Aurinko laskee vaikka nouseekin. Ota siitäkin selvää.

Koronavuosi loppuu. Ainoastaan ulkomaanmatkailu jäi tältä vuodelta vähiin - keväällä yksi Tallinnan keikka - mutta muuten elämä kulki  suurin piirtein normaaleja latujaan. Yleensäkin eristäydyn ihmisistä, joten koronakaranteeni muistutti yleiselämää.

Pannaan tämä kuva vielä esille edustamaan iltaa kohti kulkevaa elämäämme. Siitä huolimatta, että kuva on aamulla otettu rantamökin laiturilta. (Tulikohan tähän jotain sala-ajatusta mukaan?)

*****************

 Luin, tämän vuoden viimeiset loppuun saatetut teokset:

153. Sinervo Elvi: VUORELLE NOUSU §§

242 s. Tammi 1948 YK

Rehellisen kommunistinen novellikokoelma, jossa inhimillinen sävy taustalla. Vähän pitkäveteiseltä tuntuivat kertomukset poliittisista vangeista ja perheenelätysongelmista. Viimeinen pitkä niminovelli kuvaa asennoitumista aborttiin. Tutustuinpä tähänkin kirjailijaan.

154. Waltari Mika: KIINALAINEN KISSA §§

390 s. Wsoy 1983 RM/AK/YV

Anteeksi Mika, mutta minusta nämä sadut olivat pitkästyttäviä. Edes Samppa Lahdenperän kuvitus ei minua riemastuttanut. Kokoelmaan on kerätty 33 tarinaa vuosilta 1929 – 1945 ja tytär Satu on ollut mukana toimittamassa. Toki kulttuurihistoriaa. Ja fantasiahyllyyn teos pääsee Turms, kuolemattoman rinnalle, joka onkin satuisampi kirja.

Turms, kuolematon. Ja Harri, wh

 Luettu:

 

150. Larsson Åsa. KUNNES VIHASI ASETTUU §§§½

282 s. Otava 2008 (Sanna Manninen) YK

Dekkari, jonka voisi panna fantasiahyllyynkin. Lopputekstien mukaan kuolleet ovat mukana kaikissa Larssonin kirjoissa. Tämän Camilla Martinsson-jutun olin televisiosta katsonut. Hyvin teksti kesti kuitenkin lukemisen, etenkin koska murhaaja on selvillä alusta asti. Toisen maailmansodan lopun saksalaissekoilut vaikuttavat Ruotsiinkin ja suomalaispatologi saa työtä. Aivan minulle ei selvinnyt, miksi pari nuorta piti tappaa. Jonkin salaisuuden joka tapauksessa halutaan pysyvän piilossa.

151. Haarikko Harri: KIRJAT2020

WHH266-moniste

Pitemmänkin selvityksen whHH:n (kulttuuri)elämästä lukisi mielellään.

152. Waltari Mika: TURMS, KUOLEMATON §§ §§§

681 s. Wsoy 1955 2.p YK

Kertomus miehestä, joka menettää muistinsa salaman iskusta, toipuu, hallitsee tuulet, elää henkisesti sado-masokistisessa suhteessa kauniin Arsinoen kanssa, kiertää sodissa maalla ja merellä ja lopuksi löytää minuutensa pyhänä lukumona elämästään kertovat kivet pussissaan. Huikea fantasiahyllyteos.

Joulu. Jalo juhla ilman jalo(ja muutakin)viinaa

 Jouluaatto. Käynti hautausmaalla. Jouluateria. Peruskamaa, joka ei käynyt liikaa voimille.

Jouluseimi ilman Jeesusta.

 

Joulupukit rivissä. Halkipukki vasemmalla.

 

Metsäkuusi. Pois meistä, että muovikuusta pystyttelisimme.

Nobelkirjailijaakin tavailin

 Luin:

 

148. Remes Ilkka: UHRILENTO §§§

432 s. Wsoy 2001 2.p YK

Teollisesti tuotetun tuntuista tekstiä, joka ei kirjallisilla ansioilla leveile. Mutta vetävä on kertomus kaikkine kliseineen. Maailman keskuspoliisit ja tiedustelupalvelut saavat satikutia, niin kuin oikein on. Lopuksi yksi Antti vielä taitaa parantaa maailman huumehelvetin. Silleen.

149. Modiano Patrick: JOTTA ET EKSYISI NÄILLÄ KULMILLA

136 s. Wsoy 2015 (Lotta Toivanen) AK

Nobelpalkitun kirjailijan pieni muistiteos, josta minun muistiini ei mitään jäänyt. Tunnustan lukeneeni teoksen väärällä asenteella.

******************************

Pitkästä aikaa kävin kirkossakin, yhdet hautajaiset laulamassa. Ortodoksiset hautajaiset ovat erittäin vaikuttava kokonaisuus (ja paljon saa kuorolainen laulaa). 

Rustasta haimme joulukuusen. Ihan oikean metsäkuusen. Ja muutaman hyasintin. Viikon päästä joulu on ohi. Sitten on vielä uusi vuosi ja keskitalvi edessä.

Nuorena on koulu aloitettava jotta eläkkeelle pääsisi.

 Turha väittää, etten ole koulutusta saanut henkilö. Kuvassa imen tietoa ja viisautta itseeni Vastilan kansakoulun rappusilla jokin aika sitten. Seison alarivissä vasemmalla. Isänikin on päässyt kuvaan yläriville.

Elävässä kaupassa

 Aikamme kuluksi ajoimme Siilnjärvelle ja siellä Elävään kauppaan. Siilinjärvellä maskinkäyttö tuntuu olevan vähäistä.  Kirjojakin tuli ostettua. Tantun 500 valittua lie mukavin löytö. Eivätkä Karin piirrokset hassumpia ole. Muutama menee sisarelle. 12 tuolia meillä on ennestään, mutta on se niin mainio teos, että joutaa niitä kaksikin olla. Edellinen on vanha painos ilman kansipaperia. Rahaa meni peräti 2,5 €.
 

************

KirjaSampossa on sotkettu kaksi henkilöä yhdeksi, eli minut ja runoilija Pekka Virtanen. Otin yhteyttä, ja tekstejä parannellaan. Vielä on homma kesken. Tästä pääsee minun esittelysivulleni.

Talviunilla karhunpesässä

 Luin:

 

146. Meri Lauri: PENTTI SIIMES §§§

320 s. Otava 2002 AK

Alaotsikko ”Näyttämöllä, kotonaan” paljastaa juonen. Siimeksen ja hänen Elina-vaimonsa elämä vaikuttaa rauhaisalta ja onnelliselta. Kuvitettu teos on helppolukuinen ja kertoo repimättä kaikenlaista kiinnostavaa näyttelijäelämästä ja kulttuurielämästä yleensäkin.

147. Hiidensalo Venla: KARHUNPESÄ §§§§½

478 s. Otava 2014 YK

Alma pyytää kuolinvuoteellaan tyttärentytärtään etsimään Alman isän. Jäljet johtavat Venäjälle, lopulta Stalinin vainoihin. Kuollaan veljessodan leireille, kuollaan mielisairaalaan. Vanhan karhunpesän sisällä elämään tuntuu löytyvän silti suunta, ja tyttärentyttären poskilta arolta asti puhaltava tuuli pyyhkii vesitipat. Arpeuttava teos.

 *********************

Adventtiaika kuluu eristyksissä. Mielessä pyörii toive paremmasta - ehkä ensi vuonna pääsee jo Tallinnaan. Ehkä vielä kerran Kanarialle.  Toivottavasti edes Varkauteen.  No, rantamökille asti kait vielä eloa riittää. Jollei riitä, haitanneeko tuokaan mitään.

Fantasiaa muistellessa

 Menin läpi lukemieni fantasiakirjojen listaa. Joissakin teoksissa olisin voinut muuttaa pisteytystä, mutta olkoon. Teinpä niistä tällaisen luettelonkin, jossa mukana ovat minua eniten miellyttäneet:

Yli nelitäpläiset:

Aapeli: PIKKU PIETARIN PIHA ****

Airola Väinö: KEKSIJÄN VOITTO ****

Haltio Yrjö: MALKA MIDIANILAINEN §§§§

Heporauta Elsa: SEERITIN RAKKAUDENTIE §§§§

Ingman A.: RIMPISUON USVAPATSAS ****

Isomäki Risto: GILGAMESIN TAPPIO §§§§§

Isomäki Risto: KRISTALLIRUUSU §§§§

Isomäki Risto: PIMEÄN PILVEN RITARIT §§§§

Jalonen Olli: ISÄKSI JA TYTTÄREKSI §§§§

Jansson Tove: MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI ****

Kallas Aino: PYHÄN JOEN KOSTO ****

Kallas Aino: REIGIN PAPPI ****

Kallas Aino: SUDENMORSIAN §§§§

Karumo Veikko: OLENKO MINÄ NYT KUUSSA? ****

Kilpi Volter: GULLIVERIN MATKA FANTOMIMIAN MANTEREELLE §§§§

Koivukoski Tauno: PALUU ALKUUN ****

Krohn Leena: TRIBAR ****

Kurtén Björn: MUSTA TIIKERI §§§§

Manner Sulevi: ISÄ, MITÄ TAPAHTUI? §§§§

Martinheimo Asko: JÄÄHISTEN MAHTI ****

Nykänen Martti: VASKILINNAN SATUJA ****

Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ ****

Paasilinna Arto: UKKOSENJUMALAN POIKA §§§§

Paulaharju Samuli: TUNTURIEN YÖPUOLTA ****

Salama Hannu: AMOS JA SAARELAISET §§§§

Schildt Runar: SATEENKAARI ****

Seilonen Kalevi: METSÄROISTO §§ §§§  

 

Suutari Viljo: PUNAINEN PILVI  §§§§

Topelius Z.: LJUNGARSIN TARU ****

Utrio Kaari: TUULIHAUKKA §§§ §§

Utrio Kaari: VASKILINTU ***** 

Waltari Mika:  TURMS KUOLEMATON  §§§§§ 

Verronen Maarit: KULKUREITA & UNOHTAJIA ****

Verronen Maarit: VIIMEINEN LAPSITÄHTI §§§§

Verronen Maarit: ÅLÅ MAKSA LAUTTURILLE §§§§

Väyrynen Taru ja Tarmo: JÄÄSILMÄ §§§§

 

Muuten mieleen jääneet:

Aarniaho V.: VENUS-TÄHDEN MUUKALAINEN §§§

Karma Johannes: MAAILMAN LOPPU ***

Laitinen Jaakko: KUOLEMAN KELLARIT §§(§)

Lumiala Veli: ATOMINSÄRKIJÄ

Saarisalo Aapeli: ASTARTEN UHRI §§§

SUOMEN KANSAN SATUJA JA TARINOITA

Tabet Sirpa: PUNAINEN METSÄ §§§

Wainio J. V.: PERMAN JOUSI §§§

Valakivi L.: TARSA JA PAKOLUOLAN SALAISUUS ***

Wilkuna Kyösti: MIEKKA JA SANA I *** 

Koko luettu lista löytyy kohdasta LUETTU FANTASIA. 

Jopa Orastaa

 Luin:

 

144. Oranen Kaija: KREIVIN AIKAAN §§§

454 s. Teos 2017 YK

Ison vihan ajan tapahtumia kuvataan 1700-luvulta. Tarina pohjautuu samaan legendaan, josta Juhani Aho kirjoitti JUHO-teoksensa. Pitkälti pyöritään Kajaanin linnassa, kursiiviteksteissä kerrotaan Per Brahen toimista. Kaunis Kaija ehtii rymistellä monessa mukana ja lopuksi reessä Ruotsiin paettaessa jo kolmas mies saa koetella Kaijan kohdussa kasvavan lapsen potkuja. Viihdettä, mutta asiallista.

145. Oranen Raija: JOULUN TARINA §§§

103 s. Gummerus 1998 AV

Kauniisti Riikka Juvosen kuvittama kertomus Nikolaus-pojasta, joka Tellervo-tytön ja muutaman tontun, kakkiaisen jne. kanssa tuhosi pahuuden Korvatunturilta ja pisti pystyyn Joulumaan. Hyvä siellä on lahjoja kolkutella, kun vuoren sisällä on valtava kultasuoni. Ei tämä ainakaan pelkästään lasten satukirja ole, ja siirtyy fantasiahyllyyn.

 

Matkalla ja luettua

 Luin:

 

141. Mazzarella Merete: KUN KESÄ KÄÄNTYY

219 s. Tammi 2001 2.p (Risto Hannula) AV

Alaotsikko Vanhenemisen taidosta kertoo hyvin, mistä on kysymys. MM on laajalti sivistynyt, tietorikas nainen ja hänen mietteensä vanhenemisesta ovat viisaita. Ennakkoluuloni kirjailijasta naisten hömppäkirjoittajana saivat murskalopun.

142. Huovinen Veikko: KUIKKA §§§

156 s. Wsoy 1963 2.p YV

Hieman keräilyerältä tuntuvia pakinoita. Toki Huovinen kirjoittaa osaa ja juttu Ampuvat tykillä liippaa läheltä, etten vie kirjaa fantasiahyllyyn. Suomen valtio myy tykkinsä, koululaisruhmä ostaa yhden ja ampuu erään navetan mäsäksi. Ovat veijarit lisäksi navetanomistajan kanssa puhelinyhteydessä, että navettaan saadaan suunnattua kolmannella ammuksella osuma.

143. Arhippa Pirkko: KULTAVERKKO §§

233 s. Mäkelä 1982 JKL

Hieman kankea kertomus nukketeatterista, murhasta ja ihmissuhteista. Tavan mukaan epätodennäköisin on murhaaja. Seppä takoo somasti pajassaan ja eräänlainen hippiyhteisö myy kutunjuustoa torilla.

 

**********************

Olin koko viikon sisaren luona Jyväskylässä. Kuljin yleisillä kulkuneuvoilla. Juna oli palatessa melko täynnä ja nirppanokkanaisia oli muutama ilman kasvosuojaa toisilleen lirkuttamassa. Toivottavasti eivät tartuttaneet koronoita ympärilleen. Suurin osa matkustajista oli asianmukaisesti suojattuja. 

Sisaren kanssa katselimme taas vanhoja valokuvia. Tässä äitini hyvinkin nuorena.

 

Poirot uhripolulla

 Luin:

 

139. Terho Kaarina: UHRIPOLKU §§§

307 s. W&G 1985 YK

Rehellistä historiallista viihdettä. Sarra anglien saarelta joutuu orjaksi Suomeen. Kaikki mahdolliset kliseet ovat mukana joten lukemisessa ei tarvitse vaivata aivojaan. Liekö teokselle jatko-osaa – ainakin aitan ovella sellaista lemmenloisketta povataan. Esikuvalleen (?) Utriolle Terho toki häviää.

140. Suchet David (Geoffrey Wansell): HERCULE POIROT JA MINÄ §§

367 s. Minerva 2015 (Sirpa Parviainen) AK

Omakehukertomus Poirotia esittäneen miehen suusta. Tekstit kasasi toinen mies jottei omakehu haisisi niin pahasti. No, mielenkiintoinen kuvaus 70 filmin tekemisestä, niiden taustoista ja siitä, miten DS kehitti itselleen Poirot-hahmon. Hyvä hahmo onkin. Lienen kaikki Poirotit televisiosta nähnyt, osan useaan kertaan.

 ******************

Marinaosuus:

Kuopion kausi-influenssarokotukset ovat kaaoksessa. Sunnuntaina meidän pitäisi saada rokote, nähtäväksi jää, onnistuuko. Jonot ovat valtavia ja rokotteet loppuvat. Järjestelyjohtaja joutaisi jonoon työvoimatoimistoon.

 Päivitys: Jotain oli opittu. Kävelimme vaimon kanssa sisään neuvolaan ja saimme heti kausirokotteen.

Harkittua vitkuttelua

 Luin:

 138. Larsio Rauno: HARKITTU TEKO §§

200 s. Gummerus 1997 2.p YV

Tapahtumat sijoittuvat 18 minuutin aikaväliin. Venäläinen atomiohjus on lähetetty sukellusveneestä Pohjois-Atlantilta kohti Pietaria. Näinä 18 minuuttina Suomen länsirannikko evakuoidaan, paikalle kerätään lentokoneita ja laivoja, väitellään eri instansseissa erilaisista asioista, sovitaan kansainvälisesti erilaisista toimintatavoista, liet korjataan heinätkin pelloilta. Mutta mereen ohjus vinksautetaan urhean suomalaislentäjän taitokikalla, kun Hornetillaan hujelsi raketin päälle mekkaloimaan. - Kuulemma oli jokin korruptioryhmä jossain kiristämässä Venäjällä jotain. Selvähän se. Täyttä skifiä ja skifihyllyyn pääsi.

 

Iso katiska, ja moukka kaupassa

 Luin:

 

136. Sariola Mauri: ISON KALAN KATISKA §§§

224 s. Gummerus 1981 YK

Asiallinen Susikoski-tapaus, jossa kerrotaan mielenkiintoisia asioita Ex Libriksistä. Perintöä tässä kytätään ja murhamielellä ammutaan. Lempi on kieroa, viinaa juodaan ja tauluja maalataan. Katiska sen sijaan nousi tyhjänä.

 

137. Pakkanen Outi: LINNA §§½

303 s. Otava (Seven) 2018 YK

Olavinlinnassa oopperoidaan ja naiset, poliitikot ja mäyräkoirat venkoilevat tahoillaan. Yksi tapetaan eikä kukaan jää kiinni.

********

Omistan tällä hetkellä 75 Mauri Sariolan kirjoittamaa kirjaa.  Kokoelma sijaitsee rantamökillä. 

Ps. Kävimme kaupassa, liki kaikilla oli maski.  Kaksi miestä keskusteli: - Et pannut maskia naamaan?  - Ei siitä mitään hyötyä ole, tarttuu tauti kuulemma vaikka pitäisinkin.

 Sellaista humanismia.

Kirja ja toinenkin

 

Menimme Elävään kauppaan (paikallinen kierrätyskeskus). Siellä kaikki kirjat maksoivat 20 senttiä. 12 kirjaa ostimme, joten laskua tuli 2,40 €. Mukana muun muassa Sariolan  ISON KALAN KATISKA, joka minulta puuttui. Netissä pyytävät siitä jopa 24 euroa. Muutama näistä kirjoista minulla on jo ennestään, ne menevät sisarelle. Ja Coelho ei ole minun ostokseni. Kuvaa näpäyttämällä nimet erottuvat.

Vettä, jäätä, tsunameja ja loppu

 Luin:

 

135. Isomäki Risto: VEDENPAISUMUKSEN LAPSET §§§

418 s. Into 2020 YK

Eräänlainen täydennysosa teokseen Sarasvatin hiekkaa. Ei tämä ko. kirjalle pärjää. Saarnaava ääni kuuluu liiallisesti läpi. Vesivaihe ihmisen kehityksessä on mielenkiintoinen ja tsunamit tietenkin ovat todellisia. Metaanin karkaaminen, Grönlannin sulaminen ja pieni jääkausi ovat todennäköisiä. Mutta juonellinen kertomus katkeilee liikaa. Melkein pitkästyin.

 ***************

Jumalille kiitos. Donald Trump on syrjäytetty ja maailma saattaa olla hieman parempi paikka elää.

Pölhö. Fiksu paikka.

 Metsäretkellä hyvinkin. Paikan nimi on Pölhö. Valitettavasti ei ollut makkaroita mukana. Viiskymmentä metriä tästä kulkee Pölhön saaren yli Saaristokatu. Eli keskellä Kuopiota ollaan. Kaikenlaista mukavaa löytää, kun viitsii mennä asfaltilta pois. Vieressä rannalla on myös grillikatos käymälöineen ja puuvajoineen. Ihmeen siistejä olivat paikat.  (Pölhöä ei sovi sotkea Pöljään, joka on Siilinjärvellä.)

Latinaa, maailman tuhoa. Ei siinä auta henkivartija.

 Luin:

 133. Lehtolainen Leena: TIIKERINSILMÄ §§½

344 s. Tammi 2016 (Bon) YK

Henkivartija-Hiljan toiminta on ihan virkistävää. Juonessa ei ole paljonkaan kehumista ja mielipidetuputusta on liikaa, tosin minun mielelleni oikeaan suuntaan. Murhat ratkaistaan tai ei, ja henkimaailman asioilla on liiallinen selittämätön osuus.

134. Krohn Leena: PEREAT MUNDUS §§§½

302 s. Wsoy 1998 YV

Osittain säkenöivän älyllinen kokoelma älyttömistä välähdyksistä jonkin Håkanin elämässä. Tipoittain nautittava ilotulitus. Kokemus. 

 

Tämä arviointi on siirretty kohtaan WHH 211.

******************

Muutatimme nastarenkaat autoon. Lumen tuloa ei voi estää, sanoi Hurttakin aikoinaan.
 

Kirkkotiellä McNallyn perään

 Luin:

 

132. Sanders Lawrence: VIUHKA KÄVI, MCNALLY §§½

335 s. Gummerus 1995 (Heikki Salojärvi) AK/YK

Kovin amerikkalainen kertomus murhista, catnappauksesta (Kissa kidnapattu), perinnöistä ja vähän sekavasta lemmestäkin. Taisi mukana olla hieman spiritististä meininkiä, jota ei tyystin huuhaana pidetty. Ajanhukkaa.

************

Kävin pitkästä ajasta kirkossa laulamassa. Vanha nainen haudattiin, paikalla pari saattajaa. Arkkua ei kannettu sisään eikä ulos, ei ollut kantajia. Polttohautaus.  Hautausriitistä ei tingitty, kaikki laulutkin laulettiin. Tuli mieleen:

Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin,
yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.
Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen,
mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi,  jne.

Koskenniemi.

Poikkikirves töihin

 Luin ja lisäsin Luettu fantasia-osioon:

131. Haakana Veikko O.: POIKKIKIRVES ISKEE §§

219 s. Valistus 1959 YK

Paleofiktio, joka kuuluu fantasiahyllyyn. Sarjan edellisiä osia pitkäveteisempi teos, jossa lappalaiset ovat rumia, kieroja ja hävyttömiä. Koska en ole metsästäjä, kyllästyin myös jatkuviin eläintentapposeikkailuihin. Ymmärrän, että elääkseen piti metsästää ja puolustaa itseään, en vain halua lukea susien selkärangan kakaisuista ja hirvien suistamisesta piikkiseipäisiin pyyntikuoppaan. Teoksessa on kehyskertomus, joka ei aivan toivoton ole.

 

Luettu on. Ja värssykin lipsahti maailmalle.

 Kävin sisaren luona Jyväskylässä hommaamassa hänelle uuden helppokäyttöpuhelimen. Viivyin kolme yötä, muutakin sain aikaan eli sisar saa turvarannekkeen ja muutamia lisäpalveluja. Antikvariaatista en mitään löytänyt ja kirpputorilla en käynyt.

Luettua:

128. Lehtolainen Leena: RIVO SATAKIELI §§½

346 s. Tammi 2005 (BON) AK

Kantaaottavaa poliisitoiminnan kuvausta. Parituspiireissä pyöritään ja politiikkaa sivutaan. Erääseen populistipuolueeseen suhtaannutaan nuivasti. Ikävä kyllä laajahko teos päättyy eräänlaiseen epäuskottavaan hätärykäisyyn, joten enemmän pykäviä ei kerry.

129. Paasilinna Arto: HIRTETTYJEN KETTUJEN METSÅ §§§

240 s. SSKK 1984 JKL

Ortodoksikolttamuori Naska esiintyy monenlaisten rikollisten seurana Lapin erämaassa. Tukholmalaisia huoriakin sinne tuotetaan ja kultaa on varastettu oikein roimasti. Mitään järkeä tässä teoksessa ei ole, ja se on hyvä asia. Onneksi kettujakaan ei hirtetä, melko määrä turisteja tosin kohtaa loppunsa narun päässä.

130. Blomqvist Anni: HYVÄSTI, MYRSKYLUOTO §§§½

178 s. Gummerus 1988 5.p YK

Viidennessä ja viimeisessä osassa on vauhti liiankin päällä, Myrskyluodon väki kuolee tai muuttaa muualle, ja viimeisenä Maija pakotetaan veneeseen ja kuljetetaan ihmisten ilmoille. Teos oli kokonaisuudessaan vaikuttava.

****************

Savon Sanomatkin oli löytänyt runon. Ennen nämä olivat lukijan värssyjä, nykyään hienosti runoja.

 

Kaikenlaista luettua.

125. Lang Maria: RUUSUJA, RAKKAUTTA, RIKOKSIA §§½

228 s. Gummerus 1993 2.p (Kyllikki Holmquist) YK

On ruusutarha, Wijkin onneton kihlautumisyritys ja muutama murha. Sotku siitä syntyi ja selvitys on sekava ja pitkä. Eikä ketään saada vankilaan.

126. Palviainen Asko & Oja Heikki: MAAILMANKAIKKEUS 2021-2022

205 s. Ursa 2020 YK

Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja, joka kertoo maailmankaikkeuden tutkimisen senhetkisen tilanteen. Itselleni uutta en juuri löytänyt, Tähdet ja avaruus-lehti pitää minut muutenkin ajan tasalla. Mutta mielenkiintoiset ajat ovat uusien matkalla olevien luotainten myötä tulossa. Pitää yrittää olla hengissä vielä jonkin aikaa.

127 Blomqvist Anni: MEREN VOIMIA VASTAAN §§§½

166 s. Gummerus 1988 6.p (Liisa Ryömä) YK

Uusi talo rakennetaan. Kalastus jatkuu ja lapsiluku lisääntyy. Maija näkee huonoja enteitä, Janne putoaa jäihin ja hukkuu. Myrskyluoto-sarjan neljäs osa on yhtä ankea kuin edellisetkin. Ei elämää olisi jaksanut ilman jumaluskoa, josta ei apua ollut.

 

Maailmanrunoutta maakunnasta

 Viisi vuotta sitten lähettelin piruuttani Savon Sanomiin lukijan runoja, joita julkaistiin kymmenkunta. Ihmeekseni löysin yhden näistä runoista tänään torstaina 15.10.2020 Savon Sanomista. Eikö tule tarpeeksi materiaalia maakunnasta? Tokkopa tätä niin loistavana pidettiin, että kaivettiin tasonsa vuoksi uudelleen esiin. (AV= Armas Virtanen, toisen etunimeni mukaan)

                                                                        Näpäytä kuvaa.

Luettua. Myrskyluoto etenee.

122 Jansson Tove: SEURALEIKKI §§§

163 s. Wsoy 1991 (Eila Pellinen) AV

Viisaita novelleja, jotka jostain syystä virtasivat minun ohitseni.

123. Blomqvist Anni: MAIJA §§§§

157 s. Gummerus 1988 5.p (Liisa Ryömä) YK

Talven kynnyksellä Myrskyluodon talo syttyy palamaan. Väki pelastautuu navettaan, ja aikanaan, kun jäät tulevat, päästään mantereen puolelle Maijan kotitaloon. Jumalaan uskotaan ja lemmen liekki ei sammu. Tämä on syvästi inhimillinen teos.

124. Lagerlöf Selma:LEGENDOJA KRISTUKSESTA §§

193 s. Wsoy 1943 2.p (Helmi Setälä) YV

Nykymaailmassa osa kertomuksista olisi rasistisia tai sovinistisia. Pari ensimmäistä muistuttaa legendaa, loput ovat paremminkin pitkäveteisiä novelleja.

 

Masurkkaa mm. merellä ja Saamenmaalla.

 

119 Blomqvist Anni: LUOTO MERESSÄ §§§½

163 s. Gummerus 1988 6.p (Liisa Ryömä) RM

Selvästi parempi käännös kuin edellisessä osassa. Myrskyluodon tarina jatkuu: Maija ja Janne rakentavat asunnon ja navetan. Lapsia työntyy vuosittain, vaikka niiden alkuunpanemiseen ei viitata millään lailla. Ei ole elämä helppoa yksinäisellä meren saarella.

120. Christie Agatha: KUOLEMA LÄHETTÄÄ VIESTIN §§§

263 s. Wsoy 1989 (Anu Niroma) YK

Olin nähnyt tämän TV:stä ja muistin murhaajan. Joten tutkailin poliisien toimintaa, ja eivätkös vain päässeet oikeaan lopputulokseen. Teos ilman Marplea, Poirotia tai T&T:tä.

121. Särkkä Eeva: MUSTA MASURKKA §§

178 s. W&G 1981 YK

Siekkisen suvun sairaskertomus, joka kauhuasiantuntijoiden mukaan on kauheaa kauhua. Joten pistän fantasiahyllyyn.

 

Rantamökki talvikuntoon

 Rantamökki on laitettu talvikuntoon. Todennäköisesti emme palaa tänne ennen kevättä (jos olemme elossa). Lähtö tapahtuu huomenna. Kesä sujui rauhaisasti ja talvea saa taas kärsiä liiaksi asti. Kun ei minnekään uskalla edes matkustaa.

Venettä emme jaksa enää kääntää. Mutta hyvin tuo talvehtii hupussaankin.

Linnunpöntöt on puhdistettu ja korjattu. Suosituimman asunnon sijoitimme niin, että ovelta on osittainen järvinäköala. Yhteensä pönttöjä on tontilla neljä.

 

Kellarin rappu on peitettävä, jottei lumi ja jää peitä ovea pitkälle kesään.

Luettukin on:

115. Sariola Mauri: ONKO TEILLÄ RUISKUKKIA? §§½

N. 160 s. Gummerus 2000 (1977) RM

Kokoomateoksessa Susikoski Suomesta. Mies ammutaan autoon, Susikoski selvittää ampujan ja huumekauppiaita paheksutaan, niin kuin oikein on. Ja lopuksi pamautetaan sairaat aivot pellolle.

116. Blomqvist Anni: TIE MYRSKYLUODOLLE §§§½

154 s. 1988 Gummerus 6.p (Björn-Christer Lindgren) RM

Liekö suomentajan syytä, että teksti sujuu kömpelösti. Sitäkin kiinnostavampaa on elämä 1800-luvun saaristossa. Ensimmäisessä sarjan osassa Maija kihlataan Jannelle, eikä siinä Maijalta mitään kysytä.

117. Salakka Eino: VANHAN VALAMON PÄIVIÄ §§§½

223 s. Karisto 1988 RM

Sydämellisen leppoisaa kerrontaa Laatokan Valamossa vietetystä lapsuudesta. Einon isä oli poliisina Valamossa ennen sotaa. Olen tämän ennenkin lukenut, hyvin tunsin Einon Kuopion kirkosta. 

 

 118. Suntila Shimo ym.: RIKOKSEN LYHYET JÄLJET

32 s. Osuuskumma 2020 RM

Neljän henkilön sadan sanan mysteereitä, joita oli hyvä lukea.

Maijoja ja muuta Saarijärveltä

 Saarijärvellä, näin viikonloppuna, on muutama kirpputori auki. Meidän normaalit kahvi- ja ruokapaikkamme ovat kiinni. Joimme siis kahvit Halpa-Hallin kahviossa ja söimme onnistuneet pitsat pitseriassa. Ja kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksesta ostimme noin 13 kirjaa, viisi äänilevyä ja verhot. 5 kirjaa sisältävät koko Myrskyluodon Maijan tarinan ilman Mårtensonin musiikkia. Lisäksi löytyi yksi puuttunut Topelius-kokoelma (Draamat) sekä kevyempää tavaraa lähinnä sisarelle vietäväksi. (Yhteensä 12 €)

Huomenna nostamme veneen maille. Ei tuonne järvelle tee enää mieli. Verkotkin jäivät tänä kesänä vajaan. Vanhoja mitä vanhoja.

 

Kuu ja Aitta

 

Lokakuun kuutamo. Pieni piste vasemmalla taivaalla on Mars. (Näpäytä) Luonnossa molemmista jäi silta veteen. Tuolla päin olisivat myös Uranus ja Neptunus, mutta ei minulla ole laitteita niiden etsimiseen. Paljaalla silmällä eivät erotu. Saaren asutuksen valot loistavat turhan kirkkaana. 

Luinkin:

 113. (Nenonen Kari): HULKKONEN – PAHOLAISEN KARJATILA

124 s. Viihdeviikarit 1989 2.p RM

Wanhaherra-vainaan yksi kymmenistä kioskikirjoista. Alallaan Kari oli ammattimies.

114. Hyry Antti: AITTA §§§ §§

189 s. Otava 2000 3.p RM

Hyryn Aitta ja Uuni ovat ne kirjat, jotka luen yhä uudelleen. Nämä teokset ovat rauhan tyyssija maailmassa. Ei niissä mitään tapahdu, ja hyvä niin.

Kun lehdet putoo, niin kannet jää. Ne viedään kartonkikeräykseen.

 Rantamökin on syys nujertanut. Puolet lehdistä on pudonnut, loputkin vaihtaneet väriä. Lämpötila on siedettävät 13 astetta, sisällä pidin tulta niin takassa kuin hellassa. Sähkölämmittimet päällä, tietenkin. 

Naapuri on nostanut veneensä ja pumppunsa maille ja poistunut talvenviettoon, juuri kun olisimme apua tarvinneet. Aila-myrsky (vai mikä lie) katkaisi isohkon koivun puolestavälin runkoa, eikä minulla ole vehkeitä eikä taitoa sitä nurin pistämään. Odottakoon kevättä.

Vene on vedettävä maille ja kellarin rappu peitettävä. Siinä pakolliset tehtävät nyt viikon sisällä. Ehkä tulemme vielä, mutta mökin on oltava talvikunnossa kun lähdemme.

Satama se on Kuopiossakin

 Kuopion satama-aluetta on uudistettu puolisalaa, ja eilen kävimme kävelemässä vasta avatun uusimman aallonmurtajaosan. Paikalla on leikkialue, oleilutiloja, penkkejä ja pöytiä.

Kuvan vaemmassa ylälaidassa (näpäytä kuvaa)  on lääninvankilan rakennus, sen mukaan voi orientoitua tähän tyhjän päälle kasattuun paikkaan.

Huomenna lähdemme panemaan rantamökkiä talvikuntoon.

Maa kiertää aurinkoa? Tulta!

 Luin:

 

111. Boulton Marjorie: FAKTOJ KAJ FANTAZIOJ

431 s. UEA 1984 YK/YV

Laaja-alainen katsaus maailman tarinaperinteeseen. ”Tosiasioita ja kuvitelmia”. Harvasta paikasta löytää esim. zanzibarilaisen kansantarinan, tai vastaavan Tiibetistä. Boulton (1924-2017) oli englantilainen kielitieteen professori ja eräs tunnetuimpia esperantisteja maailmassa. 

 

112. Kaila Tiina: BRUNO

241 s. Wsoy 1990 3.p YK

Tietämättömät typerykset polttavat viisaammat ja taitavammat, niin tuotokset kuin henkilötkin. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan (MW). Siitä tämä raskas teos kertoo.

Syksy synkkenee

 

109 Moravia Alberto: SIVUSTAKATSOJA §§§½

192 s. Tammi 1985 (Tuula Saarikoski) KK 217 AK

Miehen vaimo kait rakastelee miehen isän kanssa eikä asista selvää tule. Siinä sitä sivustakatsojaa. Ja vielä professorimies joka itsekin käy muita naisia tussauttelemassa.

110. Utrio Kaari: VANAJAN JOANNA §§§

452 s. Tammi 1991 RM/JKL

Koukeroita riittää, ja murhia sekä muuta soveliasta 1300-luvun toimintaa. Täysin epälooginen teos on viihdekirjallisuutta jos mikä. Naiset ovat kauniita, uroot koreita ja jokaisen vaatetus selostetaan aina viimeistä nappia myöten. On tässä ajankuvaa. Uskotaan kuvausta, kun ei uskomisella mitään menetäkään.

****************

Vietin toista viikkoa rantamökillä, Wanhat Herrat kävivät syysreissulla.  Mennen tullen yövyin vielä sisaren luona. Rantamökillä tulee varmaan käytyä enää kerran tai kaksi.

 

Kirjoja ja Varkautta

 Kun Tallinnaan ei uskalla lähteä, menimme Varkauteen. Kuinkas muuten, kirjoja lähti mukaan kohti Kuopiota 11 kappaletta.

Kotona huomasin, että kirjanpito kännykässä oli sekaisin, Sariola olikin jo rantamökin hyllyssä. Menköön siis sirarelle luettavaksi. Tarpeellisin hankinta oli Sapo 186, Christien Kohti nollapistettä, joka puuttui meiltä. Mikäli tilastoni ovat ajan tasalla, Sapoja on nyt 345, ja toista sataa vielä puuttuu.

Muista kirjoista jännittävin on Lagerlöfin Legendoja Kristuksesta vuodelta 1943, toinen painos, (ens. 1904) käännös Helmi Setälän.

Puolet kirjoista on Varkauden kirjaston vaihtohyllystä, joka on ollut meille aarreaitta. Loput on ostettu 0.25 -2 € hintaan kirpputoreilta. Yhteensä 4,75 €.

Tulokahvit joimme Björnillä, kuten aina, ja lounaan söimme ravintolassa Kaks ruusua. Paremmankin lounaan olemme siellä syöneet.

Kristityn kuljeskelua , yläluokkaa ja paljettihattu

 

106. Wodehouse P.G.: JALOMIELINEN JEEVES §§

184 s. Nide 1956 (Risto Kalliomaa) RM

Englantilainen yläluokka hovimestareineen ja naurettavine käytösmetkuineen pelleilee typerästi tässä teoksessa, jonka ainoa kunnon ihminen on juuri Jeeves.

107. Bunyan John: UUSI KRISTITYN VAELLUS

223 s. Päivä 2002 (1678) (Oili Räsänen) AK

Nimen edessä sana Uusi, joka tarkoittaa selitysosia. Varsinainen teksti on eräänlainen matkakertomus kohti taivaan iloa suurten vaikeuksien ja kiusauksien halki. Jouduin lukemaan harppoen, etenkin selitysosat olivat velttoja. Tiedänpä, mistä tässäkin ylen kuuluisassa teoksessa on kyse. Suinkaan en herännäiseksi heittääntynyt.

108. Gumberland Martin: PUNAINEN PALJETTIHATTU §§

213 s. Wsoy 1958 (Eero Ahmavaara) Sapo 37 YK

Sekava poliisikertomus, jonka ratkaisu on tökerösti kerrottu teoksen kansikuvassa. 

(Arvatkaa, minne jalokivet on piiloitettu)

**********

Kristityn vaelluksen lukemisen jälkeen on vielä luettava John Miltonin kirja Kadotettu paratiisi. Jaa miksi? En minä tiedä.

Pari Orsinia

 Luin rantamökin rauhassa:

104. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI I §§§½

289 s. Wsoy 1958 3.p (Laura Tetri) RM

Eletään 1500-lukua Italiassa. Borgioita ja muita kirkkomiehiä ja aatelisia vilisee, seassa toinen toistaan kauniimpia neitoja ja rumempia aseenkantajia. Yhteistä kaikille oveluus – yhtä nunnaa lukuun ottamatta, joka taitaa olla aito itsensä (toisessa osassa voin pettyä). Luin kirjan kait 60 vuotta sitten, mitään ei mieleen jäänyt.

105. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI II §§§§

295 s. Wsoy 1958 3.p (Laura Tetri) RM

Kieroutta, kidutusta, sotaa ja lempeä. Sepän poika Zeppo saavutti vale-Orsinina yhtä sun toista elämänsä aikana. Nunna Lucia da Narni on ainoa inhimillinen, tosin umpitaivaallinen, henkilö. Ja Orsini saa omakseen kuninkaanleski Camillan ja elo kulkee tauluja maalaillen kohti iltaruskoa. Kunnon viihdekirja.

******************

Huomenna lähdemme kaupunkiin. Palaan paikalle odottamaan Wanhoja Herroja  puolentoista viikon kuluttua.

Hirvikärpäset ja elämän synty

 Eilen keräsimme metsästä mustikoita ja rouskuja. Metsä oli täynnä hirvikärpäsiä, tänään kaivoin viimeisen (toivottavasti) tukastani.

Tänään kävimme Saarijärvellä, teimme normaalin kierroksen: kahvilassa Äijäsellä, ostoksilla Tokmannilla, lounaalla Ruustinnassa ja ruokakaupassa S-liikkeessä. Kierrätyskeskuksesta emme löytäneet mitään.

Luin:

103. Lehto Kirsi: ASTROBIOLOGIA §§§§

246 s. Ursa 2019 YK/RM

Alaotsikko Elämän edellytyksiä etsimässä. Koska biologia on minulle outo ala, lukeminen oli paikoittain hidasta. Lähinnä mieleen jäi, että mikäli ajattelevaa porukkaa muualta maailmankaikkeudesta löytyy, se todennäköisesti on rakentunut samojen peruspilareiden ympärille kuin meilläkin. Vettä, hiiltä, happea jne. Teos on umpitieteellinen selvitys mutta ongelmana on ensimmäisen ulkopuolisen elämän löytyminen. On outoa kuvitella, ettei muuta elämää maailmankaikkeudessa olisi. Todennäköisimmin mahdollisesti löytyvä elämä on bakteerien kaltaista. Teos on erittäin tarpeellinen tieteiskirjallisuutta harrastaville.

 

Luin kaikenlaista

100. Moravia Alberto: AGOSTINO §§§½

142 s. Tammi 1959 (Mirjam Polkunen) KK26 AV

Aikuistuva poika, äiti, äidin rakastaja ja pojan rantatoveripiiri sekoilevat rannalla kukin tavallaan. Poika yrittää aikuistua, mutta ilotalokin heittää hänet ulos. Agostino on yksinäinen, herkkäuskoinen, petetty ja hyväksikäytetty. Tositarina, jossa aurinko paistaa.

101. VUONNA 3000

177 s. Nysalor 2018 AK

Kotimaisia fantasianovelleja n. sadan vuoden takaa, eri lehdistä kerännyt ja toimittanut Matti Järvinen. Lukihan näitä mielenkiinnosta, mutta en riemuun revennyt. Ehkä edelliseen osaan Tulevaisuuden ihminen ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia oli jo käytetty vetävimmät jutut.

102. Valentin (E. Rislakki): PILVILINNA §§§

174 s. Otava 1958 2.p YV

Kuvitelma kuningaskunnasta sateenkaaren takana. Ihmiset haaveilevat pääsystä sinne, ja päästyään hetkeksi toimivat ihmismäisesti ja saavat suuren sekasotkun aikaan. Ihmeenkin terävää ironiaa ihmisistä sisältyy tähän pienoisilveilyyn. 

 **************

Huomenna lähdemme viikoksi rantamökille. Kesä loppuu ja syksy alkaa. Minkäs teet, alkakoon.

 

Laiturilla, mustikassa

 

Lähtöaamuna otimme vielä kuvan auringonnoususta.  Vaimo antoi kuvalle nimen:

Luuska laiturilla  2 (Ykkösosa oli blogissa jo aikaisemmin.)

Kotona nostelimme rampaporukan mustikkasaaliin keittiön apupöydälle. Näköjään niitä sentään kertyi koko talven tarpeisiin.

Yhden kirjankin ehdin vielä eilisiltana lukea:

 99. Christie Agatha: VIISI PIENTÄ POSSUA §§

226 s. Wsoy 1971 2.p (Anna-Liisa Laine) Sapo 127 RM

Muistin televisiosta kaiken muun paitsi murhaajan. Mutta pitkäveteistä oli viisinkertainen juonenkuljettelu joten enempää pykäliä ei tipu. Poirotkin oli pösilö, vaikka ratkaisu löytyi.

Aamusumu ja salmen silta

 Aamulla kävin kuvaamassa auringonnousun. Sumun  ja koivun oksien läpi valo siilautui ihan somasti terassille. 

Postin haimme veneellä, nyt vedimme veneen toiseen paikkaan kun yleensä ja kävelimme kauempaa sinistä tietä pitkin Suurussalmen sillan yli. Vaimo otti kuvan:

Takana kaidepylvään kohdalla näkyy Lintusaari ja sen oikealla puolella salmi, josta pääsisi Riepuniemeen. Lintusaareen olen halunnut vuosikaudet, mutta ei ole tullut lähdettyä. Varmaan on yli kymmenen vuotta, kun olen viimeksi siellä vieraillut. Ja saari on upea.

Luettua Rantamökillä

Rantamökkilukemislista:

 96. Venho Johanna: ENSIMMÄINEN NAINEN §§§§

262 s. Wsoy 2019 3.p YK/RM

Sylvi Kekkosen elämässä mukana pyörivät Marja-Liisa Vartio ja Essi Renvall. Sekä tietenkin pukki-Urho ja perheen pojat. Inhimillinen kuvaus naisesta, joka ei ole niin kova eikä niin hauras kuin ajatellaan. En ole Sylvin kirjoja lukenut, joten en tiedä, julkaistiinko hänen teoksiaan Urhon vaimona vai oikeana kirjailijana. Paljon Sylvi viettää aikaa mökillä Katermassa, koiransa Isan kanssa.

97. Sariola Mauri: EI LOITSU EIKÄ RUKOUS §§

449 s. Gummerus 1959 3.p RM

Muistan joskus lukeneeni tämän suuremmalla innolla kuin nyt. Lääkärikoulutusosa on ihan kiintoisaa, samaten kunnanlääkärin työn kuvaukset, mutta ihmissuhteiden kuvaus ei Maurilta onnistu. Etenkin, jos pitäisi lempeä luritella. Susikoskissa mies on omalla alueellaan.

98. Hotakainen Markus: KOSMINEN PIMEYS VÄISTYY §§§½

272 s. Otava 2019 RM

Maailmankaikkeuden ymmärtämisen historiahan tämä teos on. Teksti lie koottu useammasta artikkelista, koska toistoa löytyy. Alaotsikko ”Maailmankaikkeuden arvoituksia” on pykätty markkinointitarkoituksessa. Toki ihmetellään mm. sitä, että maailmankaikkeuden massasta tunnetaan vain alle viisi prosenttia, 95 % on teillä tietymättömillä, jopa käsittämätöntä. Tiedetoimittaja MH on kirjoittanut vetävän teoksen.

***************

Toistakymmentä litraa olemme repineet metsästä mustikoita. Tietenkin vaimo on syyllinen suurempaan osaan, ilman keppiä ei minulla ole metsään menemistä. Ei tuo poimuritoimintaa sentään kovin paljon estä. 

Huomenna lähdemme kaupunkiin. Tälläkään mökkikeikalla emme verkkoja laskeneet. Hyvä niin.

 

Puttaalle, sanoivat aikanaan Kivijärven ukot

 Ajoimme osittain hiekkateitä Pihtiputaalle, Keihärinkosken ja Keitelepohjan kautta. Niitä teitä ajelin edellisen kerran viisikymmentä vuotta sitten Riepuniemi-reissuilla. Kahvit joimme paikassa Kahvi & Kuppi. Steriili paikka, kunnon kahvi ja pulla. Tavan mukaan seuraavaksi kiertelimme kirpputorit, tuloksena yksi puuttuva Sapo: Christie: Viisi pientä possua. 

Pihtiputaan halki kulkee Heinäjoki, paikalla lie ollut pihdin muotoinen pudas? Ikivanhalla sillalla katselimme veteen emmekä pihtiä tai pudasta nähneet.

Kirkon katsoimme ulkopuolelta kun sisälle emme päässeet. Hautausmaalla oli mm. niiden poliisien hauta, jotka Tauno Pasanen ampui Pihtiputaalla kahdeksalla surmanluodilla.

 

Raivaajapatsaan takana näkyy kellotapuli, kirkosta emme kuvaa ottaneet, vaikka komea se oli, ja vanha, 1700-luvulla rakennettu.

Vuorossa olikin enää lounas, jota varten ajoimme muutaman kilometrin etelää kohti. Takkatupa oli matkaravintolan nimi ja olipa erinomaisen mainiota syötävää, viehättävä oli myös moniosainen ravintolasali. Vaimo otti kaksi kertaa jälkiruokaa, on kuulemma isäänsä tullut.

Paluumatkalla menimme vielä Viitasaarella läpi kaksi kirpputoria mitään löytämättä. S-kaupan kautta palasimme mökille. Torstaina on tarkoitus kaupunkiasuntoon palata.

Mustikka, kantarelli ja Pihtiputaan mummo

Kävimme taas mustikoita keräämässä. Minäkin. Tehokasta hommaa, kun toisessa kädessä on keppi ja toisessa poimuri. Aina kun poimuri alkoi täyttyä, rämmin autolle ja puhdistin poimurin marjat. Ja takaisin. Yhteensä saimme kasaan noin kolme litraa ja risat. Kantarellejakin löysimme tien varrelta.

Aikeissa on pidentää mökilläoloaikaa ensi viikolle. Seuraava kotimaan matkakohde on alkuviikosta Pihtipudas, Pihtiputaan mummoa katsomaan. Ei, ei ole minun sukulaiseni.

Tataareja arolla ja avaruudessa

93. Valtaoja Esko: AVARUUDESTA §§§§

153 s. Ursa 2019 RM

Suppea ja perusteellinen selvitys avaruudesta. Paremminkin pakinoita kuin tietokirja, vaikka tieteellisyydestä ei tingitä.

94. Buzzati Dino: TATAARIAHO §§§

252 s. Otava 1984 (Ulla-Kaarina Jokinen) YK/RM

Yleisinhimillinen kertomus ihmisestä, joka jämähtää paikalleen, vaikka suuria suunnitelmia olisi. Takaesitteen yhteyttä Kafkan Linnaan en löytänyt. No jaa, Kafkan linnaan ei päästy sisään, Buzzatin linnasta ei päästy (ennen kuin on myöhäistä) pois.

95. Chown Marcus: ÄÄRETTÖMYYS KÄMMENELLÄ §§§½

254 s. Ursa 2019 (Suvi Syrjä) YK/RM

”50 ihmeellistä asiaa maailmankaikkeudesta” maallikkotajuisesti kerrottuina. Outoahan on, että yli 95 % maailmankaikkeudesta on fysiikoille näkymätöntä ja jopa ymmärtämätöntä. Tosin minun mielestäni jo se, että ylipäätään jotain on olemassa, on täysin käsittämätöntä.

**************

Olemme käyneet pari kertaa mustikoita keräämässä. Ei tässä iässä enää pompita hirvenä ryteiköissä, mutta etenkin vaimon ansiosta mustikoita on vajaa ämpärillinen yhteensä kertynyt. Ja homma jatkuu. Sieniä ei löydy.