Mummoja ja mustia aukkoja

Tällaista tällä kertaa:

 

67. Rintala Paavo: MUMMONI JA MANNERHEIM §§§§

409 s. Otava 1960

Mummo Eeva Maria Kustaava ja tuleva marsalkka Carl Gustav Emil elävät samaan maailmanaikaan. Kummallakin on oma elinpiirinsä ja elämäntapansa. Ylimyselämä vertautuu maalaiselämään ja oma myötätuntoni, ehkä myös kirjailijan, on Eevan puolella. Kirjan loistavan elämänohjeen antaa kappalainen Eevan puolison Vihtorin hautajaisissa sivulla 350: Elämään ei saa suhtautua koppavasti.

68. Hotakainen Markus: MUSTAT AUKOT

202 s. Otava 2021

Kolme vuotta vanha tieto on musta-aukkoasioissa ehkä vanhentunutta. Mukavasti Markus kirjoittaa ja lopun arvelut scifitotuuksista olivat nasevia.

69. Irving John: LESKI VUODEN VERRAN §§

526 s. SSKK 1999 (Kristiina Rikman)

Irvingin karhu- ja painikirjat ovat lempikirjojani. Tämä teos on kolmeosainen. Kaksi ensimmäistä menettelivät, kolmannen kahlaus kävi voimille. Joko minä tai John on tullut vanhaksi. Epäilen minua.

***************

Omistamissani Mummoni ja - sarjassa ei ole kansipapereita. Tämä sarja ilmestyi suurin piirtein yhtä aikaa Linnan Pohjantähtien kanssa ja jäi suotta niiden varjoon. 

Nyt on kesä, maanantaina selviää, pääsemmekö tiistaina rantamökille.

ANU HOLOPAISEN FANTASIA VIIME VUOSITUHANNELLA

 Anu Holopainen (s. 1968) sai ensimmäisen kirjansa julkaistua vuonna 1996. Siitä lähtien kirjoja on ilmestynyt lähes vuosittain. Minua kiinnostavat tietenkin viime vuosituhannella ilmestyneet fantasiateokset. Viimeistä löydettyä, eli Holopaisen ensimmäistä, sain haeskella jonkin aikaa. Myönnän viihtyneeni näiden teosten parissa.

Teokset ovat ilmestymisjärjestyksessä.

Holopainen Anu: KRISTALLIEN VALTAKUNTA §§½

269 s. Karisto 1996

Esikoisteos, josta alkoi tuottelias ura. Atlantis uppoaa ja kristalleissa on voimaa.

 Sonja räpiköi Sargassomeressä ja onneksi paikalle sattui Kristofer Kolumbus

 Santa Mariallan. Niinpä kertomus jatkuu Noitien hovissa.

Holopainen Anu: NOITIEN HOVI §§§

275 s. Karisto 1997 

Nuortenromaani, jatko-osa teokselle Kristallien valtakunta. Aikamatkailua, noitia ja taikuutta kaikenlaisia. Sujuvakerrontainen kelpo seikkailu, jossa hyvät voittavat ja pahat saavat miekan mahaansa.

Holopainen Anu: BOREAKSEN LAPSET §§

237 s. Karisto 1998

Kaikenlaista omituista tapahtuu Pohjoistuulen maassa. Hyvät ja pahat taistelevat ja kas, hyvät voittavat. Hieman edellisiä Holopaisia hajanaisempi teos. Etenkin loppu tuntuu töksähtävän.

Holopainen Anu: MUSTA LIEKKI §§§

249 s. Karisto 1999

Kaikkeen mahdolliseen fantasiaperintöön nojaava kertomus matkasta Manalaan. Apu löytyy kuin Lemminkäisen äidille ja noiduttu poika saadaan pelastettua. Fantasiahyllytavaraa.

Mm. kristallihommaa

 Luettu:

64. Lang Maria: PARAS MURHA PALKITAAN §§½

202 s. UKK 1981 (Inkeri Pitkänen)

Onneksi alussa oli henkilöluettelo, saatoin katsoa, kuka se murhaaja oli. Tyypillisessä Lang-dekkarissa kaikki sujui kaavan mukaan. Juontakin löytyi ihan kekseliäästi ja renttupoika taisi porhaltaa rikkaana maailmalle.

65. Daudet Alphonse: TARTARIN EL TARASKONO §

192 s. Heroldo 1955 (esp. Jean Delor)

Eräänlainen veijariromaani ranskalaismiehestä, joka lähtee Afrikkaan ampumaan leijonia. Typerys on mies ja kirja samoin typerä. Tämä on käännetty suomeksi 1900. Miksi lie? Eikä olisi tarvinnut esperantoksikaan kääntää.

66. Holopainen Anu: KRISTALLIEN VALTAKUNTA §§½

269 s. Karisto 1996

Esikoisteos, josta alkoi tuottelias ura. Atlantis uppoaa ja kristalleissa on voimaa. Sonja räpiköi Sargassomeressä ja onneksi paikalle sattui Kristofer Kolumbus Santa Mariallaan. Niinpä kertomus jatkuu Noitien hovissa.

*******************

Viikko kaupungissa, sitten rantamökille. 

HANKINTOJA

Tilasin Torin kautta Anu Holopaisen nuortenkirjan  Kristallien valtakunta. Marko E. lähetti erittäin nopeasti hyvin pakatun ja uuden veroisen teoksen.

Periaatteessa omistan nyt kaiken asiallisen kotimaisen fantasiakirjallisuuden ennen vuotta 2000. Lastenkirjoja saattaa puuttua, on vaikea vetää rajaa sadun ja fantasian välille. Yksi kauhukin saattaa puuttua, Ahtelan Degenere.

Tänään kävimme paikallisessa kontissa. Ostimme pari taulua. Toinen kuvaa Kaarlen siltaa Prahassa ja on painotuote. Toinen on rehellinen taulu.

Taulussa on tekijän nimenä Keenan. Sellainen taiteilija on oikeasti olemassa: Steve Keenan, britti (tai skotti tai...) Maalaa jatkuvasti, töiden hinnat 300-400 euroa/kpl. Saattaa tietenkin olla taidolla öljyvärein maalattu kopiokin, mutta joka tapauksessa hieno ja kahdeksan euron väärti.

Ainakin ensi viikko menee kaupungissa vaimon kylkiluiden takia. Sitten maanantaina on lääkärikäynti, jonka jälkeen saatamme rantamökille lähteä.

KIRJOJA

 LUIN:

61. Burroughs Edgar Rice: TARZAN JA KULTALEIJONA §§

263 s. Karisto 1944 5.p (Valfrid Hedman)

Väkivaltainen, rasistinen ja sovinistinen teos, kuten kaikki Tarzanit. Oparin kullasta kinastellaan ja lopulta Tarzan peittoaa pahikset ja kantaa kullat kellariinsa.

62. Sjöwall Maj & Wahlöö Per: MIES JOKA HÄVISI SAVUNA ILMAAN §§½

224 s. Karisto 1999 (Kari Jalonen / tark. Susanna Paarma) 3.p

Hävisi mies, ja savuna nousi ilmaan. Beck pyöri Unkarissa, eikä siellä vielä ollut Orbania rasituksena. No, tuhaan pyöri. Huumehommat olivat käynnissä ja kaljakaverit tappelivat.

63. Tolonen Kosti: KOLMAS MAAILMANSOTA – ja ikuinen rauha §

109 s. Alea-kirja 1988

Poliittinen ivatulevaisuuskuvitelma. Ei näin käynyt, jälkikäteen arvioiden. Kävi vielä pahemmin. Tosin maailmansota ei ole vielä alkanut. Parasta kirjassa jokaisen luvun alussa oleva sitaatti malliin ”Helvetti on tyhjä ja kaikki perkeleet ovat täällä.. Shakespeare.”

*****************

Tolosen kirja on scifihyllyyn menossa. Tilasin myös Anu Holopaisen Kristallien valtakunnan, kun sen lopultakin netistä löysin. Poika(?) lupasi heti postittaa. 

Fantasiahyllystä puuttuu vielä etupäässä Ahtelan Degenere vuodelta 1918. ehkä myös Sulo Hyvösen Uni, vuodelta 1906.  Uni pitänee ostaa uusintapainoksena Nysalorilta, se on mukana kokoelmassa Tulevaisuuden ihminen.  Nummelinilla oli joskus myös Degenere-suunnitelmia. Odotetaan.

Raput

 

Palasimme rantamökiltä kaupunkiin maanantaina. Kantaessaan tavaroita autosta kotiin, vaimo kompastui ulkona portaissa. Viisi kylkiluuta murtui. Muutama ensimmäinen päivä oli hankala, nyt elämä vähitellen voittaa. Huomenna maanantaina selvinnee, miten jatkohoito tapahtuu. Joka tapauksessa pysymme ensi viikon ainakin kaupungissa.

VILLULA

 Viikon on ollut melko lämmintä, nyt kylmenee. Lähdemme huomenna asioimaan Kuopioon ja ainakin ensi viikon olemme kaupungissa.

Pari kuvaa lähiseuduilta:

Kotiranta. Emme lähteneet pilkille. 

Kävelimme lenkin Sinisen tien toisella puolen, Villulan valkamalle. Täällä iso selkä on vielä umpijäässä. 

Tontilla on kolme linnunpönttöä. Kirjosiepot tuntuvat valtaavan ne kaikki.  

Viime syksynä myytyyn naapurimökkiin tulivat eilen uudet asukkaat. Eivät (vielä?) metelöineet. 

Lukuosuus:

59. Sariola Mauri: SUSIKOSKEN PALAPELI §½

160 s. Viihdeviikarit 1965

Kaksi suunnilleen yhtä pitkää novellia. Takakannessa kerrotaan, että ”lisänä novelli Kutsuvieraana Kuolema". Viimeisessä ei ole Susikoski mukana – ellei hän ole naamioitunut Pentti Virmolaksi, joka on oikealta nimeltä mainitsemattoman ylikomisario. Tuo Virmola-juttu vasta typerä onkin.

60. Seret Hanneliina: SUHTEELLISIA ILOJA §§

224 s. Otava 1993

Kolme pienoisromaania, kielellisesti taiten kirjoitettua pehmopornoa. Kirjasampon mukaan salanimen takana velmuilee Olli Jalonen.

Hömelö pappa vaateostoksilla

 

Kun aamulla menin terassille, näin rannassa jäällä kaksi kurkea. Kauempana kaakatti muutama joutsen. Yhteensä linnut saivat aikaan melkoisen kevätmetelin. Tänään palatessamme Saarijärveltä, näimme rautatien ylikäytävän kohdalla ketun. En ole ennen täällä kettua tavannut.

Saarijärven kierrätyskeskuksesta ostin takin ja lippalakin. Yhteensä 4 euroa.

Yhtään kirjaa ei löytynyt, ei myöskään meille soveliaita elokuvia. Syömässä kävimme Linnan-Liisassa ja kahvilla Friseessä. Kahvila voitti tasokilpailun.

Toukokuu.

 Mökillä, tulimme 29.3. Lunta ei juuri ole, pihasta on syksyllä kaatunut haapa viety pois ja paikat ovat talvehtineet oivallisesti. Öisin on ollut pakkasta mutta saimme mökin vähin tuskin lämpimäksi.

Ja Vana Tallin on meidän juomamme:

Riemuinen kuva on teeskentelyä. Ei minulla noin hauskaa ole.