lauantai 2. syyskuuta 2017

Luettua

109. Miettinen Helena: PYHÄ NEITSYYS **
223 s. Art House 1990 YK
Enpä muista ennen lukeneeni kirjaa, joka huononee tasaisesti loppuaan kohden. Tämä fantasialuokkaan sijoitettu teos alkaa erilaisena ja vaikuttavana, kielellisesti taitavana, ja siirtyy vähitellen tavanomaiseen typerään nuorisokohellukseen. Viina ja huumeet ovat lopun pääosassa. Pyh. Oma.

110. Christie Agatha: VÄÄRÄN VÄNKYRÄ TALO ****
236 s. Wsoy 1977 (Juhani Jaskari) Sapo 212 RM
Teos ilman tunnettuja päähenkilöhahmoja. Pari murhaa tehdään talossa, suku on paikalla ja epäiltynä, ratkaisu ei ole se kaikkein ilmeisin. Harvoin muistan uneni, nyt lukemisen puolivälissä näin unen, jossa minäkertoja oli murhaaja. Onneksi näin väärin. Oma.

111. Simenon Georges: YSTÄVÄNI MAIGRET ***
235 s. Otava 1984 3.p (Sinikka Kallio) RM
Päättelemällä Maigret ratkaisun hakee, eikä silmittömällä räiskimisellä. Tosin roistoa voi vähän hujauttaakin, jos sikseen tulee. Rättisitikan mallinen kirja, ja oma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

TURHAN NAUKUMISTA

  En ole koskaan soittanut puhelimella mielelläni, ja viimeisten 20 vuoden aikana soittokammo on kasvanut ylimaallisiin mittoihin. Minun on...