Pronssia ja glögilaseja

Kävimme Varkaudessa. Kahvin jälkeen kiersimme kirpputorit ja kirjaston vaihtohyllyn. Saalis:

 Uutena Sapona nro 176,   Ross Thomas: Kolmekymmentäyksi kiloa pronssia. Sapo-luku on nyt 373. Utrion Tuulihaukka on mainio lukuromaani ja mukana on sen verran fantasiaa, että se on minulla fantasiahyllyssä. Teos oli pakko pelastaa kirpputorin poistolaatikosta, hintaa sillä oli puoli euroa. Tässä ote lukupäiväkirjastani vuodelta 2019:

  Utrio Kaari: TUULIHAUKKA §§§ §§

920 s. Tammi 1995 AK

Olaf Tuulihaukka sankaroi 1000-luvulla Euroopassa. Paremmin nimihenkilö voisi olla Aure, Launialan tytär, uneenlaulaja, joka elää täyteläisen ei niinkään helpon elämän ja lopulta vaimoutuu Olafille. Aikakauden sotaa tulvillaan oleva elämä kuvataan asiantuntevasti, oikeita historian henkilöitä ja tapahtumia sidotaan yhteen tarinan keinoin. Laitan teoksen fantasiahyllyyn Vaskilintu-teoksen viereen. (Kirja painoi 1220 gramaa, joten sen lukeminen oli raskasta)

 Camilleri menee sukukeräyslaatikkoon, muut luemme jos siltä tuntuu. Yhteishinta 3,50 €.

Syömässä kävimme Kahdessa Ruusussa. Mainio ateria, kuten aina, vaikka joulun kunniaksi nurkassa soitti ja lauloi duo etupäässä englanniksi. Hyh. 

Vielä kierrätyskeskuksesta vaimo osti neljä  jouluista leipälautasta ja neljä glögilasia.

 Hintaansa nousivat. Yhteensä 2 € 40 c.

 Siitä ajoimme kotiin