Kävin kaksi yötä Jyväskylässä. Kirjoja ei lähtenyt mukaan, mutta yksi valokuva. Katselemme usein sisaren (89) kanssa vanhoja valokuvia. Tässä kuvassa on äitimme isä, Eemil Jokisalo. Hän kuoli ennen minun syntymääni, mutta sisareni kyllä muistaa hänet.
45. Bulthuis H. J.: LA VILA MANO §§
295 s. Ykema´s 1928 YK
Tästä olisi Suomi-Filmin saanut. Kurja pojannassikka onkin oikeasti kreivi ja karvainen käsi on eräänlainen omatunto, joka saa ihmiset parantamaan tapansa. Taustalla elää hollantilainen pikkukylä sadan vuoden takaa. Teoksesa on harvinaisen paljon painovirheitä, latoja ei ole osannut esperantoa ja oikolukija on ollut huolimaton.
Yöpakkasia on edelleen, jopa parikymppisiä. Päivisin auringon paisteessa kohoaa nollille. Nuorempana tuli joskus näihin aikoihin käytyä ensi kerran rantamökillä. Ei enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti