Värssytehdas

Lähetin värssyjä Savon Sanomiin. Aina, kun yksi julkaistiin, lähetin uuden. Kymmenen ilmestyi, sitten loppui. Luulisin jonkun saaneen selville, että olen puoliammattilainen? No, hauskaa oli sen ajan kun kesti. En ala tiedustella asiasta. Tässä viimeinen, joka siis ei kelvannut:

Valkea viti pellon peittää

rannassa ratisee syntyvä jää

Aurinko hehkunsa lumelle heittää

hiutaleet helminä välkähtää

    Katse tarttuu tutkivana

    hippaloihin hiirien

    Hangella on jälkivana

    elämätä loistaen

Koivuissa oksat kuuraa kantaa

varpunen varvuissa viivähtää

Hirvikin kiertää järven rantaa

kuusikon reunaan ennättää

    Hiljainen on pöllön liito

    hiljaa kynnet kouristuu

    loppuu hiiren hankikiito

    iskee linnun koukkusuu

Alkava talvi tuo rauhansa taloon

takassa tuli luo tunnelmaa

iltakin himmenee kuutamon valoon

rauhaan siirtyvät taivas ja maa.

Tietenkin voisi ajatella, ettei tämä ole tarpeeksi tasokas, mutta todellakaan tasolla ei ole Savon Sanomien värssyrunoissa väliä.  Myös voisi huomata, että pöllöt iskevät yleensä öisin.  (Värssyistä ei tietenkään maksettu mitään.)

Jos vielä tuntuu siltä, että värssyjä on mukava kirjoitella, teen niistä herrajulkaisun.

(---  Kirpputorilta ostimme Sapon 81:  Porter: Dover ja paksu Juliet)