AHONEN JA SYVIÄ MATKOJA

 Erkki Ahosen (1932 Kiuruvesi - 2010 Turku) tuotannossa tieteiskirjallisuus on paljonkin koko ajan taustalla. Mm. Jeesuksen elämää kuvaa tunnistettavasti romaani Kiviä vuoret. Seuraavat kolme teosta ovat puhdasta scifiä.

 

Ahonen Erkki: PAIKKA NIMELTÄ PLASTON ***

205 s. Gummerus 1968 AV

Kirjailija kuljettaa päähenkilönsä suolta löytyvällä avaruuslaivalla planeetalle, jonka asukkaat ovat degeneroituneet alhaiselle tasolle. Aikanaan käynttin saatettu koneisto pitää homman pyörimässä vuosisadasta toiseen. Ahonen kuvaa kyllästymiseen asti omia mielipiteitään ihmiskunnasta, sen elämästä ja tulevaisuudesta. Kaikki kiteytynee lopussa olevaan lauseeseen: Maata ei pidä mennä niin kauan kuin kaljaa kestää (s. 200). 

 

 

 

Ahonen Erkki: SYVÄ MATKA  §§§§

160 s. Gummerus 1976 YV/YK

Takakannen mukaan ollaan avaruusmatkalla. No, käsitin, että matka tehdään mielen syvyyksiin, mahdollisesti ei liikuta minnekään. Mitään helppoa tajuttavaa teksi ei ole. 

Ahonen Erkki: TIETOKONELAPSI §§§§

150 s. Gummerus 1972 YV

Kyborgista tässä on kysymys. Menehtyneen naisen sikiöstä irrotetaan aivomassa ja liitetään ulkoisiin piuhoihin. Tarkoitus on estää sisäerityksen vaikutus ajatteluun. Tekele kehittyy, oppii tajuamaan ja yhdistetään tiedostojen avulla maailmaan. Pyrkii myös vaikuttamaan maailman menoon. Osaa keskustella ns. hoitajansa kanssa. Valitettavasti keskustelut ovat Ahoselle tyypillisesti hankalia ymmärtää. Lukijassa siis vika.