupunkiin kvanttien kera

 Viime yönä meni rantamökin yli sellainen ukonilma, että monta samanlaista en muista. Mutta aamulla ajoimme rauhassa kaupunkiin Puustellin leipomokahvilan kautta. Panen vielä tähän kuvan rantamökin kaivon kannelta. Maapähkinöitä siinä pistellään:

Luinkin:

57. Mäkelä Juhani: PÄÄASIASSA PÄÄKAUPUNKI §§½

237 s. Wsoy 2000 AV

Pakinoita Helsingistä. Mukana mm. vieraita avaruudesta ja puhuva Havis Amanda. Mutta teos on 2000-luvulta, fantasiahyllyyn ei siis ole tunkemista.

58. Rovelli Carlo: TODELLISUUS EI OLE SITÄ MILTÄ SE NÄYTTÄÄ

250 s. Ursa 2019 (Tuukka Perhoniemi) RM/YK

Alaotsikko Kohti kvanttigraviaatiota selittää, mistä on kyse. Ei kvanttifysiikkaa kovin kansantajuisesti voi esittää, mutta joten kuten pysyin kärryillä. Paras anti: Avaruus = gravitaatiokenttä. Eikä mitään muuta ole aikuisten oikeasti olemassa kuin kvanttivärähtelyä. Mutta kulkeeko aika kvantteina, sitä ei sanota.

 

 

Sateenkaari ja monenlaista luettua

 Rantamökillä illalla putkahti sateenkaari taivaalle. Piti se käydä laiturilta kuvaamassa:

Luin, viimeisen rantamökillä. 

53. Stout Rex: KUOLEMAN KÄSIKIRJOITUS §½

286 s. Wsoy 1997 (Timo Martin) Sapo77 YK

Hylätty käsikirjoitus, murha ja sotku. Tylsä juttu, jonka loppulukeminen meni harppomiseksi.

54. Kivi Aleksis: SEITSEMÄN VELJESTÄ §§§ §§

600 s. Wsoy 1919 ja 1950 AK

Loistelias rikaskielinen teos, joka on hyvä lukea goottilaisilla kirjaimilla (fraktuura). Luin teoksen enimmäkseen pienemmästä 1950-laitoksesta, osittain katselin Gallen-Kallelan kuvituksen 1919-laitoksesta, koska siinä on käytetty enemmän värejä. Teksti on aivan sama, jopa samankokoinen. Uudempi teos on tarkoitettu vain seisomaan komeana kirjahyllyssä, siinä on hatara liimasidos. Tekstiin sisältyy useita fantastisia kertomuksia, joiden takia kirjan voisi pistää myös fantasiahyllyyn.

(Tästä, eli Kiven teoksesta, oli jo eri postaus ja kuva jokin aika sitten)

55. Christie Agatha: LORDIN KUOLEMA §§§

314 s. Wsoy 1993 (1933, 1953) 8.p (Eila Pennanen) Sapo 1 YK

Kunnon Poirot-tutkimus, josta olisi nauttinut vielä enemmän, ellei olisi jokin aika sitten katsonut tämän televisiosta. Ja toki lukenut olin ennenkin.

56. Hämäläinen Simo: MOEBIUKSEN LEHTI §§§

188 s. Gummerus 1993 RM

Novellikokoelma, jossa aluksi perusnovellitavaraa ja lopuksi scifiä ja fantasiaa. Tässä SH ei kirjoita niinkään kevyttä huumoria vaan jopa kantaaottavaa proosaa. Toki fantasiahyllytavaraa.

 

Rantamökillä 15-20.5.2021

 Tulimme rantamökille hellejakson päätyttyä. Sisällä oli sentään 14 astetta ja ulkonakin päivällä yli 20. Tulta poltimme takassa, puut pitkittäin, niin kuin parempi on.

 

Tulokahvit joimme terassilla konjakin kera. Vesi- ja pikkulintuja pyörii ympärillä, orava käy kaivon kannella pähkinöitä syömässä, Ludvig (metsämyyrä) on virkeänä kotonaan ulkohuussissa.

Naapurin Vesku lupasi kaataa puolivälistä katkenneen koivun seuraavalla käynnillään. Siitä saamme lisää polttopuuta, ei tarvitse niin paljon raahata metsämökiltä.

Seitsemän veljestä. Taas kerran.

 Luin taas parhaan suomeksi kirjoitetun teoksen:

54. Kivi Aleksis: SEITSEMÄN VELJESTÄ §§§ §§

600 s. Wsoy 1919 ja 1950 AK

Loistelias rikaskielinen teos, joka on hyvä lukea goottilaisilla kirjaimilla (fraktuura). Luin teoksen enimmäkseen pienemmästä 1950-laitoksesta, osittain katselin Gallen-Kallelan kuvituksen 1919-laitoksesta, koska siinä on käytetty enemmän värejä. Teksti on aivan sama, jopa samankokoinen. Uudempi teos on tarkoitettu vain seisomaan komeana kirjahyllyssä, siinä on hatara liimasidos. Tekstiin sisältyy useita fantastisia kertomuksia, joiden takia kirjan voisi pistää myös fantasiahyllyyn.

 

Metsämökillä, vähän Iisalmessakin

 Kävimme metsämökillä hakemassa auton täyteen halkoja rantamökille kesän mittaan vietäviksi. Kaivoin ojaa tielle savusaunan ja päärakennuksen puoleenväliin pihatien poikki. Tulva lainehtii, viemäriputki kait on romahtanut eikä pihaan pysty ajamaan.

Ei mökki vinossa ole, kuvaaja oli.

Savusauna sen sijaan on lysyssä.

 

Eikä mökin kunnossa ole kehumista.

**************

Eilen kävimme Iisalmessa. Helleilma, emmekä kirpputoreilta mitään löytäneet. Syömässä kävimme Olvin oluthallissa, missä on erinomainen lounas. Ja kahvit joimme Torikahvilassa.

Hampaat ja Hämäläinen

Kävin hammaslääkärissä. Vuosittain suutani on hoitanut vanha Björn, joka on toiminut pienimmän vaivan kautta. Mies siirtyi eläkkeelle ja uusi tarmokas Tuuliainen pisti tuulemaan. Kuun lopulla suuhun tehdään parikin leikkausta, poistetaan yksi viisaudenhammas ja toiselle toralle tehdään sivujuurihoito. Pitää ne teettää, kun ihan pikainen hengenheitto ei luultavasti ole ovella. Ellei käy kuin Borikselle.

Luinkin:

52. Hämäläinen Simo: VUOSISADAN MITTAINEN MIES §§§

251 s. Gummerus 1999 RM/YK

Päähenkilö – Leninin tai Stalinin siittämä? – vaikuttaa monin tavoin Suomen kohtaloihin. Hän mm. puuhailee pienenä Veljessodassa, pelastaa Mannerheimin hengen ja vaikuttaa ratkaisevasti Talvisodassa Ihantalan puolustusvoittotaisteluun. Jotenkin tuli mieleen Forrest Gump. Harkitsen vielä, kelpaako teos fantasiahyllyyn.

Kirjoja ostamassa

 Kävimme Kontissa ja Elävässä Kaupassa. Kuusi kirjaa pääsi mukaan:

Mukana kaksi puuttunutta Sapoa: Christie: Lordin kuolema ja Stout: Kuoleman käsikirjoitus. Sapo-lukumme on nyt 349. Lisäksi Valtaojan kootut kolumnit ENSIMMÄINEN KOIRA KUUSSA ja pari Parkkisen satukirjaa, jotka pääsevät fantasiahyllyyn. Yksi Pakkasen dekkarikin on mukana.

Jäiden lähtö

 Palasimme viikon rantamökkireissusta sisaren kautta kaupunkiin. Viimeisenä iltana jäät lähtivät laiturin edestä, yhtäkkiä. 

Kuvapari ennen - jälkeen.

Yhden kirjan ehdin vielä ennen kotiinpaluuta lukea:

51. Kojo Viljo: NÄIN PUHUI SARAHUHTA §§

303 s. Otava 1961 RM

Kojon viimeinen romaani, eräänlainen veijarihuijarikertomus, ei isommin minua ilahduttanut. Kojon maalaiselämäkuvaukset ovat enemmän minulle mieleen. Kaksi lapsuudenystävää elää elämäänsä kortti- ym. huijareina. Toinen, Antti Sarahuhta, parantaa tapansa. Toinen ei taida parantaa. Tylsää.

Lempi, Kaari ja Ilmari

 Kävin viiden aikaan kuvaamassa auringon nousun terassilta. Pakkasta 2 astetta. Huomenna palaamme kaupunkiin joksikin aikaa.

 Luettu on.

48. Jääskeläinen Lempi: NUNNA §§½

314 s. Otava 1934 RM

Suomalainen Cecilia lähtee Puolaan naisluostariin. Raskasta ja epäinhimillistä on, mutta pois ei pääse. Ennen nunnaksivihkimistä kuitenkin hän saa luvan käydä kotonaan Suomessa, ja Suomeen hän jää. Teoksen tekomotiivina lie halu arvostella luostarilaitosta. Kyllä Lintulan ja Valamon luostarit ovat tyystin toisenlaisia paikkoja, sanoo läheltä asiaa seurannut eli minä.

49. Utrio Kaari: IISALMEN SERKKU §§½

558 s. Tammi 1996 2.p RM

Porvariproletaarisia kertomuksia, joista viimeisen pitkän Rautalilja-kertomuksen olin viime vuonna lukenut. Sekaan mahtui muutama tökerö tekele. Tämä vasta maistui rahastukselle.

50. Kianto Ilmari: SALAINEN PÄIVÄKIRJANI §§§

137 s. Otava 1980 RM

Niljakas sovinistimies kertoo talvesta 1927 – 28 Turjanlinnassa. Taloudenhoitaja Alma Koponen joutuu niin sanallisen kuin fyysisen väkivallan kohteeksi. Vierekkäin maataan ja alasti saunotaan yhdessä, Ilmarin mukaan puhtaasti ilman seksiyhteyttä. Joopasun joo. Nämä muistiinpanot oli tarkoitettukin julkaistaviksi, joten todistusarvoa ei tekstillä ole. Hyvin moukka mies kirjoittaa. (Kaikki tulkinnat viimeisestä lauseesta ovat oikein.)