Pitkään suunniteltuani ja kuljetettuani kaikenlaisia tavaroita ympäriinsä, höylättyäni tuntikausia ja ostettuani erilaisia ruuveja, vetäisin lopulta kakkoskakkosen helpoimpaan mahdolliseen paikkaan ja maalasin. Siinä kaide, joka ei vapise. Enää ei tarvitse pelätä, että astuu vahingossa saunomistauolla reunan ylitse. Kunnon rojahdustahan tuo ei estä. Ei pidä rojahtaa.
Isosilmäiset verkotkin kävimme laskemassa. Onhan niitä hauska nostaa, vaikka ei mitään saisikaan.
perjantai 17. elokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
TURHAN NAUKUMISTA
En ole koskaan soittanut puhelimella mielelläni, ja viimeisten 20 vuoden aikana soittokammo on kasvanut ylimaallisiin mittoihin. Minun on...
-
Kävimme eilen Varkaudessa, mitään emme löytäneet kirpputoreilta ja Elävä Kauppa oli lopetettu. Kirjaston vaihtohyllystä otimme muutaman ki...
-
Ajoimme auton tallista, nostimme kesärenkaat kyytiin ja siivosimme lopultakin autotallin. Kaksi ihmistä kantoi roinaa jätekatokseen. Siist...
-
Luin: 48. Vaalisto Heidi (toim.): KONEVITSAN ANTTI 128 s. Valamo 1985 Antti, eli Andrei Petschkoff, syntyi 1915 Uudenkirkon pitäjäs...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti