Pitkään suunniteltuani ja kuljetettuani kaikenlaisia tavaroita ympäriinsä, höylättyäni tuntikausia ja ostettuani erilaisia ruuveja, vetäisin lopulta kakkoskakkosen helpoimpaan mahdolliseen paikkaan ja maalasin. Siinä kaide, joka ei vapise. Enää ei tarvitse pelätä, että astuu vahingossa saunomistauolla reunan ylitse. Kunnon rojahdustahan tuo ei estä. Ei pidä rojahtaa.
Isosilmäiset verkotkin kävimme laskemassa. Onhan niitä hauska nostaa, vaikka ei mitään saisikaan.
perjantai 17. elokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
KIRJAKALMISTO 2025 WHH 396 PEKKA PIETARI VIRTANEN Vuosi, jolloin luin...
-
WHH 211 WH PIETARI WIRTANEN LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJA...
-
Vuosittaisen isäinpäiväkeikan teimme Varkauteen - nyt perjantaina siksi, että kirpputorit ovat auki. Ensin kävimme Björnin kahvilassa juomas...
-
Tässä näytelmän Kukkaketo laulut. Nämä ovat ilmestyneet kirjassa YHDESSÄ KEVÄTJUHLAAN, Kirsti Koivula 1994. Tuli metsästä Orava ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti