Tätini haudattiin Jyväskylässä. Naispappi suoritti asiallisen ruumiinsiunauksen, ja oli muutenkin kelvollinen ammattinainen. Kannoin arkkua, vävymies kantoi myös.Hautauksen jälkeen oli ruokailu Nnky:n juhlahuoneistossa. Koska vainaja oli niin vanha (102 v), tilaisuus oli ihan miellyttävä. Kukaan ei surrut kesken jäänyttä elämää.
Olimme kolme yötä sisaren asunnossa, sisar asuu edelleen tädin asunnossa, jossa hän oli tädin omaishoitajana.
Ehdimme myös kiertää kaksi SPR:n kirpputoria. Kirjat:
Haanpää: Iisakki Vähäpuheinen (Haanpää-hyllyyn)
Curwood: Viimeinen raja
Lehtonen: Putkinotko (Puuttui hyllystämmme)
Laine: Asiat halki.
Kaksi viimeistä saimme enon perintönä.
Lisäksi menimme läpi vanhojen valokuvien laatikoita. Löysinpä mm. kuvan ukistani ja mummistani äidin puolelta. Valitettavasti kuvassa ei ole ottovuotta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
TURHAN NAUKUMISTA
En ole koskaan soittanut puhelimella mielelläni, ja viimeisten 20 vuoden aikana soittokammo on kasvanut ylimaallisiin mittoihin. Minun on...
-
Kävimme eilen Varkaudessa, mitään emme löytäneet kirpputoreilta ja Elävä Kauppa oli lopetettu. Kirjaston vaihtohyllystä otimme muutaman ki...
-
Luettu: 46. Karvinen Maire: ISIELL §§½ 399 s. Aquarian 1996 Atlantis-mantereella elämä soljuu luonnikkaasti. Isiel syntyy erään valt...
-
Ajoimme auton tallista, nostimme kesärenkaat kyytiin ja siivosimme lopultakin autotallin. Kaksi ihmistä kantoi roinaa jätekatokseen. Siist...
Eipä tosiaankaan ole jäänyt elämä kesken kun tuollaisen lukeman iässä on saavuttanut. Valokuvat, varsinkin vanhat, ovat ainutkertaisia ja arvokkaita. Voin vieläkin kuulla puolisoni Elsa-tädin äänen: niil kuvil ei oo mittää virkaa jos ei niihi oo kirjotettu et kuka ja mitä ja millo! Muista siekii kirjottaa ne tei kuvvii! Elsa-täti oli Kannakselta, Uudeltakirkolta.
VastaaPoistaMenimme todella läpi monta sataa valokuvaa, kymmenistä emme tienneet, keitä kuvat esittivät. Eikä juuri missään ollut nimi- tai aikatietoja. Eikä enää ole ketään, jolta kysyisi.
VastaaPoista