Kävimme tarkistamassa, etteivät puut ole hävinneet mihinkään. Eivät olleet.
Lisäksi keräsimme - etupäässä Pirkko - miltei kaksi ämpärillistä puolukoita. Kantarellejakin vielä löytyi, suppilovahveroitakin jonkin verran. Sienisato ei ole meilläpäin häävi. Metsässä lenteli kuukkeli. Lapinmatkalla noita yleensä on nähty.
Lämmitimme mukanatuomaamme makkarakeittoa kaasulla, söimme ja palasimme kaupunkiin kahville.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
MV Loppu
MV LOPPU Poliisiauto kääntyi pihaan sininen valo katolla vilkkuen. Se pysähtyi vanhan vaahteran alle ja siitä nousi ulos jäntevä vir...
-
WHH 211 WH PIETARI WIRTANEN LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJA...
-
Kahdeksankymmentä vuotta sitten synnyin Helsingissä Naistenklinikalla neljäs helmikuuta vuonna 1944, noin puoli viideltä aamuyöstä. Synty...
-
46. Waltari Mika: SURUN JA ILON KAUPUNKI * 314 s. Wsoy 1936 3.p Taisin olla väärä henkilö tätä tarinaa lukemaan. Surut tuntuivat mität...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti