Metsämökin ympäristö on parturoitu avohakkuulla. Samalla on osa sienimetsistä tuhottu. Tiekin on rikottu. Voisi tietenkin vaatia metsäyhtiötä tietä korjaamaan, mutta kun siellä ei juuri käydä, malttaa yhden korkealle nousseen irtokiven kiertää.
Mökin lähellä olevalla laavulla olen BH:nkin kanssa kerran istunut.
Tontin toisella puolella, Pajulan polun varrella, sentään vielä löysimme kantarelleja nelisen litraa.
Tontilla on kaatuneita puita, jotka pitäisi katkoa ja pilkkoa ja kuljettaa rantamökille. Mutta ikä on tuovinaan esteitä.
Eikä pihaakaan jaksa hoitaa. Pikasaunalle ei hevin pääse, ja navettatielläkin on ruoho korkeana. Kaikki tarmo, mitä on jäljellä, kuluu rantamökin jonkinlaisessa kunnossa pitämiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
KIRJAKALMISTO 2025 WHH 396 PEKKA PIETARI VIRTANEN Vuosi, jolloin luin...
-
WHH 211 WH PIETARI WIRTANEN LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJA...
-
Vuosittaisen isäinpäiväkeikan teimme Varkauteen - nyt perjantaina siksi, että kirpputorit ovat auki. Ensin kävimme Björnin kahvilassa juomas...
-
Tässä näytelmän Kukkaketo laulut. Nämä ovat ilmestyneet kirjassa YHDESSÄ KEVÄTJUHLAAN, Kirsti Koivula 1994. Tuli metsästä Orava ...




No onpa tosiaankin pistetty metsä matalaksi. Jospa saisitte paikan myytyä. Siitä voisi tulla jollekin nuoremmalle upea ja rauhallinen vapaa-ajan paikka.
VastaaPoistaOnhan ne jonkinlaiset myyntiaikeet - mutta mihin pistäisi mökissä olevat tuhat kirjaa. Ja mielellään sienimetsässäkin käy. Lisäksi on saamatonkin, ei tule tosissaan yritettyä myyntihommaa.
PoistaNiinpä......ne kirjat..... ihan tuttu asia.... poikani on sanonut perustavansa kotikuntaansa sivukirjaston kun minusta aika jättää,mutta kirjani jäävät. Mitä jos puitten ohella alkaisitte vaan rahtaamaan niitä sinne rantamökille.
VastaaPoistaEi rantamökille enää mahdu, eikä kaupunkiinkaan. Eikä meistä ole kirjojen polttajiksi...
VastaaPoista