Palasimme viikon rantamökkireissusta sisaren kautta kaupunkiin. Viimeisenä iltana jäät lähtivät laiturin edestä, yhtäkkiä.
 |
| Kuvapari ennen - jälkeen. |
Yhden kirjan ehdin vielä ennen kotiinpaluuta lukea:
51. Kojo Viljo: NÄIN PUHUI SARAHUHTA §§
303 s. Otava 1961 RM
Kojon viimeinen romaani, eräänlainen veijarihuijarikertomus, ei isommin minua ilahduttanut. Kojon maalaiselämäkuvaukset ovat enemmän minulle mieleen. Kaksi lapsuudenystävää elää elämäänsä kortti- ym. huijareina. Toinen, Antti Sarahuhta, parantaa tapansa. Toinen ei taida parantaa. Tylsää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti