VIIKATETANSSI.

 Luin:

151. Joensuu Matti Yrjänä: HARJUNPÄÄ JA HEIMOLAISET §§½

317 s. Otava 1984 YK

Kostoa, tappo, ammustelua ja romukaahailua. Romaneista kerrotaan, ehkä ymmärtävään sävyyn. Kaikki mustalaiskliseet ovat mukana. Juttu jää kesken, ikään kuin kirjailija ei tietäisi, miten lopettaa. Välttävää kerrontaa.

152. Karjalainen Elina: UPPO-NALLE

128 s. Wsoy 1992 16.p YK

Nalle viskataan laivalta mereen. Vuoden meressä liottuaan nalle rantautuu Reetan rantaan. Se kuivataan ja nimetään Uppo-Nalleksi. Yhdessä Reetta, Laulava Lintukoira ja Uppo-Nalle viettävät veikeän kesän. Kielellisesti korkeatasoinen kertomus viehättää vanhaakin lukijaa. Fantasiahyllyyn.

153. Tapio Marko: AAPO HEISKASEN VIIKATETANSSI §§§ §§

392 s. Wsoy 1956 AK

Minulle erittäin henkilökohtainen kirja, joka pitää lukea hitaasti keskittyen 25 vuoden välein. Aapo palaa sodasta tappamaan itsensä Rasvangin kirkonkylään. Pari vuotta kuraisessa itseironiassa yksin muutaman ystävän kera ryvettyään hän poistuu, kait, opiskelemaan Helsinkiin. Ja kirkonkylän kirkonkellotapulin kello osoittaa aikaa seitsemän yli yhdeksän, niin kuin vielä tänäkin päivänä Saarijärven kaupungissa, maalattuna.

 **************

Luin Aapo Heiskasen viikatetanssin  nyt kolmannen kerran. Ensimmäisen kerran teininä, toisen Naantalin lähellä farmaseuttiliiton kesänviettopaikassa ja nyt kotona. Vaikuttava kirja, raskas mutta palkitseva. Liekö elämäni ykkösteos. 

Marko Tapio teki itsemurhan vuonna 1973.