15.
Tulitikku leimahti ja valaisi pöydän äärellä istuvat ihmiset. Marja nousi ja meni sivukaapille, kaivoi ylähyllyltä kynttilän. Akseli raapaisi uuden tikun ja antoi kynttilään tulen. Ukonilma ei kestänyt kauan, sade lakkasi ja kuu puhalsi pilvet tieltään. Koivun oksat hopeoituivat vesipisaroiden roikkuessa helminä lehdistä.
Akseli hari talonmiehen huoneesta kolmihaaraisen kynttilänjalan, jossa oli kaksi kynttilää. Akseli sytytti nekin ja pisti Marjan kynttilän tyhjään loveen. Kolmen kynttilän valossa ihmisten varjot keinuivat seinillä. Akseli nousi ja kopautti kynsillään pöytään.
- Elämme hetkeä, jolloin kylämme ainoa vapaa nainen, ja nainen yleensäkin, meni naimisiin. Eikä miehissä ollut isommin valinnan varaa. Parhaat pojat, eli Jaakko ja Tauno, ovat hänen veljiään. Lasse ei ollut paikalla saatavilla, enkä muutenkaan miestä tunne. Matti on inhottava luiru, jolle en antaisi eukkoanikaan, jos se olisi elossa. Pappi ja kanttori ovat liian vanhoja, poliisi taasen täysi retku. Ja nuo kymmenen jenkkaavat liikaa. Joten naimattomuuden vaihtoehtona oli vain Kalle.
- Äsken kehuit minua toisin sanoin, Kalle huomautti.
- Älä keskeytä. Kaiken omaisuuteni minä tietysti annan Jaakolle ja Taunolle, jos satun kuolemaan. Tuo Marjakin rupeaa nimittäin joskus ryppyilemään ja aisoja potkimaan. Jos lapsen saatte, sille saatan katsoa jotain perintöä.
- Ei sinulla mitään ole. Jaakko epäili.
- Ei meillekään, Tauno lisäsi.
- No on sitä kaikenlaista…
- Paskat sinulla muuta on kuin yksi kello, olen minä sen piilossa nähnyt. Ei siellä raossa muuta ole.
- Loput on muualla. Jaakko saa kellon, kun on vanhempi, sinä muut.
- Jaakko ja Jaakko, aina Jaakko, eikä se ole kuin tunnin vanhempi.
. Esikoinen joka tapauksessa, Jaakko sanoi ja huitaisi.
- Paska sinä olet, huusi Tauno ja löi takaisin.
Jaakko iski taas, Tauno lähti kynttilöiden valossa kiertämään pöytää, Jaakko perässään.
- Saatana että minä vihaan sinua, aina olen vihannut, Jaakko karjui suureen ääneen.
- Mistä sait päähäsi etten minä sina, hullu tyhmä paskapää
- Kuka hyppää joka ilta runkulla nurkan takana, olenpa nähnyt, lällällää…
- Hintti perkele, ukkoja kurkit, mene munia imemään, etpä ole vittua nähnyt.
- Oletko itse, no et taatusti, et tiedä mikä on etkä missä.
- Vai en, yhdessä pienenä paskahuusin reiän alta kurkittiin, enkö muka nähnyt, häh?
- Äitis karvat näit, ei se mikään vittu ole.
- No mikä sitten, sano saatana!
- Pimppa perkele, itki Jaakko ja löi tosissaan,
- Pimppa vanhalla akalla, ei piru kun olet pässi, olet hyvinkin, ivasi Tauno ja veti oikean suoran Jaakon naamaan.
- Nyt pojat lopetatte heti paikalla, huusi Akseli ja meni väliin. – Eikä tarvitse riidellä, ei sitä kelloa ole enää olemassa. Poliisi otti sen näistä pontikoista. Niin että perintöriita loppuu tähän.
- Voi vittu, sanoi Jaakko.
- Pimppa, antoi Tauno periksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti