Matkalle valmis 7

 

Matkalle valmis 7

Istuimme kolmestaan salin takimmaisen nurkan puupenkillä. Kalle, Matti ja minä. Ihmettelin, miksi Kalle oli juuri nyt menossa naimisiin. Arvelin, että aika oli huonosti valittu.

- Pakkonaiminen, Kalle sanoi. - Marja saa lapsen.

- Sinun lapsesi? kysyin.

- Minun tai Matin, sillä en nyt ole minkäänlaista väliä.

- Pääsitkö koskaan naimaan naista? Matti kysyi minulta ja pyöräytti viiksiään.

- No en, minä sanoin. - Ei tuntunut tarpeelliselta. Eikä oikein ollut aikaa sellaiseen.

- Pelkäsit? Kalle kysyi.

- Saatoin pelätä, myönsin.

- Voisit hyvin kokeilla joskus, se on mukavaa puuhaa, Matti selitti.

- Koeta jossain sopivassa välissä Marjan kanssa, Kalle tarjosi.

Lupasin harkita asiaa.

Jonkin aikaa keskustelimme tilanteesta. Marja oli vietellyt molemmat nuoret miehet seksihommiin, Akseli oli pitänyt heitä silmällä viimeisen kautta, kiukutellut ja komennellut. Lopulta Akseli oli vaatinut, että jommankumman olisi naitava Marja. Nurkan takana arvonnassa pitkä tikku oli osunut Kallelle, ja tässä siis odoteltiin pappia.

Pappia odoteltiin, ja mopo hurahti pihaan täysin kierroksin.

Koko hääväki työntyi eteiseen, Jaakko ja Tauno ensimmäisinä. Menimme rappusille sähkölampun räikeään valokeilaan. Mopomies hyräytti kulkuvälineensä pyörätelineen päähän, jatkoksi mustille polkupyörille, sammutti moottorin, sammutti valon ja nosti mopon jalalle. Sitten hän irrotti huolellisesti tarakalla olevan paketin kiinnitysnarut ja nosti paketin syliinsä. Ruskea käärepaperi näytti kostuneelta ja repaleiselta.

- Päivää, pastori, sanoi Akseli ja laskeutui raput alas antamaan miehelle kättä.

Pappi laski paketin ja ojensi käden. – Päivää ja anteeksi, taidan olla myöhässä. Rajuilma pääsi yllättämään.

Kalle tervehti yhdessä Marjan kanssa.

- Hääpari vaikuttaa hyvinvoivalta, pappi arveli ja iski heille silmää.

- Hyvin voimme, vahvisti Kalle.

Matti tervehti ja kuiski täyteen ääneen papin korvaan: - Kirkonmies on hyvä ja tulee käymään takahuoneessa ennen virantoimitusta.

- Kiitosta pitää oleman, sanoi pappi ja riisui kypäränsä.

- Tässä on Lasse, Aleksi esitteli minut.

- Tapasimme jo usean kerran tänne tullessamme, Pappi selitti. – Vaikka en tiennyt sinun nimeäsi, kas kun en huomannut kysyä, hän sanoi minun puoleeni kääntyen.

- Lasse minä olen, sanoin.

- Minua saat sanoa papiksi.

Mies otti laatikon uudelleen kainaloonsa ja nousi raput. Menimme sisälle. Pappi pisti kypäränsä ja laatikon vaatenaulakon hattuhyllylle ja avasi takkinsa napit. Mustan takin alla hänellä oli villapaita, jonka helmasta oli neule lähtenyt purkautumaan.

- Jaakko ja Tauno työntyivät antamaan käsipäivää. - Jumalalle terve, he sanoivat.

- Jumalan terve, Akseli moitti viereltä.

- Kunhan siinä metsässä, pappi arveli ja nosti housujaan.

Matti viittoili kädellään tarjoiluhuoneen ovella. Muut siirtyivät juhlasaliin, mutta pappi veti minut ja Kallen mukanaan Matin perään. Akseli vilkaisi meitä ovelta, kuitenkaan kukaan ei pyytänyt häntä seuraamaan. Kanttori kävi vasta nyt oven raosta sanomassa papille päivää. Pappi ei tuntenut pitävän tästä kansakoulun näköisestä miehestä.

Menimme tarjoiluhuoneen halki takakäytävään, josta avautuivat ovet keittiöön, näyttämölle ja näyttämön pukuhuoneisiin sekä talonmiehen asuntoon.

- Meillä on omat pukukopit asuntoina, Kallella ja minulla, Matti sanoi.

Menimme Matin kopperoon. Siinä oli sänky ja vihreäksi maalattu matala kaappi, jonka kansi toimi pöytänä. Matti avasi kaapinoven ja otti esille ruskealasisen kantikkaan pullon. Kalle kävi hakemassa keittiöstä neljä kahvikuppia. Ne olivat säröillä ja korvattomia, mutta punaruusut hehkuivat yhä lasituksen alla. Matti avasi leppäkorkin ja valutti jokaiseen kuppiin saman verran..

- Hääparille, hän sanoi ja nosti omaa kuppiaan.

- Hääparille, sanoin muiden mukana ja otin. Irvistin, kyyneleet nousivat silmiini. Laskin kupin tyhjänä kaapin päälle.

- Oli hyvää, kehuin.

Matti täytti astiat heti uudelleen. - Enempää ei tule tässä vaiheessa, hän sanoi ja posautti kämmenellään korkin kiinni.

- Akselilla on kellarissa sata pulloa, Kalle selvitti. – Näistä ei tule raittiit häät.

Otimme toiset ryypyt yhtä nopeasti kuin ensimmäiset. Meitä odotettiin salissa. Kalle vei tyhjät kupit takaisin keittiöön. Matti pisti pullon kaappiin, sulki oven ja kääntyi lähtöön.

Palasimme peräkanaa toisten luo. Akseli seisoi harmonin luona pimpparauta kädessään. Kanttori istui polkupelin takana innokkaan näköisenä. Kalle tarttui viuluunsa, Matti ripusti haitarin kaulaansa, minä etsin lainaklarinettini ja pistin suukappaleen suuhuni. Mustat miehet nousivat penkiltä tyhjäkäyntiin. Kalle laski neljään ja vingautti sävelen juoksuun. Miehet tarttuivat pareittain toisiinsa, heittäytyivät reippaaseen jenkkaan, ja toiseenkin, ja vielä yhteen, ennen kuin oli tauon aika.