Olemme vieneet kirjoja kirjastojen vaihtohyllyihin. Mukaan tulee otettua toisten jättämiä teoksia. Eivätkö ihmiset enää siedä nähdä kirjoja kotonaan? Eivätkö antikvariaatit enää maksa mitään vanhoista kirjoista? Kuvassa yhden päivän annos teoksia, jotka toimme kotiin vaihtohyllyistä. Toki enemmän veimme.
Kirjat ovat kovakantisia kansipaperein, uuden veroisia.
Kuvaa näpäyttämällä näkee kirjat paremmin, listaa niistä minun ei tarvitse kirjoittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
MV Loppu
MV LOPPU Poliisiauto kääntyi pihaan sininen valo katolla vilkkuen. Se pysähtyi vanhan vaahteran alle ja siitä nousi ulos jäntevä vir...
-
WHH 211 WH PIETARI WIRTANEN LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJA...
-
Kahdeksankymmentä vuotta sitten synnyin Helsingissä Naistenklinikalla neljäs helmikuuta vuonna 1944, noin puoli viideltä aamuyöstä. Synty...
-
46. Waltari Mika: SURUN JA ILON KAUPUNKI * 314 s. Wsoy 1936 3.p Taisin olla väärä henkilö tätä tarinaa lukemaan. Surut tuntuivat mität...
Kyllä se tilanne taitaa nykyään olla tuollainen. Moni tuttuni on tarjonnut viime aikoina kirjoja antikvariaatteihin ja osto- ja myyntiliikkeisiin esim. muuttaessaan pienenpään asuntoon. Kaupaksi ovat menneet vain hyvin tarkkaan valitut muutamat kirjat.
VastaaPoistaMinäkin vien silloin tällöin kirjoja kirjaston vaihtohyllyyn ja olen ottanut sieltä mukaani muutaman aivan uudenveroisen kirjan, näyttävät ja tuntuvat siltä kuin niitä ei olisi kertaakan edes avattu. Olisivatko vaikkapa lahjaksi annettuja, jotka eivät sitten kuitenkaan ole saajaa kiinnostaneet. Me vanhat kirjojen ystävät jatkamme kuitenkin samaan malliin, eikö?!
Niin me jatkamme. Tehkööt nuoret mitä tykkäävät.
VastaaPoista