Ele(e)töntä elämää

 Luettu:

157. Oranen Raija: MAAN AAMU §§½

639 s. Gummerus 1995 AK

Suomi itsenäistyy, kertomus alkaa vuodesta 1911. Kapina-aikaa kuvataan valkoisten näkökulmalta. Pääosassa on viihtyttävyys ja kerronnan kepeys. Kait historialliset tiedot pitävät paikkansa. 

 

158. Mustonen Enni: LAPSENPIIKA §§§

366 s. Otava 2014 YK (Syrjästäkatsojan tarinoita 2)

Rumasti ajatellen keskiluokkaisten naisten viihderomaani. Joten luin tämän ihan mielelläni. Ida on lastenhoitajana Sibeliuksen perheessä, missä Janne fiftaa ja Aino on hauras. Kirjasarjan edellisessä osassa Ida on Topeliuksella paimentyttönä ja seuraavassa Gallen-Kallelan emännöitsijänä. Luen nekin, jos vaihtohyllystä löydän. Sarjassa on 10 osaa.

 *************

Isän puolelta minulla on aina ollut vähän sukulaisia, enkä heihinkään ole juuri yhteyttä pitänyt. Yksi viimeisistä - isän pikkuserkku (?) - haudattiin tässä kuussa. En ole Eleä tavannut kuin lapsena.

 Joten ensimmäiset muistajat emme ole minä ja vaimoni vaikka nimet täsmäävät.