Savusauna sen sijaan on jo miltei elinkaarensa päässä.
Veimme mökille muutaman romutuolin, eli käytämme paikkaa kaatopaikkana. Liiteristä otimme pari annosta halkoja rantamökille vietäviksi. Kirjahyllystä keräsin lisäksi rantamökille kymmenkunta kirjaa.
Pikasauna sentään seisoo terhakkaana paikallaan. Kävimme sisällä katsomassa, ja matkalla pensaiden ja ruohon halki sain punkin itseeni. Onneksi löysin elukan ennen kuin se iski kärsänsä kiinni. Metsämökillä on ennenkin punkkeja ollut.
Mökiltä toimme kaupunkiin myös rakennussarjan Väike ehitaja (Pieni rakentaja), jonka virolainen anoppi toi aikoinaan tyttärellemme. Kovasti sillä on aikanaan rakenneltu kulumista päätellen. Puupalat aina muovilegot voittavat. (Pienenä minulla oli ruotsalainen muovirakennussarja nimeltä Byggefix, joka oli Legon kilpailija).
maanantai 27. toukokuuta 2019
torstai 23. toukokuuta 2019
Kuulolle vahvistusta, ja on luettukin
Kävin kuulotutkimuksessa piippailemassa sen mukaan, mitä kuulokkeista kuulin. Kojeenhan minulle mukava naishenkilö antoi vasempaan korvaan. Oikea korva on pois pelistä eikä mikään koje auta. Mutta rupesinpa kuulemaan ihan toiseen malliin.
Luettua:
Luettua:
68.
Taiga Marton: KOMISARIO KAIRALAN TUTKIMUKSIA §§
471
s. Wsoy 1987 Sapo 307 YK
Martti
Löfberg kirjoitti salanimellä M. Levä tarinoita lehtiin. Nyt ne
julkaistiin nimellä Marton Taiga, joka toki on tunnetumpi nimi kuin
nuo edelliset. Mitään järjen riemuvoittoja eivät tutkimukset ole,
mutta päähenkilö on sentään jotenkin viehko vanha ukko. Itse
rikosten selvittelystä ei juuri puhuta, jälkeenpäin selostetaan,
miten ratkaisu löytyi.
69.
Mikkanen Raili & Niko: KUOLLEET KAUPUNGIT §§(§)
240
s. Otava 1996 Gaelian tarustoa 1 AV
Kovin
selvästi Sormustaru näkyy pohjalta örkeistä ja Shameen/Sauronista
alkaen. Tästä johtuen kait mukana on liikaa taisteluja. Hyvät
silti voittavat, niin kuin sadussa kuuluu ollakin, ja eri ryhmät
alkavat elää sovussa keskenään. Siinäpä Maapallolle mallia.
Tarina on taitavasti kerrottu.
tiistai 21. toukokuuta 2019
Tallinna 16-20.05.2019
Bussilla asemalle, junalla Helsinkiin. Kävellen asemalta Länsisatamaan, Finlandialla Tallinnaan ja kävellen hotelli Ilmariseen. Enpä ole ennen saanut hotellissa tylyä vastaanottoa. Kaitpa neidille sattui huono päivä. Loppuaika sujui mallikkaasti, vaan ei ko. neitokaista enää näkynyt.
Tällä kertaa emme käyneet missään uudessa paikassa, emme myös missään näyttelyssä tms. Paikallisliikennekorteilla (5 €/3 vrk) reissasimme ympäriinsä, pisimmillään Leijonapuistoon kevättä ihmettelemään. Kävimme myös Toompealla ja Kadriorgassa. Käveltyä tuli ainakin kymmenen kilometriä päivittäin.
Ruokailut:
Ensimmäinen ateria Talukõrtsissä, joka on paikkana eniten minulle mieleen, toinen Karjakelderissä, minkä Kievin kana ei tosin ollut Kievistä kuullutkaan ja kolmas Basilikassa, jonka ruoka oli maukkain. Kahvit joimme Pagarikodassa, Pagaripoisidissa ja Energiassa, peruskamaa.
Ostokset:
Haettuamme turhaan ympäri kaupunkia tarvitsemiamme tavaroita menimme Sadamarketiin ja ostimme sieltä edullisesti kaiken tarvitsemamme. Toki Livikossakin kävimme.
Paluumatkalla laiva oli myöhässä emmekä ehtineet ensimmäiseen junaan. Toinen oli myyty loppuun joten palasimme Kuopioon Tampereen ja Jyväskylän kautta. Loppumatka taksilla ja kotona olimme puoli kymmeneltä ip.
Kahden hengen huoneessamme oli vain yksi tuoli, eikä toista saatu pyynnöstä huolimatta. Niinpä söin tuloruokamme (Voileipäkakkua, olutta ja konjakkia) yöpöydällä istuen.
Kadulla joimme janoon oluet. Ravintolan nimi kertoo, minkälaatuista olutta saimme (no, ei siinä oikeasti muuta vikaa ollut kuin hinta)
Nämä kuvat Kadriorgasta. Yllä minä ja Poska (Tallinnan kaupunginjohtaja 1913 - 1917) ja alla kuva Japanilaisesta puistosta, jonka nyt näimme ensimmäistä kertaa valmiina.
Tällä kertaa emme käyneet missään uudessa paikassa, emme myös missään näyttelyssä tms. Paikallisliikennekorteilla (5 €/3 vrk) reissasimme ympäriinsä, pisimmillään Leijonapuistoon kevättä ihmettelemään. Kävimme myös Toompealla ja Kadriorgassa. Käveltyä tuli ainakin kymmenen kilometriä päivittäin.
Ruokailut:
Ensimmäinen ateria Talukõrtsissä, joka on paikkana eniten minulle mieleen, toinen Karjakelderissä, minkä Kievin kana ei tosin ollut Kievistä kuullutkaan ja kolmas Basilikassa, jonka ruoka oli maukkain. Kahvit joimme Pagarikodassa, Pagaripoisidissa ja Energiassa, peruskamaa.
Ostokset:
Haettuamme turhaan ympäri kaupunkia tarvitsemiamme tavaroita menimme Sadamarketiin ja ostimme sieltä edullisesti kaiken tarvitsemamme. Toki Livikossakin kävimme.
Paluumatkalla laiva oli myöhässä emmekä ehtineet ensimmäiseen junaan. Toinen oli myyty loppuun joten palasimme Kuopioon Tampereen ja Jyväskylän kautta. Loppumatka taksilla ja kotona olimme puoli kymmeneltä ip.
Kahden hengen huoneessamme oli vain yksi tuoli, eikä toista saatu pyynnöstä huolimatta. Niinpä söin tuloruokamme (Voileipäkakkua, olutta ja konjakkia) yöpöydällä istuen.
Kadulla joimme janoon oluet. Ravintolan nimi kertoo, minkälaatuista olutta saimme (no, ei siinä oikeasti muuta vikaa ollut kuin hinta)
Nämä kuvat Kadriorgasta. Yllä minä ja Poska (Tallinnan kaupunginjohtaja 1913 - 1917) ja alla kuva Japanilaisesta puistosta, jonka nyt näimme ensimmäistä kertaa valmiina.
Luettua, osin Tallinnan matkalla
64.
Salovuori Sakari: TUNTURI-JOONAS JA ROBOTTI §
80
s. Kuva ja sana 1959 YV
Rikollisryhmä
kehittää robotin, jota käyttää rikollisiin toimenpiteisiin.
Tuntureilla kiitää helikoptereita, järvessä ui sammakkomiehiä ja
tärkeää kaavaa teollisuusurkitaan ankarasti. Joonas hoitaa hommat
ja järjestys palaa pohjoisille maille.
65.
Pakkanen Jukka: HUONE TAIVAAN KELLARISSA §§§
218
s. Gummerus 1988 YK
Saksalaisten
1970-luvun terroristien kirvoittama dystopiakertomus tämän
vuosituhannen puoliväliin sijoitettuna. Lohduttoman kuvan pehmentää
nainen. Teoksen viimeinen lause lisäsi yhden pykälän arviointiin:
Minun on sinua etäinen ikävä.
66.
Christie Agatha: AIKATAULUKON ARVOITUS §§§§
229
s. Wsoy 1989 6.p (Aune Suomalainen/ Kirsti Kattelus) Sapo 334 TAL
Luin
tämän nuorena. Taitavasti punottu juoni olisi yllättänyt, ellen
olisi muistanut ratkaisua vuosikymmenten takaa. Valitettavasti
painoteksti oli vanhukselle kovin pientä.
67.
Camillieri Andrea: VEDEN MUOTO §§§
167
s. Wsoy 2003 (Helinä Kangas) Sapo 421 TAL
Montalbano
kuuluu niihin poliisimiehiin, jotka eivät ylempiään usko ja jotka
voivat hieman inhimillisyyden nimessä totuuttakin vääristellä.
Liekö sitten hyvä vai paha. Teksti pelaa luettuna paremmin kuin
televisiossa.
maanantai 13. toukokuuta 2019
Hävettää. Luinkin
Kotikaupunginosassani Neulamäki perussuomalaiset oli suosituin puolue eduskuntavaaleissa. Toki helpottaa ajatella, että melkein 80 % neulamäkeläisistä äänesti muita kuin persuja. EU-vaaleihin pitää siis muistaa mennä. Tosin joudun tänä vuonna tekemään poikkeuksen linjastani: äänestän miestä. Enkä tietenkään sellaista, joka on jo kansanedustaja. Vihreä Ville siis saa ääneni.
Luettua:
Luettua:
63.
Chase James Hadley: LÄHTÖJUHLAT, NEITI BLANDISH §§§
346
s. Book Studio 2002 2.p (Arto Tuovinen) RM
Amerikkalaista
menoa, viskin juontia, väkivaltaa ja sovinismia sujuvasti
kirjoitettuna. Luin tämän Blandish-sarjan toisen teoksen ensin, kun
tässä oli isompi teksti. Koska tämä oli kunnollinen
ajanvietehömppäkirja, luen edellisen pienitekstisenkin. (Teoksen kääntäjä kirjoitti edellisen lukemani kirjan)
Torstaina Tallinnaan hotelli Ilmariseen neljäksi yöksi.
torstai 9. toukokuuta 2019
Suzukin herätys
Eilen kävimme Saarijärvellä. Kahvi tietenkin Äijäsellä, ruoka Pikku Emännässä ja välillä ostoksilla siellä ja täällä. Menomatkalla Muistojen Bulevardia kuunnellessa ajattelimme, että olisi mukava löytää kierrätyskeskuksesta uudet muovituolit terassille. Ja parempi olisi, jos olisivat vihreät. Kumma paikka tuo kierrätyskeskus, aina löydämme mitä tarvitsemme. Siis ostimme neljä hyväkuntoista vihreää tuolia terassille kahden euron kappalehintaan.
Ostimme Kannonkoskelta bensiiniä ja tänään laskimme (eli työnsimme) veneen vesille. Suzukiin olin eilen vaihtanut peräöljyn, joten peli kuljetti meidät oivallisesti postilaatikolle lehden hakuun.
Lauantaina kaupunkiin, ja sitten Tallinnaan viiden päivän reissulle.
Luettua:
Ostimme Kannonkoskelta bensiiniä ja tänään laskimme (eli työnsimme) veneen vesille. Suzukiin olin eilen vaihtanut peräöljyn, joten peli kuljetti meidät oivallisesti postilaatikolle lehden hakuun.
Lauantaina kaupunkiin, ja sitten Tallinnaan viiden päivän reissulle.
Luettua:
62.
Tuovinen Arto: EI MITÄÄN MENETETTÄVÄÄ §§
296
s. Karisto 1964 RM.
Muistan
pienenä lukeneeni monta kertaa Tuovisen partiolaiskirjan He
hiipivät öisin. Sujuva oli tämäkin poliisiromaani,
uskomattoman tökerö „ratkaiseva lause“ syyllisen suusta
viimeisessä kuulustelussa vei yhden pykälän. Teoksen
murhasuunnitelma saattaisi olla toimiva.
maanantai 6. toukokuuta 2019
Rantamökillä, ja luettua
Ei täällä turhan lämmintä ole. Ulkona lämpötila on nollassa. Sisälle pitää hankkia yksi lämmitin lisää, luulin, että tuo on tarpeen vasta syksyllä. Rannassa pyörii joutsenpariskunta kaulojaan oikomassa. Kuvasin heidät mökin ikkunasta:
Muutaman kirjankin olen lukenut:
Muutaman kirjankin olen lukenut:
60.
Krohn Leena: DONNA QUIJOTE
82
s. Wsoy 1993 2.p YV
Lyhyitä
tuokiokuvia, niin juuri, kuvia. Runoutta on tämä teos eli minun
tajuamiskykyni ulkopuolella. Miksi siis pykäliäkään antaisin.
61.
Hälli Matti: SOPIMATONTA KUOLLA YLIOPISTOLLA §§
110
s. Wsoy 1943 RM
(Sala)poliisiromaani,
jonka loogisuus liki naurattaa. Kyllä Hälli kirjoittaa osaa,
mieluummin kevyeltä puolelta luen silti hänen
Andersson-kertomuksiaan.
Nämä vanhat kirjat muuten tuoksuvat vähän lapsuudelta... (lie myrkyllinen haju?)
lauantai 4. toukokuuta 2019
Takatalvi
Kuva rivitalomme toisen kerroksen ikkunasta.
Rantamökille meno siirtyy, huomenna yritämme matkaan. Kesärenkailla ei viitsi lähteä jännitystä elämäänsä etsimään.
Tänään on taloyhtiön talkoot, tuolta pitäisi haravoida syksyn lehdet ja illalla syödä makkaroita grillistä.
torstai 2. toukokuuta 2019
Luettua: Maa nousee ja rikoksista rangaistaan.
58.
Päätalo Kalle: NOUSEVA MAA §§§
639
s. Gummerus 1985 YK
Kalle
saa omakotitalotontin ja aloittaa kirvesmieshommat. Käytetyn
polkupyöränkin hankkii. Hiljalleen soljuvat tapahtumat ja joka
naulankopautus kerrotaan. Ajankuvana tästä saa liiankin huolellisen
selvityksen. Mutta aion lukea Iijoki-sarjan loppuun asti.
59.
Dostojevski F. M.: RIKOS JA RANGAISTUS I §§§§
317
s. Otava 1975 (1866) (Juhani Konkka) YK
60.
Dostojevski F. M.: RIKOS JA RANGAISTUS II §§§§
335
s. Otava 1975 (1866) (Juhani Konkka) YK
Sovinisti
ja yli-ihmisenä itseään pitävä Raskolnikov tappaa kaksi vanhaa
naista kirveellä. Pitkien selvitysten jälkeen hän antautuu
poliisille ja hänet viedään vankileirille Siperiaan. Tänne häntä
seuraa Sonja, teoksen ainoa miellyttävä ihminen, jota Raskolnikov
kohtelee alentuvasti. - Luin teoksen osasissa, luvun kerrallaan.
Teksti on jahkailevaa, kerronta hidasta. Nopeampi lukeminen olisi
pakottanut kursoriseen lukemiseen, jossa yksityiskohdat olisivat
jääneet hämäriksi. Omaa aikaansa kirja kuvaa sattuvasti, ja
tapahtuma-aikaan tätä pitää verrata. Vaikka tulee näitä
raskolnikoveja myöhemminkin, Hitleristä muihin populisteihin asti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
MV 28
MV 28 Lähdimme kävelemään omia jälkiämme takaisin. Sade alkoi miltei heti. Työnnyimme puiden alle, paitsi pojat, jotka ottivat polull...
-
WHH 211 WH PIETARI WIRTANEN LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJA...
-
15. Tulitikku leimahti ja valaisi pöydän äärellä istuvat ihmiset. Marja nousi ja meni sivukaapille, kaivoi ylähyllyltä kynttilän. Aks...
-
MATKALLE VALMIS 23 Akseli istui tarjoiluhuoneen pöydän takana, toisella puolellaan pojat, toisella Marja. Minä istuin Marjan vieres...