Waltari, Carpelan jne.

 Luin:

 

119. Waltari Mika: NAINEN TULI PIMEÄSTÄ §§§½

248 s. Wsoy 1988 2.p (1943) YK

Viimeinen niminovelli hipoo niin läheltä fantasiaa, että kirjan voisi hyvällä omallatunnolla panna fantasiahyllyyn. Oliko liiteriin ilmestynyt nainen miehen vaimo vuosien takaa vai ei, sitä mietiskellään. Muut kokoelman novellit, joukossa muutama helmikin, eivät sisällä ihmetekoja.

120. Engholm Stellan: VIVO VOKAS §§

179 s. ESE 1946 YK

Alunperin esperantoksi kirjoitetun trilogian kolmas osa. Edellisetkin olen aikoinaan lukenut. Torrenton kaupungin lapset ovat kasvaneet nuorukaisiksi, ja heidän elämänsä sujuu erilaisin reitein. Hieman pitkäveteiseksi vetää, vaikka yksi pyörähtää hetken Espanjan sisällissodassakin tappelemassa. Sisäkannessa tekijän omistuskirjoitus.

121. Carpelan Bo: KULKEVA VARJO §§½

222 s. Otava 2010 1978) (Kyllikki Villa) YK

Salapoliisiromaani 1800-luvulta. Elävästi kirjoitettu, mutta kyllä Bo on poissa omalta alueeltaan. Murhaaja paljastetaan ja pikkukaupunki elää omaa elämäänsä. Ilotytöllekin annetaan ihmisarvo, samoin juopolle taidemaalarille. Ja porhot ovat porhomaisia kliseisyyteen saakka.

 **************

Tietokoneen päivitysten yhteydessä oli vaikeuksia saada kaikki ohjelmat sopimaan yhteen. Nyt tämä blogikin taas toimii.