Isäni osti minulle kitaran, kun olin ehkä neljäntoista ikäinen. Opetusta en koskaan saanut, kirjoista katselin sointujen kuvia ja yrittelin lähinnä säestää omaa lauluani. Isä soitti viulua, joskus soitimme yhdessä. Ostettiin kaikki Aapeli Vuoriston Kitaralaulukirjat, niitä ilmestyi 12 kpl. Isän kanssa jopa esiinnyin muutaman kerran Kerkkoon seurantalolla.
Amin, Miksan ja Kaijenin kanssa yritimme perustaa rautalankaorkesterin, mutta ei siitä mitään valmista tullut.
Opettajakorkeakoulussa kitara oli mukana. Lauleltiin jokus, vaikka Jukka Kuoppamäki ei porukkaan alentunut. Valmistuttuani ja mentyäni ensimmäiseen työpaikkaani Lapinlahden kuntaan Juurikan kansakoululle säestin aluksi virret kitaralla. Kaksiopettajaisen koulun alaluokkien opettaja Kaisa piti aamuhartaudet. Toki piankin harjoittelin sen verran harmonin soittoa, että säestyspeli muuttui. Välillä kävin armeijan Mäkiluodon rannikkotykistössä, josta minut työnnettiin Suomenlinnaan esikuntapatterin kirjuriksi. Toki kitara oli mukana, ja joskus tuvassa laulettiin.
Armeijan jälkeen palasin Lapinlahdelle. Joululomalla kävin Porvoossa ja jäin auton alle ilman omaa syytä. Kuukausi sairaalassa, puoli vuotta sairaslomaa. Hoitopaikasta tarttui mukaan opiskelijaneito, jonka kanssa olen edelleen naimisissa.
Kun Juurikan koulu lopetettiin, siirryin Kuopioon. 29 vuotta meni Männistön koululla, joista 8 vuotta opetin musiikkiluokalla. Siellä soitin etupäässä pianoa, jonkin verran huilua mutta kyllä kitarakin oli käytössä. Näihin aikoihin ostin uuden kitaran ja vanha jäi Kiviharjun mökin nurkkaan. Yhdeksän viime vuotta opetin Kuopion Kaislastenlahdessa ja soitin etupäässä pianoa tai sähköurkuja.
Kun myimme Kiviharjun, omakotitalon hehtaarin tontilla Kuopion kaupungista 500 eurolla, otin vanhan kitararaasun mukaan. Kitara on useasta kohtaa halki ja aikanaan sahasin kanteen kielten alle kolon, jotta sain paikoilleen vahvistimen. Joten:
Huomenna heitän vanhan kaverin raakasti taloyhtiön roskalaatikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti